Diabetes

[Yhden miehen komitea]

Semaglutiini oli viime vuonna euromääräisesti myydyin lääke Suomessa.
Grok:

Suomessa eniten rahaa käytetään lääkkeisiin, jotka liittyvät kroonisten ja vakavien sairauksien hoitoon, kuten diabetekseen, syöpään, autoimmuunisairauksiin ja sydän- ja verisuonitauteihin. Vuonna 2024 euromääräisesti myydyin lääkeaine oli diabeteslääke **semaglutidi**, jonka myynti oli noin 75 miljoonaa euroa. Semaglutidin käyttö on yleistynyt erityisesti tyypin 2 diabeteksen ja lihavuuden hoidossa. Aiemmin nikotiini oli pitkään myydyin lääkeaine, mutta sen myynti on vähentynyt, osin siksi, että kaikkia nikotiinivalmisteita ei enää luokitella lääkkeiksi.

Muita kalliita lääkeryhmiä ovat:
- **Syöpälääkkeet ja immuunivasteen muuntajat**, joiden myynti oli vuonna 2024 noin 960 miljoonaa euroa (kasvua 6 %). Näiden korkeat kustannukset johtuvat uusien, usein kalliiden lääkkeiden markkinoille tulosta.
- **Verenohennuslääkkeet**, kuten apiksabaani, joka on ollut euromääräisesti kärkisijoilla (esim. vuonna 2021 kolmanneksi myydyin).
- **Autoimmuunisairauksien lääkkeet**, kuten TNF-alfan estäjät (adalimumabi, infliksimabi, etanersepti), jotka olivat aiemmin kärkisijoilla myynnissä.
- **ADHD-lääkkeet**, erityisesti metyylifenidaatti ja lisdeksamfetamiini, joiden myynti kasvoi vuonna 2024 noin 20 %.

Yleisesti lääkekustannuksia nostavat uudet, kalliit lääkkeet, esimerkiksi harvinaisten sairauksien hoitoon tarkoitetut valmisteet, jotka voivat maksaa jopa miljoonia euroja. Reseptilääkkeiden osuus kokonaismyynnistä oli vuonna 2024 noin 2,75 miljardia euroa, ja kokonaismyynti (mukaan lukien itsehoito- ja sairaalalääkkeet) oli noin 4 miljardia euroa.

**Itsehoitolääkkeistä** eniten kulutetaan:
- **Asetyylisalisyylihappoa** (valtimotukosten ehkäisyyn lääkärin ohjeella),
- **Ibuprofeenia** (kipulääke),
- **Makrogolia** (ummetuksen hoitoon).

Tarkempia tilastoja vuodelle 2025 ei ole vielä saatavilla, mutta trendit viittaavat siihen, että semaglutidi ja syöpälääkkeet säilyvät kärkisijoilla, ja biologisten lääkkeiden hintakilpailu voi vaikuttaa kustannuksiin.

Lisätietoja löytyy esimerkiksi Fimean ja Kelan julkaisemasta **Suomen lääketilastosta** (https://julkari.fi tai https://laaketieto.kela.fi).

[Yhden miehen komitea]

^Lääkekustannuksiin Suomesssa kuten muuallakin Euroopassa on tulossa arvaamattoman suuri nousu.

https://x.com/ameliamaya98/status/19542 ... G1kiC43xsw

Trumpin hallinnon tavoite on selvä: eurooppalaiset maksavat enemmän ja amerikkalaiset vähemmän kuin nyt.

Nythän lääkeyhtiöt tekevät valtaosan tuloksestaan Yhdysvalloissa, missä ne ovat hinnoitelleet tuotteensa valtavan paljon kalliimmiksi kuin muilla markkinoilla.

[Yhden miehen komitea]

Aikarajoitettu syöminen voittaa virallisesti suositellun jatkuvan laiduntamisen.

