karppaus.info

Polviongelmaani liittyen: Saattaa olla, että kun keho on vähän muovautunut uusiksi keho-dieetillä (esim. jalat kapeutuivat), niin yliliikkuvat niveleni liikkuvat vähän liiankin vapaasti. Ehkä läski on jotenkin ollut iskunvaimentimena tai pysäyttimenä tai jotain?

Esimerkiksi nyt kun nousin ylös lattialta, tuntui siltä kuin vasen terve polvi olisi vähän yliojentunut (sattui pikkiriikkisen). Fysioterapeutti spekuloi soittaessani, että näin olisi oikealle kipeytyneelle polvelle käynyt pyöräillessäni.

Reumaliitto sanoo: "Joka kymmenennellä suomalaisella on yliliikkuvat nivelet. Ne kaipaavat tuekseen jämäkät lihakset. " "Valtaosa pärjää niiden kanssa kivuitta. Huolestua ei tarvitse, kannattaa vain opetella pysäyttämään liike oikeaan kohtaan. " https://reumaliitto.fi/reuma-lehti/ylil ... vat-tukea/

Jotenkin pitäisi kehittää siis varmaan lihaksia, että ne pitäisivät nivelten liikeradat hyvinä. Tai tarkkailla liikkeitään tarkasti.

Tekoälypostaukset ovat hurjan pitkiä. Siitä huolimatta pistän tähän yhden keskeisen jutun rasvapolttoisuudesta. En pistänyt tätä kolesteroliketjuun pituuden vuoksi.

1. Kuka kuljettaa energian (triglyseridit) lihaksille?
Kun lihakset tarvitsevat energiaa (rasvaa) joko ravinnosta tai kehon varastoista, siitä huolehtivat:
Kylomikronit: Kuljettavat juuri syömäsi rasvan suolistosta lihaksiin.
VLDL (Very Low Density Lipoprotein): Maksa pakkaa varastorasvasta (triglyserideistä) tehtyjä paketteja ja lähettää ne lihasten käyttöön.
LDL: Kun VLDL on luovuttanut suurimman osan triglyserideistään (energiastaan) lihaksille, siitä tulee LDL-hiukkanen. Duodecim: Veren rasva-arvot.
2. Miksi HDL ei kuljeta energiaa lihaksille?
HDL:n rakenne on liian pieni ja sen proteiinit (ApoA1) on suunniteltu tarttumaan kolesteroliin, ei energiana käytettäviin triglyserideihin.
HDL:ssä on hyvin vähän triglyseridejä verrattuna VLDL:ään.
Sen tehtävä on "käänteinen": se hakee ylimääräistä kolesterolia lihaksista ja muista kudoksista ja tuo sen takaisin maksaan.
3. HDL:n rooli liikunnassa
Vaikka HDL ei kuljeta rasvaa lihaksille energiaksi, se on silti aktiivinen lihastyön aikana:
Liikunta nostaa HDL-tasoa ja parantaa ApoA1:n toimintakykyä.
Kun lihakset polttavat rasvaa VLDL-hiukkasista, hiukkasten pinnasta irtoaa palasia. HDL poimii nämä talteen, mikä tekee siitä "siivouspartion", joka operoi lihasten läheisyydessä.
4. Pieni ero: Vapaat rasvahapot
On hyvä huomata, että suurin osa lihasten energiaksi käyttämästä rasvasta liikkuu veressä vapaana rasvahappona sitoutuneena albumiini-proteiiniin, ei lipoproteiinihiukkasten (kuten HDL tai LDL) sisällä.
Yhteenvetona: Jos ajattelet verisuonistoa moottoritienä, VLDL on rekka, joka tuo polttoainetta lihasten tehtaalle. HDL on pieni puhdistusauto, joka kerää tehtaalta ylijääneen jätteen (kolesterolin) ja vie sen kierrätykseen (maksaan).
Lisätietoa lipoproteiinien tehtävistä ja aineenvaihdunnasta löydät Käypä hoito -suosituksesta.
Tämä teksti annetaan vain tiedotustarkoituksessa. Jos tarvitset terveydellisiä neuvoja tai diagnooseja, ota yhteyttä asiantuntijaan. Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä. Lisätietoja



