Proteiini

[Vanha Karppu]

Tuohan oli hyvä vinkki!

Mutta luulen, että menopaussin jälkeen on entistä vaikeampi pitää lihaksiaan, jos joutuu alikaloreille. Koska rasvakudos on lähes ainoa estrogeeninlähde menopaussin jälkeen.

Lantio-vyötärösuhdekin taitaa muuttua sen vuoksi, että sisäelinrasva tuottaa erityisen paljon estrogeenia.

Laihuus on yhteydessä lyhyempään eliniänennusteeseen vanhoilla naisilla samalla kun miesten tilanne taitaa olla päinvastainen. Ehkä sen takia, että naisen elimistö purkaa alikaloreilla helpommin sydänlihaskudosta ja muita tärkeitä kudoksia ravinnoksi sen sijaan että purkaisi viimeisiä läskejään.

[els]

Vaikeaa kuvitella tässä tapauksessa sydänlihaskudostakaan, kun sydämenlyönnin pulssikaiku näyttää vain entistä nuorempia lukuja.
Mutta kun tutkimukset on tehty etupäässä normaalilla väestöllä, ja meikä elää enimmäkseen tyydytetyllä rasvalla,
jokamikä on hyvää ravintoa sydämellekin, niin voi olla että tulos on syystäkin erilainen

[Vanha Karppu]

En väittänytkään, että Kawa aiheuttaisi lihaskatoa. Puhuin siis siitä, miten liian vähät hiilarit ovat aiheuttaneet minulle lihaskatoa ihan vain siksi, ettei ruoka ole maittanut (plus etten ole kyennyt harrastamaan liikuntaa).

Vai tavoitellaanko Kawassa ehkä nollahiilareita?

[els]

^^ Kiitos tarkennuksesta, se muuttaa paljon.
Ja jooei, kawa ei ole nollahiilarinen, vaan mahtuu hienosti Virran ketoosikolmioon, josta löytyy jo kivasti tutkimusmateriaaliakin
Ja jooei, sekään ei ole nollahiilarinen, ja sielläkin pärjää varsin kohtuullisilla ellei jopa vähillä valkuaisilla

[Vanha Karppu]

Tutkija Donald Laymanin mukaan jos ihminen nauttii 120 grammaa proteiinia päivässä, eivätkä lihakset kasva, elimistö hapettaa tuon määrän joka päivä ja tässä yhteydessä syntyisi vain n. 70 grammaa hiilihydraattia. Toisaalta sanoi myös "they are all turning into glucose" Mutta oliko viimeisessä lauseessa järkeä, koska jos kaikki proteiini muuttuisi sokeriksi, ihmisen lihakset surkastuisivat pois.

Tähän muuntotyöhön kuluu yhteensä kokonaiset 5-7 tuntia, mistä seuraa se, että ihmisen verensokeri pysyy harvinaisen vakaana. Tämä selittää myös sen, että verensokeri ei ole aamulla aivan matalalla, mutta kyse olisi siis hänen mukaansa terveydelle suotuisasta ilmiöstä toisin kuin verensokerin nousu aterian jälkeen.

Elimistö tarvitsee hänen mukaansa 80-90 grammaa hiilareita/vrk. (Ja keskivertojenkki syö 300 g. )
Väitti myös, että metaboliset ongelmat katoavat jo sillä, että hiilareiden määrä lasketaan alle 140:een. (Ja että helpoin tapa testata, jatkuuko karppaaminen, on testata, ovatko triglseridit nousseet.)

Kertoi myös, että ihminen varastoi proteiinin lihaksiin, joista se napsii sitten yön aikana osan pois. (Ja minä taas luulin, että lihakset päin vastoin kasvaisivat yön aikana... Vai napsiiko elimistö muista lihaksista proteiinia rakentaen vain niitä lihaksia, joita on käytetty eniten edellisen päivän aikana?)

