Massatasapainomalli

[Anssi H. Manninen]

Avasin tänne uuden ketjun liittyen massatasapainomalliin. Odottelen vielä yhden tärkeän julkaisun ulostuloa ja sen jälkeen alkaa kattava "luentosarja" aiheen tiimoilta.

[Anssi H. Manninen]

Lyhyt lisähuomio:

Tulen tässä ketjussa paljastamaan myös muita harhoja, joita kansalaisille suolletaan.

”Kuluneiden kymmenen vuoden aikana olen eniten halunnut korottaa poliittisen kirjoittamisen taiteeksi. Lähtökohtani on aina uskollisuus asiaa kohtaan, koetun vääryyden tunne. Kun istun kirjoittamaan kirjaa, en sano itselleni: ’Nyt tuotan taideteoksen.’ Kirjoitan koska haluan paljastaa jonkin valheen, osoittaa tosiasian, johon haluan kiinnittää huomion, ja ensi kädessä olen kiinnostunut siitä, että minua kuunnellaan. Mutta en voisi nähdä kirjan enkä pitkän lehtijutunkaan tekemisen vaivaa, ellei se olisi myös esteettinen kokemus.” – George Orwell

[Oili]

Voisitko sitten pitää tämä ketjun aiheessa etkä samanlaisena päiväkirjana mitä vanhan foorumin ketju joka oli täynnä kaikkea aiheeseen liittymätöntä?

[Anssi H. Manninen]

Fair Enough. Pidetään asia massatasapainon ja muihin lihavuuteen liittyvien aiheiden parissa. Filosofiset sun muut kirjoitukset löytyvät blogistani. On kuitenkin syytä huomata, että filosofia on "kaikkien tieteiden äiti". Täten filosofian tutkiminen on erinomaisen hyödyllistä kaikilla tieteen aloilla. Filosofia edustaa historian terävimpien hemuleiden ajattelua.

[Anssi H. Manninen]

Aloitetaan tämä massatasapainomalliin liittyvä luentosarja Aristoteleesta.

Aristoteelinen aksiomaattisen tieteen ihanne on käsite, joka juontaa juurensa hänen käsityksiinsä tieteestä ja tiedon rakenteesta. Tiede on järjestelmällinen tapa ymmärtää todellisuutta, ja sen pitäisi perustua vahvoihin loogisiin perusteisiin ja selkeään todistusaineistoon. Tieteen pitää siis perustua aksioomiin, jotka ovat itsestäänselviä ja kiistattomia totuuksia. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että perustan pitää olla ydinpommin kestävä. Annetaan yleisnero Leibnizin selittää, mikä tässä on pointtina:

”Ei saa koskaan pitää totena muuta kuin sellaista, mikä on niin ilmeistä, ettei voida löytää mitään aihetta epäillä sitä.”

Tässä Leibniz siis viittaa aksioomiin. Ja jos puhutaan kehon massan säätelystä, mitkä ovat perustavimmat aksioomat? Perustavin on massan säilymislaki. Tämä on kiistattomasti osoitettu luonnonlaki, joten se otetaan annettuna. Se on siis tässä asiassa perustavin aksiooma. Kemiallisessa tai fysikaalisessa prosessissa lähtöaineiden yhteenlaskettu massa on aina yhtä suuri kuin reaktiotuotteiden yhteenlaskettu massa.

Jatketaan tästä myöhemmin.

[Anssi H. Manninen]

Tämä eli liity suoraan asiaan. Se saattaa kuitenkin kiinnostaa jotakuta.

Muistiin perustuvan ravitsemusepidemologian rajoitukset ovat hyvin tiedossa, mutta katsotaan, mitä seisoo tulostaululla.

Tuore lappu "Food consumption and the actual statistics of cardiovascular diseases" [1] vertailee ruoan kulutusta ja sydän- ja verisuonitautien esiintyvyyttä 42 Euroopan maassa. Tulokset kertovat, että korkeampi eläinperäisten tuotteiden kulutus, erityisesti maitorasvojen, liittyy matalampaan sydän- ja verisuonitautien kuolleisuuteen. Toisaalta kasviöljyjen ja transrasvojen kulutus yhdistyy korkeampaan kuolleisuuteen.

1. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5040825/

[Anssi H. Manninen]

Suomeksi:

Moottoriöljyfirman sponsoroiman Sydänliiton rasvasuositukset ovat siis täyttä hölynpölyä. Et tule kuitenkaan lukemaan asiasta mistään, sillä porukka ei ole tutkinut Kantin tekstejä moraalin metafysiikasta. Moraalilla ei ole mitään tekemistä onnen tavoittelun kanssa. Nykypäivän hyvesignaloinnilla ei siis ole mitään tekemistä moraalin kanssa. Kantin kategorinen imperatiivi velvoittaa puhumaan totta täysin seurauksista riippumatta.

Tässä hyvä motivaatiovideo aiheen tiimoilta:

WATCH THIS EVERY DAY - Motivational Video By Jordan Peterson

https://www.youtube.com/watch?v=fcNgOUtAjtU

Totuus ei tunnetusti pala tulessakkaan. Eli puhu totta. Valheilla on voimakas taipumus tulla ilmi. Sen sijaan jos puhut totta sinun ei tarvitse lainkaan muistaa, mitä olet sanonut.