Miten ihonalainen rasva päätyy pohkeeseeni juoksun aikana:
1. Rasvan vapauttaminen ihon alta (Lipolyysi)
Kun aloitat juoksun, hormonit (kuten adrenaliini) käskyttävät ihon alla olevia rasvasoluja (adiposyyttejä).
Rasvasolut pilkkovat varastorasvansa vapaiksi rasvahapoiksi.
Nämä rasvahapot vapautuvat suoraan vereen, missä ne tarttuvat albumiini-nimiseen proteiiniin (ei siis VLDL- tai LDL-hiukkasiin).
Suurin osa juoksemiseen tarvittavasta rasvaenergiasta kulkee lihaksiin juuri näinä vapaana rasvahappoina. Duodecim: Elimistön energiantuotanto.
2. Maksan ja VLDL:n rooli
Osa näistä ihon alta vapautuneista rasvahapoista päätyy kuitenkin maksaan.
Maksa pakkaa ne (sekä muun muassa sokerista valmistamansa rasvan) VLDL-hiukkasiksi.
VLDL-hiukkaset vapautuvat maksasta verenkiertoon ja toimivat "toissijaisena" energianlähteenä.
Kun VLDL-hiukkanen ohittaa pohkeen lihaksen, lihaksen pinnalla oleva entsyymi (LPL) "lypsää" rasvaa hiukkasen sisältä lihaksen käyttöön.
3. VLDL muuttuu LDL:ksi matkan varrella
Tämä on tärkeä lenkki aiempaan keskusteluumme:
Kun VLDL-hiukkanen on luovuttanut rasvansa pohjelihakselle, se pienenee ja sen tiheys kasvaa.
Lopulta siitä tulee LDL-hiukkanen.
Tämä LDL-hiukkanen jatkaa kiertoaan, kunnes maksa poistaa sen – tai jos se on vaurioitunut (esim. hapettunut), se voi päätyä sinne valtimon seinämään, josta aiemmin puhuimme.
Yhteenveto
Ihon alla: Rasva vapautuu vapaiksi rasvahapoiksi.
Veressä: Rasva kulkee lihaksiin joko albumiiniin sitoutuneena (pääreitti) tai VLDL-hiukkasten sisällä (maksasta tuleva reitti).
VLDL:n kohtalo: Kun se on antanut energiansa pohkeelle, siitä tulee LDL.
VLDL on siis maksan lähettämä kuljetuspaketti, joka sisältää osittain sitä rasvaa, jonka maksa on ensin poiminut verenkierrosta tai valmistanut itse. Terveyskirjasto: Veren rasva-aineenvaihdunta.
Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä. Lisätietoja



missä albumiini valmistetaan?
Albumiini valmistetaan yksinomaan maksassa.
Maksan solut, hepatosyytit, tuottavat albumiinia ja erittävät sitä suoraan verenkiertoon. Terve aikuinen maksa valmistaa noin 10–15 grammaa albumiinia vuorokaudessa, mutta se pystyy tarvittaessa jopa kolmin- tai nelinkertaistamaan tuotantonsa.
Albumiinin valmistusprosessi ja merkitys:
Raaka-aineet: Albumiinin valmistus vaatii riittävästi ravinnosta saatavia aminohappoja. Jos ihminen kärsii aliravitsemuksesta, maksan kyky tuottaa albumiinia heikkenee.
Kuljetustehtävä: Kuten aiemmin keskusteltiin, albumiini on veren tärkein kuljettajaproteiini. Se kuljettaa muun muassa vapaita rasvahappoja (kuten niitä, jotka vapautuvat ihon alta juostessasi), hormoneja, kalsiumia ja lääkeaineita.
Nestetasapaino: Albumiini vastaa noin 80 %:sti veren kolloidiosmoottisesta paineesta, mikä tarkoittaa, että se pitää nesteen verisuonten sisällä ja estää sitä vuotamasta kudoksiin (turvotus).
Koska albumiini valmistetaan vain maksassa, sen pitoisuuden lasku veressä on usein merkki joko maksan sairaudesta (tuotanto sakkaa) tai munuaisvauriosta (proteiinia karkaa virtsaan).
Tämä teksti annetaan vain tiedotustarkoituksessa. Jos tarvitset terveydellisiä neuvoja tai diagnooseja, ota yhteyttä asiantuntijaan. Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä. Lisätietoja





