karppaus.info

^^ Kiitos tiedosta, miten Nightingalen tutkimukset saa nykyisin tilattua.
Viimeksi se yritys jäi elämän jalkoihin, ja sitten se mahdollisuus näytti kadonneen kokonaan.
Palataan asiaan, kun olen saanut omani (aikaisintaan parin viikon päästä tosin).

Kuuselan Timon puolesta lähetän kuvan hänen mainitsemastaan mittauspaketista. Kattava on

Kiitos ELSille, kun pylläsi vanhaa ylämäessä nörttiosaamisella.

Pieni lisäys Nightingalen ylläolevan listauksen sisältöön:

Ns. hiljainen tulehdus on tullut viime vuosina - vuosikymmeninä aina vain tärkeämmäksi myös kertomaan tai ainakin herättämään epäilyksiä aktiivisista ja esimerkiksi verisuoniahtautumia aiheuttavista sydän- verisuonimuutoksista.
Ajallisesti tulehdusmuutoksia on jahdattu ottamalla ns SENKKA eli virallisesti LASKO eli laskimoverta lasiputkeen ja mittaamalla, paljonko verisolut olivat putkessa laskeneet tunnin ja kahden kuluessa. Eipä silloin hienouksista tiedetty mutta sentään jotakin vaikka umpilisäkkeen tulehduksen etenemisestä, keuhkotulehduksesta jne. Makkarakipsojen ”senkka nanästä” liittyy myös tähän käsitemaailmaan.
Seuraavaksi tuli CRP (C-reaktiivinen proteiini). Se viittaa jo tulehdustilan tuottamien proteiinien lisääntymiseen. Menetelmä oli epäherkkä varsinkin matalissa tulehdustiloissa.
hsCRP (high sensitive CRP) on jo ”nähnyt” sellaisiakin hiljaisia tulehduksia, jota tavataan myös verisuoniahtautumien kehittyessä.

Nightingalen listauksessa S - tulehdus on hyvin moderni menetelmä, joka sopii hyvin korkeassa magneettikentässä tehtävään verianalytiikkaan. Sen merkintätapa on GlycA.
Uusin tulehduksen tutkimustapa antaa jo merkittävästi laajemman mahdollisuuden arvioida käynnissä olevan prosessin luonnetta kuin antiikkinen (vielä itsenikin aikoinaan käyttämä LASKO).
Lisätietoa GlycA:sta:

https://www.sciencedirect.com/science/a ... 7720301203

Pannaan tähän Pohjoismaiden viitearvot yleisille labratuloksille:

https://nyenga.net/norip/SJCLI/final/main.pdf

Ajokortin uusinnan vuoksi kävin tänään labratesteissä, (suluissa PMaiden viitearvo yli 50v):

P-Kol 7,1 (7,8)
P-Kol LDL 3,5 (5,3)
P-Kol HDL 3,0 (ylin 2,7)
P-Trigly 0,41 (alin 0,45)

Joista tunnusluku
Trigly/HDL = 0,41/3 = 0,14

Pitkä sokeri 37, viitearvo 20-42.

Vielä lekurin tarkastus edessä. Saas nähdä, onko lekuri tutustunut tuohon Pohjoismaiden viitesettiin.

Ensivilkaisuja Satakielen tuloksiin. Siipan Apojen suhde näyttää olevan 0.6 ... Ei paha 72-vuotiaalle eläinrasvatyypille, kai?

Olen nyt 7,5 kuukautta ketoillut ja kävin labroja mittauttamassa. Tulokset:

P -Kol 9.5
P -Kol-HDL 2.02
P -Kol-LDL 7.0*
P -non-HDL 7.5*
P -Trigly 1.01

Trigly/HDL-suhde = 0,5.

