Insuliiniresistenssi MetS Rasvamaksa

[Timo Kuusela]

Iltalehti: LL Sami Qadri, väitös 12.12.-25 Helsingin Yliopisto. Vertailu ketogeenisen ja tavanomaisen (suositusravinnon, enemmän hiilihydraatteja) vaikutuksista rasvamaksasairaudessa (myös muissa Metabolisen oireyhtymän sairauksissa).
Ketoravitsemus tehokkain (50% tehokkaampi joskin myös havaittiin ”haittoja”).

Asiaa vuosikymmeniä seuranneena huomaan lopulta ”tieteellistä- ja tutkimuksellista” asennemuutosta tapahtuneen. Vielä tarvitaan hankalissa potilastapauksissa ”pätkäpaastoa”. Kyllä se siitä sitten - ja kovin vähin lääkkeinkin.

Ehdotan seuraamaan ainakin teeman ympärillä tapahtuvaa keskustelua, asennemuutosta jne. Taisi lisäksi ”pallo” singota ravitsemus”tieteilijöiden” katsomoon. Mahtavatko piilottaa?

[kasari]

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/a/abef ... box%3Aa24f
Nyt se on tutkittu: Keto- ja normaali ruokavalio laitettiin vastakkain – Selvä tulos laihtumisesta, mutta tutkija yllättyi

Sami Qadrin väitöstutkimuksen tulos oli selvä: laihtuminen oli kummallakin ruokavaliolla yhtä suurta.

Ketogeeninen ruokavalio vähensi kuitenkin maksan rasvapitoisuutta lähes 50 prosenttia enemmän verrattuna tavanomaiseen laihdutusruokavalioon. Lisäksi maksan sokerintuotanto väheni ketogeenisellä ruokavaliolla kaksinkertaisesti, mikä on edullista diabeteksen hoidon kannalta. Näin ollen ketogeenisesta ruokavaliosta paljastui etu.

Haittapuoli yllätti tutkijan – ”En suosittele ketodieettiä henkilöille, joilla on edennyt rasvamaksatauti”
Qadri kuitenkin löysi ketoruokavaliosta samalla myös haittapuolen, minkä seurauksena hän ei suosittele ketoruokavaliota, jos henkilö sairastaa edennyttä rasvamaksasairautta.

”Havaitsimme, että ketogeeninen dieetti kiihdytti rasvojen pilkkoutumista maksassa. Tämä johti mitokondrioiden toiminnan heikentymiseen, mikä on aiemmissa tutkimuksissa liitetty maksasairauden etenemiseen. Tämän takia en suosittele ketodieettiä henkilöille, joilla on edennyt rasvamaksatauti”, Qadri kommentoi yliopiston tiedotteessa.

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/aine ... n-hoidossa

[Vanha Karppu]

Rasvansaannissa oli yllättävän vähän eroa: ketogeeninen 65 % ja toinen tutkittava ruokavalio 39 %. Laihdutusruokavaliothan ovat olleet perinteisesti paljon vähärasvaisempia.

Ja HUOM ennenkaikkea tämä: "Tutkimuksessa noudatettiin tarkkaan vakioitua ruokavaliota, jossa säädeltiin muun muassa rasvojen laatua." Em. kohta tarkoittaa suomeksi sitä, että tässä tutkittiin juoksevan kasvirasvan runsaaseen käyttöön perustuvaa ketodieettiä eikä kunnollista eläinrasva- tai kookosöljypohjaista ketodieettiä.

Ilmankos siinä tarvittiin pakollista kalorirajoitusta, kun ei kait ne olisi muuten laihtuneet. Ainakaan minä en laihdu, jos nautin esim. paljon oliiviöljyä tai pähkinöitä yms. vaan päinvastoin lihon, koska ruokahaluni lisääntyy.

[Vanha Karppu]

"Ketogeeninen dieetti kiihdytti rasvojen pilkkoutumista maksassa".

Tuota lausetta en kyllä ihan tajua. Voiko siis maksaan varastoitunut rasva vähentyä jollain muullakin tavalla kuin pilkkoutumalla? Jos ei, niin silloin myös se toinen ruokavalio kiihdytti rasvojen pilkkoutumista maksassa.

[Timo Kuusela]

Olisin sitä mieltä, että HS:n asiantuntijuudessa on muutakin hataraa.
Tälläkin keskustelufoorumilla on asiallisesti kirjoiteltu, miten energiatuotantoon liittyvä rasvojen (triglyceridien/kolmirasvojen) pilkkominen etenee, siis halutun rasvahapon irroitaminen, kuljetusmolekyyliin (albumiin) kytkeminen ja kuljettaminen kaikkien solujen tarpeen mukaiseksi energialähteeksi solujen energialaitoksiin (MITOKONDRIOIHIN) tuottamaan solu”bensaa”, Adenosin-TRI-Fosfaattia (ATP) energialähteeksi. Hyvä muistaa sekin, että ilman ylläpitävää energiaa tapahtuu vain hajoamista.
Teoria hallitaan hyvin. Muistuttaisin suomalaisesta Anu Wartiovaarasta ja maailmanlaajuisesta maineestaan geneettisistä mitokondrioiden kehityshäiriöiden ja soluenergian muodostumisen ongelmista johtuvista dramaattisista vaurioista ja elinkelvottomuudesta.
Olen lukenut mielestäni rasvojen metaboliaan liittyviä kiinnostavia kannanottoja juuri loppuvuoden päivinä. Toivoisin niiden jatkuvan. Paljon on tutkimusta ja hälyä kolesteroliteorseetikoilta ja sekoilevaa ravitsemusasennetta. Kaiken ratkaisevaa ”pilleriä” en tohdi odottaa, en ”Alzheimer-pilleriäkään”. Mieluusti lukisin tiedotuksia, millä tavoin rappeutuneen aivosolun energiavajetta ”ihan oikeasti” pystytään korjaamaan/parantamaan. On vähintäin todennäköistä, että parantunut energiatasapaino vaikuttaa myös solun itsensä toimintaan. Samat sanat pätevät ”syöpään”, laajaan metaboliasairauksien joukkoon, josta löytyy niin sydänsairauksia kuin ”kakkosdiabetesta, ylipainoa, jne) levinneinä jo geriatrian lisäksi pediatriaan.