Suositteli sen vuoksi keski-ikäisille ja sitä vanhemmille hyvin proteiinipitoista aamiaista (30 grammaa proteiinia, jos se koostu pelkästä eläinproteiinista ja 40-45 g proteiinia, jos kyseessä on ei-karppaava sekasyöjä. Parasta siis olisi, että aamiainen olisi hyvin proteiinipitoinen ateria. (Esim. 40 grammaa vastaa yli 200 grammaa lihaa!) Ja jos ei ole aikaa kunnon ateriaan, voi juoda vaikka proteiinipirtelön.

Päivän vikalla aterialla pitäisi saada kokonaiset 55-60 grammaa prodea. (Pitää kuitenkin muistaa, että proteiinin määrää kannattaa nostaa vähitellen eikä kannata syödä enempää kuin 60 grammaa/ateria, koska sen yli menevä proteiini on huonosti hyödynnettävissä.)

15-20 % rasvasta ja proteiinista poltetaan lämmöksi, mutta hiilareista vain 5 %. Mies suositteli runsasproteiinista ruokavaliota tämän vuoksi sekä sen vuoksi, että se säilyttää paremmin lihaksia ja pitää paremmin nälkää.

Layman sanoi myös, ettei yli 40-vuotiaiden pitäisi paastota, koska väitti, ettei yli 36 tunnin paaston aikana menetttyä lihasmassaa saa enääkoskaan takaisin(??!). Ja jos haluaa kasvattaa kovasti lihaksia, pitäisi syödä jopa 4 ateriaa päivässä.

https://www.youtube.com/watch?v=hHkxBEQaZdY

L. oli myös itä mieltä, että naisten pitäisi saada n. 90-100 g proteiinia päivässä. Ja urheilijoiden pitäisi saada 1,8 g/painokilo, koska se maksimoi lihasten kasvun.

Mutta toisaalta, tyyppi väitti myös, että jos ihminen nauttii vain 60 grammaa proteiinia päivässä ja jakaa sen kuudelle aterialle, hän ei voisi omata lihaksikasta kehoa. (Ei se kyllä aina noin mene , koska itse ainakin olen ollut aina matalilla proteiineilla ja silti lihaksikas.)

[Vanha Karppu]

Nostin eilen päivittäisen proteiinimääräni 105 grammaan. (Se oli ennen 60 gramman luokkaa grammaa eli kutakuinkin sama kuin suomalaisella naisella keskimäärin.) Selkäni on ollut tänään koko päivän niin hyvä, ettei ole tarvinnut venytellä sitä ollenkaan, puhumattakaan siitä että olisi pitänyt mennä pitkälleen tai ottaa särkylääkettä.

Ja juuri äsken sain aivan hillittömän kutinakohtauksen, joka jatkuu edelleen. Olen raapinut koko selkäni ihon ihan punaiseksi, mutta silti kutina ei vain ota laantuakseen. Kutiseva kohta paikantuu lapaluiden keskellä sijaitsevan välilevyn vasempaan laitaan. Kyseinen välilevy on vaivannut minua parikymppisestä asti ja siihen on tullut madaltumaa vuosien saatossa. Sitä on kutissut aikaisemminkin, mutta ei läheskään näin voimakkaasti. Kutina alkoi, kun rupesin käyttämään biologista kilpirauhaslääkettä ja lakkasi saman tien, kun lopetin ko. lääkityksen. Iloinen puoli tässä on se, että kudosvaurioita tuppaa kutiamaan siinä vaiheessa kun inflammaatio hellittää.

Jos tules-kipu ja nivelrikko johtuvatkin proteiinivajeesta, se selittäisi aika hyvin sen, miksi se ei parane liikunnalla. Ja myös sen, miksi köyhät ihmiset ja raskaan työn tekijät kärsivät siitä eniten. Ja vielä senkin, miksi nivelrikko yleistyi maanviljelyyn siirtymisen myötä.

[Vanha Karppu]

Proteiininsaantiin pitäisi kiinnittää erityistä huomiota karppausta aloitettaessa. Ei riitä, että pitää (eläin)valkuaisen saannin ennallaan, vaan sitä pitäisi yleensä lisätä. Sen vuoksi, että suurin osa kasvivalkuaisesta korvataan karppauksessa ja etenkin ketogeenisessa ruokavaliossa rasvalla.