Hieman huolestuttaa lukemat, vaikka ilmeisesti kohtuu korkea HDL suojaa korkeaa LDL:ää vastaan, joten ei kuitenkaan äärimmäisen hälyttävää? Ari Miettinen kertoo videolla (24:20, https://www.youtube.com/watch?v=HOL1knZMc-s) LDL-tasosta lisää: Jos HDL on suojaava ja hyvä, niin riski EI nouse vaikka LDL nousee. Statiinia herkemmin tarjotaan vain heille, joilla HDL on matala ja LDL korkea.

Harkitsen siirtymistä enemmän kalan ja kanan sekä oliivien ja oliiviöljyn + siementen suuntaan. Vaikka eräässä kommmentissa sanottiin, ettei kannattaisi välittää labralukemista ennen kuin on ollut vuoden dieetillä. Toisessa, että muutaman kuukauden adaptaatiovaiheen jälkeen pitäisi alentua, mutta onhan tässä ollut jo yli puoli vuotta. Luin myös jostain, että painon alentuessa kolesteroli voisi "sekoilla" (esim. paastosin pari päivää), pitäisi olla tasainen paino 30-60 päivää. Kävelyä ja voimaharjoittelua voisi lisätä.

Neuvoja LDL-kolejen alentamiseen, How to lower LDL cholesterol on a low-carb diet: https://www.dietdoctor.com/low-carb/low ... holesterol

Trigly on ihmeen hyvä.

Syötkö skarpapu jotain lääkettä?
Jotkin lääkkeet voivat nostaa juuri LDL'ää. Muutoinhan sinulla on hyvä trigly ja HDL.

skarpapu kirjoitti: ↑Pe Joulu 19, 2025 3:22 pm Olen nyt 7,5 kuukautta ketoillut ja kävin labroja mittauttamassa. Tulokset:

P -Kol 9.5
P -Kol-HDL 2.02
P -Kol-LDL 7.0*
P -non-HDL 7.5*
P -Trigly 1.01

Trigly/HDL-suhde = 0,5.


Neuvoja LDL-kolejen alentamiseen, How to lower LDL cholesterol on a low-carb diet: https://www.dietdoctor.com/low-carb/low ... holesterol

Yhteyden puuttuminen tai käänteinen yhteys matalatiheyksisen lipoproteiinikolesterolin ja kuolleisuuden välillä ikääntyneillä: systemaattinen katsaus
Uffe Ravnskov 1 ,David M Diamond 2 ,Rokura Hama 3 ,Tomohito Hamazaki 4 ,Björn Hammarskjöld 5 ,Niamh Hynes 6 ,Malcolm Kendrick 7 ,Peter H Langsjöen 8 ,Aseem Malhotra 9 ,Luca Mascitelli 10 ,Kilmer S McCully 11 ,Yoichi Ogushi 12 ,Harumi Okuyama 13 ,Paul J. Rosch 14 ,Tore Schersten 15 ,Sherif Sultan 6 ,Ralf Sundberg 16
Kirjeenvaihto tohtori Uffe Ravnskoville; ravnskov@tele2.se
Abstrakti
Tavoite On hyvin tiedossa, että kokonaiskolesterolin merkitys kokonaiskuolleisuuden ja sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden riskitekijänä pienenee tai vähenee kokonaan iän myötä. Koska kokonaiskolesterolin osatekijänä olevan LDL-kolesterolin ja ikääntyneiden kuolleisuuden välisestä yhteydestä tiedetään vähän, päätimme tutkia tätä asiaa.

Ympäristö, osallistujat ja tulosmittarit Etsimme PubMedistä kohorttitutkimuksia, joissa LDL-kolesterolia oli tutkittu kokonaiskuolleisuuden ja/tai sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden riskitekijänä vähintään 60-vuotiailla henkilöillä yleisväestössä.