Aikarajoitettu syöminen, eräänlainen paasto, jossa syödään harvempia mutta säännöllisiä aterioita ja pidättäydytään syömästä 12–14 tunnin ajan (usein yön yli), voi vähentää tyypin 2 diabeteksen ja lihavuuden riskiä samalla parantaen yleistä terveyttä, uuden katsauksen mukaan. Tutkimusryhmä havaitsi yhteyden syötyjen aterioiden määrän ja lihavuuden sekä tyypin 2 diabeteksen esiintyvyyden välillä. Toisin kuin yleinen suositus syödä kolme ateriaa päivässä ja napostella väliaikoina, tämä tutkimus viittaa siihen, että tällainen syömistapa edistää lihavuutta. Se pitää insuliinitasot jatkuvasti korkeina päivän aikana, mikä voi johtaa insuliiniresistenssiin ja tyypin 2 diabetekseen, erityisesti kun otetaan huomioon keskimääräisen amerikkalaisen ruokavalion korkea kalori- ja sokeripitoisuus. Tutkijat havaitsivat, että aikarajoitettu syöminen mahdollistaa kehon insuliini- ja glukoositasojen laskun, mikä parantaa insuliiniresistenssiä, aivojen terveyttä ja glykeemistä kontrollia. Tämä syömistapa voi myös vähentää päivittäistä kalorien saantia noin 550 kalorilla ilman kalorien laskemisen stressiä. Lisäksi se voi positiivisesti muuttaa suoliston mikrobistoa, auttaen estämään tulehdusta ja erilaisia aineenvaihduntasairauksia sekä säätelemään ruokahalun hallinnasta ja energiatasoista vastaavia hormoneja.

[Yhden miehen komitea]

Ranskalaiset perunat: strong avoid.

https://www.duodecim.fi/ajankohtaiset/u ... /uux29456/

Tulosten perusteella ranskalaisia perunoita ainakin kolmesti viikossa syövät sairastuivat tyypin 2 diabetekseen viidenneksen todennäköisemmin kuin muut osallistujat.

[Yhden miehen komitea]

Näin väärää tietoa rasvasta levitetään niin sanottujen "tutkijoiden" toimesta:
Tässä tutkimuksessa ihmisille syötettiin pirtelö, jossa oli 130 g rasvaa + 48 g sokeria.
Aivojen verisuonet jäykistyivät tämän jälkeen.
Joten he päättelivät, että syynä on "runsasrasvainen ateria"
Ei tietenkään mitään tekemistä 48 g sokerin tai erittäin korkean rasvan ja sokerin yhdistelmän kanssa...
...ei, se ei voi olla syy. Sen TÄYTYY olla rasva, koska kaikkihan tietävät, että sokeri on täysin terveellistä
Vaikka korkeat verensokerit näin suuren sokerimäärän syömisen jälkeen LISÄÄVÄT valtimoiden jäykkyyttä + näin suuri sokerimäärä nostaisi triglyseridejä (eräänlaista rasvaa) veressä...
...mutta ei. Sen TÄYTYY olla ruokavalion rasva.
Naurettavaa.

https://x.com/thelowcarb_rd/status/1954 ... G1kiC43xsw

[Yhden miehen komitea]

Univajetta kannattaa välttää.

Lihottaa/estää painonpudotusta:

https://www.is.fi/laihdutus/art-2000011416121.html

Grok, miten univaje vaikuttaa verensokeriin?

Univaje vaikuttaa verensokeriin monin tavoin, sillä uni on keskeinen tekijä hormonitasapainon ja aineenvaihdunnan säätelyssä. Tässä keskeiset vaikutukset:

1. **Insuliiniresistenssin lisääntyminen**: Univaje heikentää kehon kykyä käyttää insuliinia tehokkaasti, mikä voi johtaa insuliiniresistenssiin. Tämä nostaa verensokeritasoja, koska glukoosi ei kulkeudu soluihin yhtä tehokkaasti.

2. **Stressihormonien lisääntyminen**: Univaje nostaa kortisolin ja muiden stressihormonien tasoja, jotka voivat kohottaa verensokeria vapauttamalla glukoosia maksasta ja heikentämällä insuliinin toimintaa.

3. **Ruokahalun säätelyn häiriintyminen**: Univaje vaikuttaa nälkää ja kylläisyyttä sääteleviin hormoneihin (greliini ja leptiini). Greliinin (nälkähormoni) tasot nousevat ja leptiinin (kylläisyyshormoni) tasot laskevat, mikä voi johtaa ylensyömiseen, erityisesti hiilihydraattipitoisten ruokien cravingiin, ja näin nostaa verensokeria.

4. **Heikentynyt glukoosinsieto**: Tutkimukset osoittavat, että jo muutaman yön univaje voi heikentää glukoosinsietoa, mikä näkyy korkeampina verensokeriarvoina aterioiden jälkeen.

5. **Tulehdusreaktioiden lisääntyminen**: Univaje lisää elimistön matala-asteista tulehdusta, mikä voi häiritä insuliinin toimintaa ja nostaa verensokeria.

**Pitkän aikavälin vaikutukset**: Krooninen univaje on yhdistetty suurentuneeseen riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen, koska se häiritsee jatkuvasti verensokerin säätelyä.