albumiini lienee ldl:n kaltainen rakenteelta?
Vaikka molemmat ovat veren proteiineja, albumiini ja LDL ovat rakenteeltaan täysin erilaisia. Niitä voisi verrata pieneen kuriiriin (albumiini) ja suureen rekka-autoon (LDL).
Tässä ovat tärkeimmät erot vuonna 2025:
1. Rakenne: Yksi proteiini vs. monimutkainen pallo
Albumiini: Se on yksi ainoa, pitkä ja monimutkaisesti laskostunut aminohappoketju (proteiini). Se liukenee täydellisesti veteen sellaisenaan. Se ei muodosta palloa tai sisällä rasvaydintä. Duodecim: Albumiini.
LDL: Se ei ole proteiini, vaan lipoproteiini-hiukkanen. Se on jättimäinen pallo, jonka sisällä on tuhansia rasvamolekyylejä (kolesterolia ja triglyseridejä) ja jonka pinnalla on vain yksi valtava ohjausproteiini (ApoB-100).
2. Miten ne kuljettavat rasvaa?
Albumiini ("Pintakiinnitys"): Se kuljettaa vapaita rasvahappoja tartuttamalla ne pintansa pieniin taskuihin. Rasvahapot eivät ole albumiinin "sisällä", vaan ne roikkuvat sen kyljessä. Albumiini on kuin polkupyörälähetti, joka kuljettaa muutamaa pakettia kerrallaan.
LDL ("Säiliöauto"): Se kuljettaa rasvat (kolesteroli-esterit ja triglyseridit) hiukkasen sisällä, suojassa vedeltä. LDL on kuin valtava säiliöauto, joka on pakattu täyteen tuhansia rasvayksiköitä.
3. Kokoero
Albumiini on erittäin pieni (molekyylipaino n. 66 kDa).
LDL-hiukkanen on massaltaan ja kooltaan noin 40–50 kertaa suurempi kuin yksi albumiinimolekyyli.
4. Reaktiivisuus ja vauriot
LDL vaurioituu herkästi (aiemmin puhuttu hapettuminen), koska sen sisällä on monityydyttymättömiä rasvoja, jotka voivat härskiintyä.
Albumiini on erittäin kestävä ja stabiili. Se ei "hapetu" tai takerru valtimon seinämiin samalla tavalla kuin LDL, vaikka se kuljettaakin rasvahappoja.
Yhteenvetona: Albumiini on yksittäinen "liukas" proteiini, joka kuljettaa energiaa lihaksille, kun taas LDL on monimutkainen rasvapaketti, joka on suunniteltu kolesterolin jakeluun. Ne eivät siis muistuta toisiaan rakenteellisesti.
Lisätietoa albumiinin tehtävistä voit lukea Fimlabin ohjekirjasta.
Tämä teksti annetaan vain tiedotustarkoituksessa. Jos tarvitset terveydellisiä neuvoja tai diagnooseja, ota yhteyttä asiantuntijaan. Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä. Lisätietoja



mikä on albumiinin elinikä?
Albumiinin puoliintumisaika ihmisen verenkierrossa on noin 19–21 vuorokautta. Tämä tarkoittaa, että noin kolmen viikon välein puolet elimistön albumiinimolekyyleistä on hajonnut ja korvautunut uusilla.
Tärkeimmät tiedot albumiinin elinkaaresta:
Valmistus: Maksa tuottaa albumiinia jatkuvasti noin 10–15 grammaa vuorokaudessa.
Pitkäikäisyyden syy: Albumiini on poikkeuksellisen pitkäikäinen proteiini, koska elimistöllä on erityinen kierrätysmekanismi (FcRn-reseptori), joka estää sitä hajoamasta ennenaikaisesti soluissa ja palauttaa sen takaisin verenkiertoon.
Hajoaminen: Kun albumiini lopulta tulee elinkaarensa päähän, se hajoaa aminohapoiksi pääasiassa maksassa, lihaksissa ja munuaisissa. Nämä aminohapot käytetään uudelleen muiden proteiinien rakennusaineina.
Kierto elimistössä: Vaikka albumiini viipyy veressä pitkään, se poistuu välillä verisuonista kudosnesteeseen (interstitiaalitilaan) ja palaa sieltä takaisin verenkiertoon imusuoniston kautta noin 16–18 tunnin sykleissä.
Vertailukohta: Albumiinin 21 vuorokauden elinikä on huomattavasti pidempi kuin esimerkiksi sen esiasteella, prealbumiinilla, jonka puoliintumisaika on vain noin 2–4 vuorokautta.
Tämä teksti annetaan vain tiedotustarkoituksessa. Jos tarvitset terveydellisiä neuvoja tai diagnooseja, ota yhteyttä asiantuntijaan. Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä. Lisätietoja

