Lukemisen/katsomisen arvoiset julkaisut (artikkelit, videot)

[Yhden miehen komitea]

^^Nyström erittäin OK. Timo ”Statiini” Strandbergista en sano mitään. Ettei syytettäisi maalittamisesra.

[Vanha Karppu]

Linkki länsinaapurin kielellä: https://www.tv4.se/artikel/5HTeWv3p2E4s ... -stroemmen

"Kolhydrater tvingar kroppen att producera en massa insulin och av någon anledning hamnar den fettväv som kommer från just kolhydrater specifikt in i magen och levern."

(--) hiilihydraateista muodostuva rasva kerääntyy jostain syystä tavallista herkemmin vatsaan ja maksaan.

"– Vi har mycket data som visar att det är farligt att vara normalviktig, alltså ha ett BMI på under 25, när man är i medelåldern. Har du ett BMI på 28, vilket jag brukar ligga på, så har du mindre dödlighet än om du har ett BMI under 25."

On olemassa paljon tutkimusdataa, joka todistaa, että on vaarallista olla keski-ikäisenä normaalipainoinen eli omata alle 25:n painoindeksi. 28:n painoindeksin omaavilla on alhaisempi kuolleisuus kuin alle 25:n painoindeksin omaavilla.

Huomautus: tuo saattaa olla totta, etenkin jos mieltää keski-iän tarkoittavan
vaihdevuosia tai jopa niiden ja vanhuuseläkkeen välistä aikaa. Epäilen kuitenkin, että suurempaan painoindeksiin liittyvä pienempi kuolleisuus ei liity välttämättä niinkään rasvakudoksen määrään kuin lihasmassan suurempaan kokoon ja toisaalta kemiallisesti ja fysikaalisesti vaarattomaan keveään ja siistiin sisätyöhön, joka on usein myös henkisesti vähemmän stressaavaa ja pakkotahtista. Fyysisesti keveisiin töihin liittyy lisäksi usein myös parempi palkka ja sosiaalinen status sekä terveellisemmät työajat, jotka ovat kaikki yhteydessä alentuneeseen kuolleisuuteen.

Kuolleisuuden ja painoindeksin välistä yhteyttä selvittävät tutkimukset ovat kohdistuneet lisäksi niihin ikäluokkiin, jotka olivat keski-ikäisiä aikana, jolloin ruoka oli nykyistä huomattavan paljon kalliimpaa. Luulen, että pienipalkkaiset olivat ennen myös sen vuoksi hoikempia, ettei heillä ollut varaa syödä ylimääräistä ruokaa, kun rahat eivät olisi riittäneet muuhun välttämättömään ilman penninvenytystä.

"Träna inte för hår. Det finns en stor svensk undersökning som visar att den som har kört tre till fem Vasalopp har ungefär tre(-fem) gånger så hög risk att få förmaksflimmer jämfört med den som bara kört ett. (Nyström taisi muistaa tässä väärin. Ko. tutkimuksesta tehdyn uutisen mukaan kyse oli vain 30 prosentin riskinlisäyksestä eikä riskin kolminkertaistumisesta, ks. https://www.svt.se/nyheter/inrikes/vasa ... jartrytmen) Om du tränar så hårt så att din vilopuls börjar gå ner är det ett enkelt kvitto på att ditt hjärta har blivit förstorat."

Älä treenaa liian kovaa. Suuressa ruotsalaistutkimuksessa havaittiin, että kolmeen (-viiteen) Vaasahiihtoon osallistuneila oli 30 prosenttia suurempi riski sairastua eteisvärinään kuin vain yhteen Vaasahiihtoon osallistuneilla. Jos lepopulssi hidastuu treenaamisen seurauksena, on treeni vaurioittanut sydäntä. (Tutkimuksessa oli mukana 50 000 Vaasahiihtoon osallistunutta.)