**Yhteenveto**: Riittävä uni (yleensä 7–9 tuntia yössä) on tärkeää verensokerin tasapainon ylläpitämiseksi. Univaje voi johtaa kohonneisiin verensokeritasoihin, insuliiniresistenssiin ja suurempaan diabeteksen riskiin. Säännöllinen unirytmi ja terveelliset elämäntavat auttavat pitämään verensokerin hallinnassa.

[Yhden miehen komitea]

^Grok, kerro tutkimuksista.

Alla on tiivistelmä tutkimuksista, jotka käsittelevät univajetta ja sen vaikutuksia verensokeriin. Olen koonnut keskeisiä havaintoja tieteellisistä tutkimuksista, jotka valottavat tätä yhteyttä:

1. **Spiegel ym. (1999) – Univaje ja insuliiniresistenssi**
- *Tutkimus*: "Impact of sleep debt on metabolic and endocrine function" (The Lancet).
- *Menetelmä*: Nuorille miehille aiheutettiin kontrolloidusti univajetta rajoittamalla heidän unensa 4 tuntiin per yö 6 yön ajan. Tämän jälkeen seurattiin glukoosinsietoa ja insuliiniherkkyyttä.
- *Tulokset*: Univaje johti merkittävästi heikentyneeseen glukoosinsietoon ja insuliiniherkkyyteen. Osallistujien verensokeritasot olivat koholla, ja insuliiniresistenssi oli verrattavissa esidiabeettiseen tilaan. Palautumisuni (12 tuntia yössä) korjasi osittain nämä vaikutukset.
- *Johtopäätös*: Lyhytaikainenkin univaje voi aiheuttaa insuliiniresistenssiä ja kohottaa verensokeria terveillä yksilöillä.

2. **Tasali ym. (2008) – Univaje ja ruokahalun säätely**
- *Tutkimus*: "Short Sleep Duration Is Associated with Reduced Leptin, Elevated Ghrelin, and Increased Body Mass Index" (PLoS Medicine).
- *Menetelmä*: Tutkimuksessa tarkasteltiin unen keston vaikutusta ruokahaluhormoneihin ja verensokerin säätelyyn väestötasolla.
- *Tulokset*: Lyhyt unen kesto (alle 7 tuntia) oli yhteydessä greliinin (nälkähormoni) nousuun ja leptiinin (kylläisyyshormoni) laskuun, mikä lisäsi ruokahalua ja hiilihydraattipitoisten ruokien kulutusta. Tämä johti kohonneisiin verensokeritasoihin ja suurempaan riskiin lihavuuteen ja diabetekseen.
- *Johtopäätös*: Univaje häiritsee ruokahalun säätelyä, mikä epäsuorasti vaikuttaa verensokeriin lisäämällä energiatiheiden ruokien syömistä.

3. **Broussard ym. (2012) – Univaje ja solutason vaikutukset**
- *Tutkimus*: "Impaired Insulin Signaling in Human Adipocytes After Experimental Sleep Restriction" (Annals of Internal Medicine).
- *Menetelmä*: Tutkijat rajoittivat terveiden osallistujien unta 4,5 tuntiin per yö 4 yön ajan ja mittasivat insuliinin toimintaa rasvasoluissa.
- *Tulokset*: Univaje vähensi insuliinin signalointikykyä rasvasoluissa noin 30 %, mikä heikensi glukoosin ottoa soluissa ja nosti verensokeritasoja.
- *Johtopäätös*: Univaje vaikuttaa suoraan solutason insuliiniherkkyyteen, mikä voi edistää metabolisia häiriöitä.

4. **Buxton ym. (2010) – Stressihormonit ja verensokeri**
- *Tutkimus*: "Sleep Restriction for 1 Week Reduces Insulin Sensitivity in Healthy Men" (Diabetes).
- *Menetelmä*: Tutkimuksessa rajoitettiin unta 5 tunជ

System: tuntiin per yö viikon ajan, ja seurattiin kortisolitasoja sekä insuliiniherkkyyttä.
- *Tulokset*: Univaje nosti kortisolitasoja, mikä lisäsi glukoosin vapautumista maksasta ja heikensi insuliiniherkkyyttä, mikä johti kohonneisiin verensokeritasoihin.
- *Johtopäätös*: Kortisolin ja muiden stressihormonien nousu univajeen seurauksena häiritsee verensokerin säätelyä.