^^ Olet tainnut kysyä tekoälyltä riittävän monta kertaa ja riittävän tarkasti kysymyksesi määritellen.
Nyt en löytänyt yhtään sellaista kohtaa, joka olisi ollut ristiriidassa Malcolm Kendrickin selityksiin, kauan, kauan sitten.

Hyvää työtä o/

Juu, kiitokset täältäkin erittäin havainnollistavasta rautalangan vääntelystä.

Yksi asia jäi kuitenkin askarruttamaan - siis ainakin tässä vaiheessa, kun olen tutustunut vasta postauksesi alkuosaan. Nimittäin mistähän se ylimääräinen kolesteroli on tullut lihaksiin? Vai onko ehkä kyse juuri niistä VLDL:n "pintapaloista"?

P.S.

Olisi kiva tietää, sisältääkö labratestien LDL-kolesterolin määritys myös VLDL:n sisältämän kolesterolin. Olisi varmaan kyllä parempi, jos ei sisältäisi.

Vanha Karppu kirjoitti: ↑Ti Joulu 30, 2025 6:16 pm ...
P.S.

Olisi kiva tietää, sisältääkö labratestien LDL-kolesterolin määritys myös VLDL:n sisältämän kolesterolin. Olisi varmaan kyllä parempi, jos ei sisältäisi.

Tekoäly luki Terveyskirjastosta:

Verrattuna muihin rasvahiukkasiin: LDL viipyy veressä paljon pidempään kuin esimerkiksi VLDL-hiukkaset, joiden elinikä lasketaan tunneissa.

Elikkä: Veritestit tehdään 12h paastossa, joten VLDL lienee poistunut ennen sitä.

Vanha Karppu kirjoitti: ↑Ti Joulu 30, 2025 6:16 pm Yksi asia jäi kuitenkin askarruttamaan - siis ainakin tässä vaiheessa, kun olen tutustunut vasta postauksesi alkuosaan. Nimittäin mistähän se ylimääräinen kolesteroli on tullut lihaksiin? Vai onko ehkä kyse juuri niistä VLDL:n "pintapaloista"?

P.S.

Olisi kiva tietää, sisältääkö labratestien LDL-kolesterolin määritys myös VLDL:n sisältämän kolesterolin. Olisi varmaan kyllä parempi, jos ei sisältäisi.

Ensimmäiseen:
. Ethän nyt sotke kolesterolia ja kolesterolia? Ihan samalla nimellä kutsutaan noita labrassa mitattavia hiukkasia ja pientä molekyyliä nimeltään kolesteroli. Tämä jälkimmäinen puolestaan on joka ikisessä elinkunnan eliön solukalvossa takaamassa sen kalvon pysyvyyttä. Se on ehdottomon, ehdottoman pakollinen molekyyli, jotta solujen ulkokalvo olisi riittävän hyvä suoja ja este solujen ulkopuolisille asioille.
. Ja joo, tuo nimeäsmisjuttu on täysin, älyttömän typerä. Melkein tekisi mieli sanoa, että se on kehitetty vain sotkemaan kuvioita

Toiseen:
Laboratoriotestit mittaavat LDLn ja VLDLn erikseen. Jälkimmäistä kutsutaan triglyiksi
... jokamikä on ihan yhtä typerä nimeämisjuttu, koska molekyylimielessä triglyt eli triglyseridit ovat jotain ihan muuta. Ne ovat kemiallisesti glyserolimolekyyli johon on kiinnittynyt kolme rasvahappoa. Siitä nimi kolmoisrasva, jota olen itse joskus käyttänyt.