[Anssi H. Manninen]

Kantin huolella rakenneltuun moraalifilosofiseen järjestelmään liittyy kuitenkin ongelma. Kuten Nietzsche aikoinaan totesi, Kant toi takaoven kautta sisään, minkä heitti juuri etuovesta ulos. Uskon kuitenkin ymmärtäväni, mitä Kant ajoi tässä takaa. Tähän palataan huomenna.

[Anssi H. Manninen]

Huomasin juuri, että joku oli reagoinut neljän vuoden (!) takaiseen kirjoitukseeni liittyen agorafobiaan. Menee asian ohi, mutta lyhyt analyysi seuraa.

Tästä julkisten paikkojen pelosta (”torikammosta”) kärsivä henkilö ahdistuu voimakkaasti paikoissa tai tilanteissa, joista pikainen poispääsy voi olla mahdotonta tai siihen voi liittyä sosiaalisen nöyryytyksen pelko. Jälkimmäinen on itseasiassa ihmisen toiseksi tärkein pelko heti kuolemanpelon jälkeen; ainakin jos on Freudia ja Jungia uskominen.

Agorafobia liittyy lähes poikkeuksetta pelkoon poistua kotoa. Kodin ulkopuolella ongelmat alkavat usein täyteen tungetussa bussissa, hississä tai muussa vastaavassa. Yleensä agorafobiasta kärsii n. 30–40-vuotias nainen. Hänellä on ehkä ollut kova ja (yli)suojeleva isä, ja sen jälkeen huomattavasti vanhempi mies: kova, terävä ja määrätietoinen. Näiden miesten seurassa yksilöllä ei ole ollut mitään vaaraa nöyryytetyksi tulemisesta. On itse asiassa olemassa kohtuullisen suuri joukko miehiä, jotka miellään käyvät hakkaamassa henkilön, joka sattuisi aiheuttamaan nöyryytystä naisensa suuntaan. So far so good. Miesystävän kanssa on kuitenkin mennyt sukset ristiin, joten naisen on tullut aika opetalla seisomaan omilla jaloillaan.

Agorafobia liittyy takaisinkytkentäjärjestelmään. Tähän väliin yksinkertainen esimerkki tästä järjestelmästä. Tykkäät hörppiä vodkaa ja heität useamman drinkin nopeaan tahtiin. Nousuhumalan ”riemu” loppuu kuitenkin lyhyeen, jos veren alkoholipitoisuus ei nouse – ja sehän ei tietysti nouse, jos et jatka juomista. Ja kohta on jo nihkeä olo, joten päätät juoda lisää. Kun ”lääke” aiheuttaa sairauden, on synnytetty takaisinkytkentäjärjestelmä.

Usein agorafobisten naisten ongelmat alkavat jostain pienestä fyysisestä oireesta, kuten lievästä rytmihäiriöstä. Ongelmien alullepanijana on voinut olla myös esim. läheisen vakava sairastuminen tai kuolema, mutta oletetaan tässä kuvitteellisessa esimerkissä, että ”alkupotkuna” on ollut lievä rytmihäiriö. Sitten nainen menee vaikkapa ostoskeskukseen, jossa on paljon jengiä. Ruuhkassa poukkoilu aiheuttaa hänelle varsin voimakkaan stressivasteen: syke nousee, hengitys nopeutuu jne. Naisen mieleen palautuu aiempi rytmihäiriö ja sen johdosta stressi rupeaa jo kurkkimaan paniikin puolelle (syke ym. kiihtyvät entisestään). Takaisinkytkentäjärjestelmä kömpii ensimmäistä kertaa ulos kellarista päivänvaloon.

Ja jos tämä toistuu lähitulevaisuudessa vastaavanlaisessa tilanteessa, ollaan jo puhdasverisen agorafobian porteilla. Voi käydä niin, että jo muutama askel kodin ulko-ovelta aiheuttaa ahdistusta, ellei jopa suoranaista paniikkia. Se johtaa pahimmillaan siihen, että nainen ei enää halua lainkaan poistua himasta. Syntyy hyvin kiusallinen noidankehä: jokainen perääntyminen aiheuttaa entistä enemmän ahdistusta. Lopulta henkilö haluaisi paeta myös kotoaan muttei sieltä luonnollisesti ole mitään pakopaikkaa. Ongelman fiksaaminen vaatii huolella suunniteltua altistusterapiaa.

[Anssi H. Manninen]

Jatketaan aiheesta. Lähden aivan perusjutuista liikkeelle, jotta kaikki halukkaat pysyvät kärryillä.

Kun puhutaan kehon massan säätelystä, on tärkeää ymmärtää, että massatasapaino ja energiatasapaino ovat kaksi erillistä prosessia. Massan säilymislain mukaan kehon massa muuttuu vain, kun kehoon tulee tai sieltä poistuu nettomääräisesti massaa. Tämä tarkoittaa, että kehon painoon vaikuttaa se, kuinka paljon massaa ruoasta kertyy, ei sen energiasisältö. Ruokien energia, joka mitataan kaloreina, edustaa lämpöä, joka vapautuu, kun ruokaa hapetetaan, mutta tämä ei muuta kehon massaa.

Huomenna jatkuu.