5. **Leproult ym. (2015) – Pitkäaikaiset vaikutukset**
- *Tutkimus*: "Circadian Misalignment and Sleep Disruption: Associations with Metabolic Risk" (Diabetes Care).
- *Menetelmä*: Tutkimuksessa tarkasteltiin univajeen ja vuorokausirytmin häiriöiden vaikutuksia metaboliseen terveyteen.
- *Tulokset*: Krooninen univaje ja epäsäännöllinen unirytmi olivat yhteydessä lisääntyneeseen tyypin 2 diabeteksen riskiin, koska ne häiritsevät glukoosimetaboliaa ja insuliinin toimintaa pitkäaikaisesti.
- *Johtopäätös*: Säännöllinen ja riittävä uni on tärkeää diabeteksen ehkäisyssä.

**Yhteenveto tutkimuksista**:
Tutkimukset osoittavat, että univaje vaikuttaa verensokeriin monin tavoin: se heikentää insuliiniherkkyyttä, nostaa stressihormonien tasoja, häiritsee ruokahalun säätelyä ja lisää tulehdusreaktioita. Jo muutaman yön univaje voi aiheuttaa merkittäviä muutoksia glukoosinsiedossa, ja krooninen univaje lisää tyypin 2 diabeteksen riskiä. Riittävä uni (7–9 tuntia) ja säännöllinen unirytmi ovat keskeisiä verensokerin hallinnassa.

[Yhden miehen komitea]

Luonnossa oleskelu ja erityisesti luonnossa liikkuminen voi muiden terveyshyötyjen lisäksi tukea verensokerin hallintaa.

Grok:

Luonnossa oleskelulla on lukuisia tutkimuksiin perustuvia terveysvaikutuksia, jotka kattavat fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin. Alla on tiivistelmä keskeisistä vaikutuksista, jotka perustuvat tieteelliseen näyttöön:

### 1. **Psyykkiset ja kognitiiviset vaikutukset**
- **Stressin väheneminen**: Luonnossa oleskelu laskee kortisolitasoja (stressihormoni). Esimerkiksi japanilainen "metsäkylpy" (shinrin-yoku) -tutkimus (Park ym., 2010, *Environmental Health and Preventive Medicine*) osoitti, että 20–30 minuutin oleskelu metsässä alensi kortisolia ja verenpainetta merkittävästi verrattuna kaupunkiympäristöön.
- **Mielialan kohentuminen**: Luontoaltistus vähentää ahdistusta ja masennusoireita. Bratman ym. (2015, *Proceedings of the National Academy of Sciences*) havaitsivat, että 90 minuutin kävely luonnossa vähensi negatiivisia ajatuskierteitä ja aktiivisuutta aivojen alueella, joka liittyy masennukseen.
- **Kognitiivisten toimintojen paraneminen**: Luonto parantaa keskittymiskykyä ja muistia. Kaplanin (1995, *Journal of Environmental Psychology*) kehittämän huomion palautumisteorian (ART) mukaan luontoympäristö palauttaa suoraa huomiota, mikä vähentää henkistä väsymystä. Esimerkiksi 40 sekunnin mikrotauot luontokuvien katseluun paransivat keskittymistä (Lee ym., 2015, *Journal of Environmental Psychology*).

### 2. **Fyysiset terveyshyödyt**
- **Immuunijärjestelmän vahvistuminen**: Luonnossa oleskelu lisää luonnollisten tappajasolujen (NK-solujen) aktiivisuutta, jotka ovat tärkeitä infektioiden ja syöpäsolujen torjunnassa. Li ym. (2008, *International Journal of Immunopathology and Pharmacology*) osoittivat, että metsäkylpy lisää NK-solujen toimintaa jopa 7 päivän ajan.
- **Sydän- ja verisuoniterveys**: Luonnossa liikkuminen laskee verenpainetta ja sydämen sykettä. Mao ym. (2012, *Journal of Cardiology*) havaitsivat, että metsässä kävely alensi systolista verenpainetta keskimäärin 10 mmHg verrattuna kaupunkiin.
- **Parempi unen laatu**: Luontoaltistus voi parantaa unen laatua vähentämällä stressiä ja säätelemällä vuorokausirytmiä. Morita ym. (2011, *Journal of Physiological Anthropology*) raportoivat, että metsässä oleskelu paransi unen kestoa ja laatua.

### 3. **Metaboliset vaikutukset**
- **Verensokerin säätely**: Vaikka suoria tutkimuksia luonnossa oleskelun vaikutuksesta verensokeriin on vähemmän, fyysinen aktiivisuus luonnossa (esim. kävely) parantaa insuliiniherkkyyttä ja glukoosinsietoa. Lisäksi stressin väheneminen voi epäsuorasti tukea verensokerin hallintaa, sillä korkeat kortisolitasot heikentävät insuliinin toimintaa (ks. edellinen vastaukseni univajeesta).

