karppaus.info

Aion joka tapauksessa kokeilla hilata proteiinin 63 grammaan (163 cm -100). Koska en ole vieläkään oikein saavuttanut sitä mukavalta kuulostavaa tilaa, jossa voisi olla kylläinen pitkiä aikoja kerrallaan.

Minulla nälkä pysyy loitolla, kunhan syön proteiinia 0.8-1 per tavoiteltu painokilo.
Laihtumista ei tapahdu.
Olen kokeillut syödä protskua 1.2x per tav.kilo, mutta olo oli ähkyinen.
Jakauma on ollut keskimäärin 5-25-70, hpr.

Mikä proteiinimäärä (+muut makrot) kellekkin sopii, tai missä lukemissa arki skulaa, niin täytyy vain itse kokeilla.

------------------------------------

Moni ketosomettaja syö aivan liian vähän, jos heidän kuviin voi luottaa. En yhtään ihmettele, että kilot lähtevät kun kilokalorit on 1000-1200 (kuvien perusteella). He antavat kuvillaan väärän kuvan ketoilusta. Lautasella on proteiinia, mutta rasvaa ei näy muutakuin nimeksi.
Mutta veikkaanpa, kun mennään 5v eteenpäin, he toteavat etteivät "jaksaneet" enään ketoilla, "ei sopinut heille".
Juuri sen takia, että yksinkertaisesti söivät liian vähän.

Huomenta. Kunhan vaan tulin kiittämään ja ylistämään elsiä tässäkin ketjussa jakamastaan arvokkaasta tiedosta.
Omalta kohdaltani huomaan, että olen viime aikoina päästänyt rasvan osuuden liiaksi laskemaan ja proteiinin osuuden vastaavasti nousemaan turhan korkeaksi. Tämä on näkynyt ketoosissa pysymisen vaikeutumisena. Rasvalla uuteen nousuun siis! Virran nerokas kolmio on hyvä pitää kirkkaana mielessä!

Onko niin, että elimistö muuntaa ylimääräisen proteiinin glukoosiksi suhteessa 1:1?

(Jos syö esim. herneitä ainoana hiilarin lähteenä, niin niiden sisältämä valkuainen muuntuu glukoosiksi, koska herneproteiinissa ei ole kaikkia välttämättömiä aminohappoja.)

Poistuuhan niitä ylimääräisiä ulosteissakin jonkun verran mutta suuri osa voi sokeroitua. Tarvitaanhan niitä aminohappoja muuhunkin kuin lihasten ylläpitoon/kasvuun.
Minusta tuossa https://www.tuitnutrition.com/2017/07/g ... nesis.html on suurinpiirtein se miten itse ajattelen asiasta proteiinien/aminohappojen osalta.
Elimistön prosessit ovat kyllä monimutkaisia, puretaan, rakennetaan, syödään ja ulostetaan, hikoillaan ja liikutaan, stressataan ja lepäillään. Ollaan miehiä tai naisia tai jotain siltä väliltä, terveitä ja sairaita ym.

^^ Olipa hyvä yhteenveto, kiitos mlv.
Pistin talteen, ja suurimmasta osasta tuota tekstiä olen samaa mieltä, vaikken itse runsasproteiinista tyyliä kannatakaan (vai pitäisikö sanoa ettei se tälle kropalle sovi), ja vaikka minusta voi ihan hyvin karpata terveellisesti Virran ketoosikolmion niukkaproteiinisellakin tavalla. Meitä on moneksi, eikä ihan tasapainoista analyysiä tahdo saada mistään (ja jooei, tuokaan ei ole, mutta sentään hyvä).

els kirjoitti: ↑Ma Joulu 16, 2024 2:39 pm Jos läskit lähtevät, se näkyy vaa'assa.

Vaaka ei kuitekaan kerro, oliko poistuma läskiä vai lihasta.

Menopaussin ohittaneen naisen kroppa pyrkii pitämään tiukasti kiinni viimeisistä läskeistään. Olen ollut jo pariin otteeseen lyhyellä karnivoorikuurilla. Laihduin molemmilla kerroilla, mutta kilot lähtivät valitettavasti pikemminkin lihaksista. (Liittyy ehkä myös perussairauteeni, joka estää liikuntaharrastukset.)

tuplasisältö pois

mlv kirjoitti: ↑To Loka 16, 2025 7:02 am Minusta tuossa https://www.tuitnutrition.com/2017/07/g ... nesis.html on suurinpiirtein se miten itse ajattelen asiasta proteiinien/aminohappojen osalta.

Olipa hieno linkki! Ja sen alta löytyi niitä vielä lisää.

Esimerkiksi tutkija Donald Laymanin seminaariesitys, jossa hän kertoo että runsas proteiinin nauttiminen tehostaa elimistön lämmöntuottoa, ylläpitää kylläisyyttä ja parantaa sokeriaineenvaihduntaa.

Ja että vasta 20 gramman kerta-annos proteiinia käynnistää lihaskasvun. (Siis voiko tää olla totta?)

Laymanin mukaan toisaalta USA:ssa nautitaan aamiaisella yleensä n. 10 g proteiinia, lounaalla n. 20 g ja illallisella n. 60 grammaa, mikä on jo enemmän kuin keho pystyy hyödyntämään.
Olisi päinvastoin tärkeää nauttia runsaasti proteiinia päivän ensimmäisellä aterialla, jotta unenaikainen lihasten purku kaloreiksi pysähtyisi. Vai onko tämä jo vanhentunutta tietoa, koska nykyisin kannatetaan monesti mahdollisimman pitkiä ateriataukoja? (Se seminaari pidettiin kai 2010-luvun alkupuolella.)

Joka tapauksessa käy hyvin järkeen, että L. varoittaa tästä etenkin vuodepotilaita, jotka eivät saa liikuntaa, mikä edesauttaisi lihasten ylläpitoa.

L. on huomannut myös, että proteiinipitoinen aamiainen saa ihmisen syömään vähemmän välipaloja hiilaripitoiseen verrattuna.

https://www.youtube.com/watch?v=4KlLmxPDTuQ

Vanha Karppu kirjoitti: ↑La Loka 18, 2025 6:43 pm Vaaka ei kuitekaan kerro, oliko poistuma läskiä vai lihasta.

Menopaussin ohittaneen naisen kroppa pyrkii pitämään tiukasti kiinni viimeisistä läskeistään. Olen ollut jo pariin otteeseen lyhyellä karnivoorikuurilla. Laihduin molemmilla kerroilla, mutta kilot lähtivät valitettavasti pikemminkin lihaksista. (Liittyy ehkä myös perussairauteeni, joka estää liikuntaharrastukset.)

Se, mitä lähti, näkyy puolestaan vaikkapa Zonen taulukoista, joissa mitataan vyötärön ja lantion ympärysmittaa.
Olin karppauksen alussa niin monta vuotta zonella, että opin tämänkin niksin.
Se ei tietenkään ole yhtä tarkka kuin nuo laitteista saatavat, ja riippuu aika paljon mittaajastakin,
mutta kun itse mittaa aina samalla tavalla, niin eron kyllä havaitsee helposti näinkin

Ei se ole mitenkään menopaussista ainakaan kiinni...