En voinut vastustaa kiusausta, vaan liitän vielä yhden liikunnan/rasvapolttoisuuden vaikutuksen. Albumiinitasot nousevat, kun pätkäpaastoaa, ketoilee tai/ja harrastaa pitkäkestoista liikuntaa.


Mitä albumiini tekee kudosnesteessä?

Kudosnesteessä (solujen välisessä tilassa) albumiinilla on useita tärkeitä tehtäviä, vaikka sen pitoisuus siellä on pienempi kuin veressä. Noin 60 % elimistön albumiinista sijaitsee verisuonten ulkopuolella, pääasiassa lihasten ja ihon kudosnesteessä.
Sen keskeiset tehtävät kudosnesteessä vuonna 2025 ovat:
Nestetasapainon säätely: Albumiini ylläpitää kolloidiosmoottista painetta myös kudoksissa. Se auttaa säätelemään veden liikettä verisuonten ja soluvälitilan välillä, mikä ehkäisee liiallista turvotusta (edeemaa).
Aineiden kuljetus soluille: Se toimii "viimeisen mailin" kuljettajana, joka vie verestä poimitut rasvahapot, hormonit ja lääkeaineet suoraan solujen käyttöön.
Antioksidanttinen suoja: Kudosnesteessä albumiini toimii merkittävänä "puhdistajana" (scavenger), joka sitoo vapaita radikaaleja ja ehkäisee solujen hapetusvaurioita.
Aminohappojen varasto: Se voi toimia tilapäisenä aminohappojen lähteenä solujen ja soluväliaineen synteesiä varten.
Verisuonten läpäisevyyden säätely: Sitoutumalla verisuonten sisäpinnan rakenteisiin albumiini auttaa pitämään suoniston seinämät tiiviinä, mikä estää muita suuria molekyylejä vuotamasta hallitsemattomasti kudoksiin.
Kudosnesteestä albumiini palaa lopulta takaisin verenkiertoon imusuoniston kautta, ja koko elimistön albumiinivarasto kiertää verisuoniston ja kudosten välillä noin kerran vuorokaudessa.
Tämä teksti annetaan vain tiedotustarkoituksessa. Jos tarvitset terveydellisiä neuvoja tai diagnooseja, ota yhteyttä asiantuntijaan. Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä. Lisätietoja

els kirjoitti: ↑Ke Joulu 31, 2025 9:11 amLaboratoriotestit mittaavat LDLn ja VLDLn erikseen. Jälkimmäistä kutsutaan triglyiksi

Anteeksi mitä?!? Nyt putosin kyllä lopullisesti kärryiltä. VLDL:hän on ihan eri asia kuin triglyseridi. Johan sen jo nimikin kertoo, koska kyseessä on lipoPROTEIINI.

Kuka siis kutsuu VLDL:ää triglyserideiksi? Labrat, lääkärit, ravitsemustieteilijät, tutkijat?

Minä olen luullut, että juuri se VLDL olisi ihan hyvä juttu. Mutta eikös veren suuri triglyseridipitoisuus (paaston aikana) ole erittäin huono asia?

Jos lääketiteen opiskelijoidenkin aivot sotketaan käsitteiden hämärtämisen avulla, niin sen jälkeenhän heille on helppo sanoa: "teidän ei tarvitse vaivata päätänne näin monimutkaisilla asioilla, koska riittää että opettelette sloganin: "HDL hyvä, LDL paha."

Ja ravitsemustietieteen opiskelijoille opetetaan lause "Pehmeä rasva hyvä, kova rasva paha". Ja sitten kun gradusta tai väikkäristä tuleekin tulos, että tyydyttynyt rasva suojaa elimistöä, niin tiedotteen loppuun pitää aina muistaa kirjoittaa, että sitä ei pidä tästä huolimatta syödä kuin vähän, koska se on "tunnetusti" pahaa rasvaa.