Aika rajua. Muistan lukeneeni nuorena, että liikunnan tavoitteena pitäisi olla lepopulssin hidastuminen. Muistan myös sen, kun tein ruumiillisesti raskasta työtä ja olo oli koko ajan sairas. (Mikä saattoi johtua myös aikaisista herätyksistä.) Minusta tuntui arkipäivisin siltä kuin jokin tikittaisi sisälläni kaiken aikaa. (ja viikonloppuisin taas tuntui siltä, kuin olisin flunssassa.) Kun mittailin joskus pulssiani, havaitsin, että se olikin aiempaa hitaampi, vaikka oloni oli hutera ja "tykyttävä". (Lisäksi laihduin mallinmittoihin.)

"Det finns studier där folk har lottats till att börja äta frukost eller att sluta – då vinner de som slutar äta frukost. I allmänhet är det effektivare för att gå ner i vikt."

Tutkimusten mukaan ne koehenkilöt laihtuvat keskimäärin enemmän, jotka lopettavat aamiaisen syömisen verrattuna sellaisiin, jotka ottavat tavaksi syödä aamiaista.

Artikkeli perustuu sisätautiopin professori Fredrik Nyström tv-haastatteluun, joka oli oheistettuna tekstiin. Jutusta jätettiin pois se, mitä Nyström sanoi sokerista: se on hänen mukaansa pahin hiilihydraattien muoto. Hän kertoi myös tekemästään tutkimuksesta, jossa huomattiin, että kerman juominen pitää pidempään kylläisenä kuin saman kalorimäärän nauttiminen sokeripitoisena juomana.

Kertoi videolla myös, että erään tutkimuksen mukaan ne, jotka onnistuvat painonpudotuksessa pysyvästi, kuolevat keskimäärin nuorempina kuin ne, jotka eivät ole siinä onnistuneet. Syytä ei hänen mukaansa tiedetä. Hän epäili, että kyse voisi olla siitä, että laihdutuksessa onnistuneet ovat joutuneet elämään vuosikymmeniä liian stressaavaa elämää tai ovat syöneet pitkään vähärasvaista ruokaa. Voisiko se olla tosiaan syynä? Itse muistan kuulleeni vain haastattelulausuntoja, joissa laihtuneet ihmiset kertovat voivansa paremmin kuin ennen laihtumistaan. Joka tapauksessa Nyström sanoi, että ihmisen oma kokemus hyvinvoinnistaan/pahoinvoinnistaan korreloi kuolinriskin kanssa. Eli jos lääketieteelliset tutkimukset antavat saman tuloksen, mutta toinen henkilö kokee voivansa huonosti, hänellä on suurempi riski kuolla ennenaikaisesti.

Lisäksi kertoi, että aterialla juotu punaviini (1 lasi/keskipainoinen nainen ja 2 lasia/keskipainoinen mies) vähentää rasvamaksaa sairastavan maksarasvaa eikä ole olemassa tutkimusnäyttöä, jonka mukaan vähäinen alkoholinkulutus vaarantaisi aivoterveyttä.

Kertoi myös, ettei kukaan tiedä, millainen treeni on liian kovaa.

[els]

^^ Kiitos suomennoksista, tuohon suuntaan viittaavat tutkimukset, joista kertoi Radikalt lagom -kirjassaan.
Minulta voisi saada sen jopa lainaksi, jos joku haluaisi

[Yhden miehen komitea]

Asiakirjoitus lihan roolista maaperän tuotantokyvyn ylläpitäjänä ja ihmiskunnan ravitsijana:

https://www.carnisostenibili.it/en/the- ... ety-today/

[Vanha Karppu]

Kyseinen tutkimus löytyy itse asiassa tästä osoitteesta: https://academic.oup.com/af/article/13/ ... chresult=1

Mitä tulee metaanipäästöihin, niin yleisesti käytetyt laskentakaavat ikäänkuin liioittelevat niiden osuutta ilmastonmuutoksessa. Käytetyt kaavat ovat sinänsä oikeita, kyse vain on siitä, että ilmastonmuutosta tarkastellaan yleensä lyhyellä aikavälillä, jolloin metaanin osuus näyttää suuremmalta kuin pitkän aikavälin tarkastelussa. (On tavallaan kait pakkokin tarkastella lyhyellä aikavälillä, koska tilanne on päässyt ryöstäytymään niin pahaksi, että tarvitaan nopeita hillitsemistoimia.)

Ero johtuu siitä, että metaani katoaa ilmakehästä paljon hiilidioksidia nopeammin.