karppaus.info

Oli hyvä kuituartikkeli.

Näen kohtalaisen kuidun määrän niin, että sekaravintoa syövillä kuitu on indikaattori ravinnon laadusta: jos kasvikuntaa rouhii, niin prosessoimattomista kasvinosista sitä tulee väistämättä. Mutta aivan samoilla linjoilla kirjoittajan kanssa kuidun "terveysvaikutuksista".

Karbureettori kirjoitti: ↑Su Joulu 08, 2024 9:41 am Taas niin Pahkasikaa kaurapuuroineen:

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/syo ... ta/8762208

"Muualla maailmassa lapsia esimerkiksi kehotetaan syömään lautaselta edes kasvikset."

Millä planeetalla Hanna Partanen oikein elää? Sitäpaitsi, jos lapsi syö lautaselta vain kasvikset, hänellä on kohta taas nälkä.

Nyt on kai pakko kommentoida. Tuo kuitu juttu on järjellinen vain niiltä osin kun siellä puhutaan selluloosasta. Siis liukenemattomasta kuidusta aka sahajauhoista. Se tulee ja menee tikkuina läpi, ja sen suurin lähde on Partasen ihannoima leipä ja kaurapuurokin (melko isolta osalta).

... mutta väite että kaikkinainen kuitu on tarpeetonta siinä missä umpilisäkekin, on ihan puuta heinää. Toki ymmärrettävää, koska virallinen taho ei tee eroa liukoisen (eli ei-imeytyvän mutta suolessa geeliytyvän) ja liukenemattoman (sen selluloosan) kuidun välillä. Sumutus maksimus siinäkin.

Vaan kun se liukeneva kuitu on kuin onkin tärkeää. Se ei ole selluloosaa. Sitä saa niin eläinkunnasta kuin kasvikunnastakin, ja tasan ilman bulkkihiilareita. Se ruokkii suoliston puutarhaa (jossa pitäisi ruokasuunnasta riippumatta olla nelisensaataa erilaista ja juuri omaan suolistoon sopeutunutta mikrobikantaa) noiden mikrobien ulostamat lyhyet tyydytetyt rasvahapot (mallia butyraatti) ruokkii, suojaa ja korjaa suolinukkaa, ja sen avulla ruoansulatusjärjestelmämme (joka mm vagushermoineen päivineen vaikuttaa koko kroppaan eikä vain ravinteiden osalta) pitää meidät terveenä.

Samoin se "turhaakin turhempi" umpisuoli on tärkeä, noiden bakteerikantojen lastenhuoneena/varastona. Vaikkapa silloin kun on joutunut käyttämään antibiootteja. Tai silloin kun ulkomaanmatkan ripuli on tyhjentänyt muut paikat.

Tätä mieltä ovat karppitaivaan isot tekijät nimeltään vaikkapa Dr. Mike "the protein power" Eades, Dr Art "the cooling imflamation" Ayers, ja nykyisin myös kardiologi William "ent. the wheat belly, nykyisin the super gut" Davis. He EIVÄT puhu sanaakaan Partasen selluloosista, he ovat kaikki ketogeenisen puoltajia, eivätkä karnivooriakaan vastaan, ja heillä on sekä ammattitaitoa että kokemusta.

Lähetän pyydettäessä linkit.

Ketoosi on ihan ok. Ja Virran ketogeenisellä (joka siis toimii diabeetikoille remissioon asti) ketogeeniseen riittää hyvin hiilarirajoitus, joka tiputtaa määrät 10 (tai jopa 20) energiaprosenttiin. Ja se kotegeeninen on sielläkin pääasia. Se sinun noin 10g hiilareitakin riittää hienosti, kunhan valitsee viisaasti jotain ihan muuta kuin niitä sahajauhoja Kuten teetkin, olen ollut huomaavinani.

Mutta näihin suomalaisiin en lähtisi uskomaan. Enkä siihen, että liukoisia kuituja tarvitaan muutama grammaa enempää. Tai siihen että ne pitäisi saada kasvikunnan lähteistä. Vaikka miten hapankaali onkin aika kiva tuote, samoin kuin muut fermentoidut, eläin- tai kasvikuntaan katsomatta.

Se mihin voi luottaa ja mihin ei, on ollut ravitsemustieteen ongelma ne vuosikymmenet jotka itse olen alaa seurannut.
Ja silti sielläkin on tapahtunut kehitystä - vaikkei niin paljoa pohjoiskarjalaprojektin pihteihin joutuneessa Suomessa... valitettavasti

els kirjoitti: ↑Ma Joulu 09, 2024 8:28 am Vaan kun se liukeneva kuitu on kuin onkin tärkeää. Se ei ole selluloosaa. Sitä saa niin eläinkunnasta kuin kasvikunnastakin, ja tasan ilman bulkkihiilareita.

Missä eläinkunnan tuotteissa siis on liukoista kuitua?

els kirjoitti: ↑Ma Joulu 09, 2024 8:28 amnoiden mikrobien ulostamat lyhyet tyydytetyt rasvahapot (mallia butyraatti) ruokkii, suojaa ja korjaa suolinukkaa, ja sen avulla ruoansulatusjärjestelmämme (joka mm vagushermoineen päivineen vaikuttaa koko kroppaan eikä vain ravinteiden osalta) pitää meidät terveenä.

Eikö voin syönti aja saman asian? (Koska voissakin on butyraattia eli voihappoa.)

^^ Eläinkunnan tuotteissa on sellaisia kudoksia joita meidän ruoansulatuksemme ei saa rikki (kannattaa vaikka kaivella vanhaa karppilaa). Niistä ehtivät kuitenkin suolistomikrobit ottaa talteen tavaraa - ja geeliyttää massaa siinä sivussa. Ne ovat eläinperäisiä "liukoisia kuituja", ja taisi siellä olla muutakin... pitkä aika siitä kun näistä lueskelin

Butyraatti on hieno juttu voissakin, mutta suurin osa voista on jo imeytymyt kropan itsensä käyttöön ennen paksusuolen mutkia, eikä siis pääse avustamaan enää sen suolen ylläpidossa. Mutta paksusuolen mikrobien liukoisista kuiduista muuntama uloste (eli mikrobeille itselleen käyttökelvoton jäte) muodostuu vasta siellä paksusuolessa, ja pääsee siis suoraan asiaan.

Eli tuottavatko mikrobit butyraattia tai vastaavaa myös siitä "eläingeelistä"? Lukisin aiheesta mielelläni vielä lisää, jos vain muistat, mistä pitäisi penkoa.

^^ Ne tuottavat sitä butyraattia (eli niiden ulostetta) siitä osasta ruokaa, jossa ei enää ole niille sopivaa ravintoa. Vastaus on siis: tottakai.

Oikeat ketjut 15.. 20 vuoden takaa? En todellakaan muista enää. Jotain voisi löytyä meikäläisen pitkistä päiväkirjaketjuista, muttei helposti sieltäkään. Toisaalta noiden vanhojen kaivelu voisi olla ihan hyvä juttu, siellä on paljon kunnollistakin tietoa.

Hapankaali sopii hyvin, ja lusikallinen päivässä riittää pitkälle.
Nuo muut: katso edellinen vastaus, vanhalle karpulle

Kaalissahan on muutenkin liukoista kuitua. Mutta miksi pitäisi olla juuri hapankaalia?