Ensin huomasin, että pullia oli selvästi helpompi muotoilla ja ne paistuivat paljon nopeammin ilman sipulia (valkosipuli ja tavallinen s.). Panin ilolla merkille myös huomattavan ajansäästön, kun sipuleita ei tarvinnu enää kuoria ja pieni/puristella. Ja makukin oli paljon parempi kuin odotin, ihan toista kuin murustettu jauheliha.
Mutta riittoisuuden väheneminen yllätti kovasti. Taikina oli niin herkullista, että lähes neljännes katosi kitaani jo ennen kuin oli ehtinyt käydä pannulla.
Lisäksi söin lähes puolet jo paistovaiheessa eli mahassani on nyt jo 300 grammaa jauhelihaa, vaikka päiväannokseni on ollut aina se 200 g. Jos tämä jatkuu näin, olen varmaankin matkalla kohti vararikkoa, koska liha kallistuu kaiken aikaa...
Nyt on vielä jännitystä luvassa, kun en tiedä, saanko vatsanväänteitä noin suuresta annoksesta "tartarpihviä" vaikka nautinkin suolahappokapselin. (Minulla siis vähähappoinen vatsa, koska syön niin vähän suolaa.)