### 4. **Sosiaaliset ja yhteisölliset vaikutukset**
- **Yhteisöllisyyden lisääntyminen**: Luonnossa oleskelu, erityisesti ryhmäaktiviteeteissa, vahvistaa sosiaalisia siteitä ja vähentää yksinäisyyden tunnetta. Weinstein ym. (2015, *Journal of Environmental Psychology*) havaitsivat, että luontoaktiviteetit lisäsivät yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia.
- **Luovuuden ja ongelmanratkaisun paraneminen**: Luontoympäristö voi edistää luovaa ajattelua. Atchley ym. (2012, *PLoS ONE*) osoittivat, että 4 päivän retkeily luonnossa paransi ongelmanratkaisukykyä 50 % verrattuna kontrolliryhmään.

### 5. **Ympäristöspesifit vaikutukset**
- **Ilmanlaatu ja fytonisidit**: Metsien ilma sisältää fytonisidejä (kasvien erittämiä antimikrobisia yhdisteitä), jotka voivat tukea immuunijärjestelmää. Tsao ym. (2018, *Urban Forestry & Urban Greening*) havaitsivat, että metsäilman hengittäminen vähensi tulehdusmarkkereita.
- **Luonnon monimuotoisuus**: Monimuotoisemmat luontoympäristöt (esim. metsät vs. nurmikentät) tarjoavat suurempia terveyshyötyjä. Fuller ym. (2007, *Biology Letters*) osoittivat, että biodiversiteetti korreloi positiivisesti psyykkisen hyvinvoinnin kanssa.

### **Määrä ja laatu**
- **Kesto**: Jo 20 minuuttia luonnossa oleskelua (esim. puistossa tai metsässä) riittää laskemaan stressitasoja (Hunter ym., 2019, *Scientific Reports*). Tätä kutsutaan "20-5-3-säännöksi": 20 minuuttia luonnossa, 3 kertaa viikossa, on tehokas annos hyvinvoinnin kannalta.
- **Laatu**: Vaikutukset ovat voimakkaampia vihreissä ja monimuotoisissa ympäristöissä (metsät, järvet) kuin pelkistetyissä puistoissa.

### **Yhteenveto**
Luonnossa oleskelu vähentää stressiä, parantaa mielialaa, vahvistaa immuunijärjestelmää, tukee sydän- ja verisuoniterveyttä sekä edistää unen laatua ja sosiaalista hyvinvointia. Epäsuorasti se voi myös tukea verensokerin hallintaa stressin vähentämisen ja liikunnan kautta. Tieteellinen näyttö tukee erityisesti metsäkylpyjen ja säännöllisen luontoaltistuksen hyötyjä. Käytännössä jo lyhyt aika luonnossa, kuten puistokävely, voi tuottaa mitattavia terveyshyötyjä.

[Timo Kuusela]

On tuo tekoäly ihmeellinen.
Voittaa selvästi ihmisen, ainakin laiskan. Pienisilmäinen haavi lippoo rutkasti jo olemassa olevaa tietoa - ja muistaa kaiken. Ei tunnu myöskään pilkkaavan totista tiedon etsijää. Yleiseen totuusarvojen luotettavuuteen en ole vielä oppinut luottamaan.

[Yhden miehen komitea]

Pieni ekskursio historiaan. Vanhassa Karppilassa tästä toki olikin puhetta. Konekäännöstä.

Tiesitkö...

Tohtori Wilheim Ebstein oli yksi ensimmäisistä, jotka julkaisivat kirjan LCHF-ruokavaliosta vuonna 1882.

Hän huomasi, että kaikki muut lääkärit käyttivät vähärasvaista ruokavaliota, mutta kaikilla oli vaikeuksia pysyä siinä.

Niinpä hän rajoitti hiilihydraatteja, söi lihaa rasvoineen päivineen. Hän huomasi, ettei ollut koskaan nälkäinen ja pystyi helposti syömään vähemmän ilman yrittämistä.

Hän kirjoittaa myös, että toinen tohtori, Arnaldo Cantani, huomasi, että jos diabeetikot söivät lihaa ja paljon rasvaa, heidän virtsassaan ei enää ollut glukoosia.

Tietenkin molemmat olivat todennäköisesti rakentaneet tohtori John Rollon kokemuksen pohjalta vuodelta 1797, joka hoiti diabetesta pääasiassa liha- ja rasvapohjaisella ruokavaliolla.

Jo Hippokrates kirjoitti sisällyttävänsä rasvaa ruokavalioon, koska se aiheuttaa niin paljon kylläisyyttä.

https://x.com/thelowcarb_rd/status/1954 ... G1kiC43xsw