Monet vaihtavat myös runsaasti hiilareita sisältäviä ruoka-aineita vihanneksiin, mikä heikentää usein proteiinien imeytymistä vihannesten sisältämien lektiinien vuoksi.

Eläinproteiinin lisäyksen määrää on kyllä aika vaikea laskea esim. sen vuoksi, etteivätkasviproteiinit sula elimistössä yhtä hyvin kuin eläinproteiini.

[Vanha Karppu]

Lueskelin tätä ketjua uudelleen ja huomasin, miten valittelin sitä, ettei nälkä pysy riittävän kauaa poissa. Tähän on tullut mielestäni parannusta sen jälkeen, kun olen lisännyt rasvan osuutta ruokavaliossani. Mutta toisaalta läskiäkin on tullut lisää tähän omaan ruhooni, ainakin sitä ihonalaista

Pitäisikö tämä asiaintila nyt vaan yrittää hyväksyä, koska oloni on kuitenkin erittäin monella tavalla parempi kuin ennen voirasvan osuuden lisäämistä. Muun muassa takaisn tulleet kivut kadonneet taas täysin. (Kivut palasivat, kun olin kolmisen kuukautta pelkän kookosöljyn varassa.) Myöhemmin ne palasivat vielä uudestaan hyvin nopeaan tahtiin, kun aloin syödä runsain määrin pähkinöitä. Onneksi keksin yhdeyden aika pian ja tein onnistuneen korjausliikkeen.

Mutta läskit jäivät, joista en tosin ole ihan varma, että johtuivatko ne sittenkin siitä pähkinädieetistä, koska sillä olen lihonut kyllä aiemminkin hyvin nopsaan. Ja voi myös olla, että joku osa johtuu myös vuoden pimeimmästä ajasta ja siitä, että olen taas ollut pitkään petipotilaana.

Niin tai näin, on kyllä kiva, kun voi pitää pidempiä taukoja aterioiden välillä.

[Vanha Karppu]

Viimeisimmässä Tiede-lehdessä väitetään, etteivät lihakset kasva kunnolla, jos ihminen ei syö treenien jälkeen proteiinia, ja mieluiten jo tunnin kuluttua. Toisaalta tämän päivän Hesarissa väitetään, ettei syömisen ajankohdalla ole mitään merkitystä lihaskasvun kannalta, kunhan syö edes kerran päivässä. (Jos tuntee olonsa hyväksi ja treeni kulkee.)

Hesarin mukaan sekin on kukkua, että proteiinia imeytyisi korkeintaan 30 g/ateria. Lähteenä oli "liikuntabiologi" Timo Haikaraisen haastattelu.

Toisaalta tutkija Donald Layman suositteli bodaajille 3-4 ateriaa päivässä ja että aamiaisella ja varsinkin illallisella pitäisi nauttia todella paljon proteiinia (30 ha 55 g). Ja hän oli sitä mieltä, ettei elimistö osaa hyödyntää yli 60 gramman kerta-annoksia.

Toisaalta oli hullua, että Layman puhui ylipäänsä grammoista eikä prosenteista. Ei kait esim. pieni aasialaisperäinen nainen tarvitse samaa määrää proteiinia kuin esim. "viikinkimies"?

Niin että mikähän mahtaa olla totuus tässäkin asiassa?

[Ella]

Minusta tärkein pointti on kun sanot kipujen pysyneen poissa ja nälän vähentyneen, kun lisäsit voirasvan syöntiä. Minä olen samanlainen, kivut, säryt ja jäykkyys pysyvät poissa kun syön riittävästi eläinperäistä rasvaa.
Luettelet monta syytä kehorasvan lisääntymiseen: pähkinät, petipotilaana oleminen ... Ehkä kehosi yksinkertaisesti tarvitsee nyt talvikautena enemmän ihonalaista läskiä.
Minä pärjään hyvin kun proteiinin ja rasvan suhde on noin 20/80 E%.