Tulokset Tunnistimme 19 kohorttitutkimusta, joihin sisältyi 30 kohorttia, joissa oli yhteensä 68 094 iäkästä. Näissä kokonaiskuolleisuus kirjattiin 28 kohortissa ja sydän- ja verisuonitautikuolleisuus 9 kohortissa. Käänteinen yhteys kokonaiskuolleisuuden ja LDL-kolesterolin välillä havaittiin 16 kohortissa (14:ssä tilastollisesti merkitsevä yhteys), jotka edustivat 92 %:a osallistujista, joissa tämä yhteys kirjattiin. Lopuissa yhteyttä ei havaittu. Kahdessa kohorttissa sydän- ja verisuonitautikuolleisuus oli korkein LDL-kolesterolin alimmassa kvartiilissa ja tilastollisesti merkitsevästi; seitsemässä kohorttissa ei havaittu yhteyttä.

Johtopäätökset Korkea LDL-kolesteroli on käänteisessä yhteydessä kuolleisuuteen useimmilla yli 60-vuotiailla. Tämä havainto on ristiriidassa kolesterolihypoteesin kanssa (ts. että kolesteroli, erityisesti LDL-kolesteroli, on luonnostaan ​​aterogeeninen). Koska korkean LDL-kolesterolin omaavat iäkkäät ihmiset elävät yhtä kauan tai pidempään kuin matalan LDL-kolesterolin omaavat, analyysimme antaa syyn kyseenalaistaa kolesterolihypoteesin pätevyys. Lisäksi tutkimuksemme tarjoaa perustelut LDL-kolesterolin farmakologista alentamista ikääntyneillä suosittelevien ohjeiden uudelleenarvioinnille osana sydän- ja verisuonitautien ehkäisystrategioita.

Korkea LDL kolesteroli ei liene terveydelle vaarallinen.
Sensijaan siemenöljyt lienevät vaarallisia.

Greda Carpo kirjoitti: ↑Pe Joulu 19, 2025 4:08 pm Trigly on ihmeen hyvä.

Jee, jotain hyvää!

Viimeksikin kokonaiskolesteroli oli ei-karppaamalla 7,7 parissa mittauksessa, josta ketolla nousi nyt noin kahdella yksiköllä 9,5:een. Joskus on ollut neljää ja viitta vuosia sitten, seilausta. Korkealla mennään nyt näissä, siis LDL:ssä.

Mutta tosiaan onneksi HDL ja triglyt ihan hyviä.

Lueskelin vanhan palstan ketjua (Kolesterolista taas vaihteeksi IV), jossa oli ihmisten arvoja. Ja ainakin pari tämmöistä tapausta tuli vastaan, jossa kokonaiskole noin/lähellä kymppiä. Mutta HDL ja triglyt ihan hyvä, kokonaisuus kuin minulla.

Weera kirjoitti: ↑La Joulu 20, 2025 6:07 am Syötkö skarpapu jotain lääkettä?
Jotkin lääkkeet voivat nostaa juuri LDL'ää. Muutoinhan sinulla on hyvä trigly ja HDL.

On lääkettä, mutta ei pitäisi nostaa noin paljon ("vähän" voisi nostaa, tilastollisesti, luin).

Marrtti Syväniemi kirjoitti: ↑La Joulu 20, 2025 6:24 am Johtopäätökset Korkea LDL-kolesteroli on käänteisessä yhteydessä kuolleisuuteen useimmilla yli 60-vuotiailla.
Korkea LDL kolesteroli ei liene terveydelle vaarallinen.
Sensijaan siemenöljyt lienevät vaarallisia.

Paljon on perehdyttävää näissä, en ole tutustunut juurikaan kolesterolijuttuihin. Olen vasta keski-ikäinen (mies), vielä parikymmentä vuotta yli kuuskymppiseksi.

FinRiski-laskuri ei antanut näistä huolimatta pahoja lukuja, 3 prossassa mennään ("Sinun riskisi saada sydäninfarkti/sepelvaltimotauti 3%, aivohalvaus < 1% tai jompikumpi 3%").

Tuli tuolla toisessa ketjussa vastaan Uffe Ravnskovin Kolesterolimyytti-kirja, mutta se jo vuodelta 2006. Onkohan mitään tuoreempaa, vai ovatko asiat kehittyneet?