karppaus.info

Pohjois-Karjala -projektilla saatiin aikaan se, että sydänkuolleisuus laski Pohjois-Karjalan läänissä vähemmän kuin verrokiksi kaavaillussa Kuopion läänissä. Sydänkuolleisuushan laski tuohon aikaan koko Suomessa sodasta kuluneen ajan funktiona. Projektia kuitenkin hehkutettiin suurena menestyksenä ja osin sen innostamana ja WHO:n yllyttämänä valtion subventoima ja jakama ruokaöljy vaihdettiin Mauritiuksella runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältävästä palmuöljystä runsaasti monityydyttymätöntä rasvaa sisältäväksi soijaöljyksi.
Projekti Mauritiusta hehkutettiin menestyksenä, sillä kokonaiskolesteroli laski väestötasolla. Sitä ei oltu huomaavinaankaan, että sydän- ja verisuonisairauksiin kuolleiden osuus kaikista kuolemista nousi jonkin verran ja - mikä vielä merkityksellisempää - lihavuuden ja tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys pompsahti tuntuvasti ylöspäin. Mauritius on tänä päivänäkin aivan maailman kärkimaita tyypin 2 diabeteksen esiintyvyydessä.

HYVÄ, kertaus on opintojen äiti!
Oikeastaan mikään ”virallinen taho” ei ole kehumisen lisäksi arvioinut kriittisesti Pohjois Karjala Projektia.
Miksi olisi, kun se toteutettiin presidentillisessä suojeluksessa ja lähikaitsijana oli paikallinen maaherra.
Kaikki jollakin tavalle terveydenhuoltoon liitetyt organisaatiot (ja liittymättömätkin) hymistelevät, kun valvoivat menon ”oikeaoppisuutta”. Sittemmin pullataikinan lailla turvonnut itsetunto on tuottanut Kansanterveyslaitoksen ja sen Terveyden- ja Hyvinvoinnin laitostuneen itsekehulaitoksen, joka on vinoutuneessa tarkkailussaan katsonut ohi tosi ongelmallisiksi valtakunnassa paisuneet metabolia-sairauksien tilastot aivan mantereen johtoasemaan yltävät.
No, maailma on juuri nyt muuttumassa kovaa vauhtia. Muuttuuko mikään? Ainakaan anteeksi ei pyydellä eikä enää osata hävetä.

els kirjoitti: ↑Pe Tammi 17, 2025 7:56 am Jo ihan tavallisilla jatkuvilla sakkaroosin käyttömäärillä pelkäksi fruktoosiksi vaihdettuna aletaan puhua niin maksan rasvoittumisesta, silmänlasiaisen sumentumista ja muista metaboolisista oireista (koska fruktoosi kerätään maksaan heti, jos vain suinkin voidaan, koska muualla (kuten vaikkapa silmän nesteissä) se on myrkkyä).

Joo, mutta mitä tarkoitat tavallisilla käyttömäärillä?

^^ Tästä olemme puhuneet jo aiemmassa karppilassa, taisi olla parissakin ketjussa.
Ne löytyvät sieltä edelleen. Sinne pääsee täältä: https://karppaus.info/

Vastaukseni "tavalliset määärät" viittasivat väitteeseesi (sinä käytit sanoja "kunhan ei älyttömiä määriä")
Normaali kulutus, suomalaisille, löytyyy mistä vaan julkisesta kulutustilastosta.

Tykitetään nyt vähän lisää. Sakkaroosin se osa, joka ei ole fruktoosia, on glukoosia.
Glukoosi on paljon, paljon vaarattomampaa myrkkyä.
Asiallisessa kontekstissa se on itse asiassa se toinen kahdesta kropalle mahdollisimman hyvin sopivasta polttoaineesta. Sanoo Kwasniewski(kin)

Glukoosin sieto (ilman fruktoosia, tärkkelyksenä tai muuna) on ihan toisella hehtaarilla kuin fruktoosin sieto.
Sattuneeesta syystä olen meillä vaihtanut aikaa sitten sakkaroosin panimosokeriin (glukoosiin).
Sn käyttö ei tosin ole missään virallisessa mielessä kohtuullista,
koska kulutus kahden hengen (ja vieraidennkeskityksen) taloudessa on puolisen desiä viikossa, mutta silti.

Muistan toki, että keskustelimme aiheesta ei niin kauan aikaa sitten. Jos onnistuit vakuuttamaan minut fruktoosin vaarallisuudesta, niin se on valitettavasti pyyhkiytynyt kokonaan mielestäni. Taisi olla niin, ettei minulla ollut voimia penkoa tarpeeksi...

En löytänyt aiempaa keskusteluamme, mutta löysin tällaisen: Yhden miehen komitea: "gramma fruktoosia (sen jälkeen kun joidenkin kymmenien grammojen per päivä kohdalla oleva sietoraja on ylitetty) rasvoittaa maksaa suunnilleen yhtä tehokkaasti kuin gramma alkoholia".
Minä tarkoitin juuri tuota, että on olemassa alaraja, jota pienemmät pitoisuudet ovat suht. harmittomia.

Löysin myös tällaisen väitteen, ei palstalta tosin: "45–65 gramman suuruisen päiväannoksen on havaittu vähentävän kakkostyypin diabetesta sairastavien insuliiniresistenssiä". Saman lähteen mukaan vasta yli 100 gramman päiväannokset aiheuttaisivat insiliiniresistenssiä.
Lisäksi tällaista "Kahdessa 2010-luvun jälkipuolella julkaistussa tieteellisestä yhteenvetotutkimuksessa havaittiin, että tavallisen sokerin korvaaminen fruktoosilla vähentää diabetesriskiä, eikä lisää veren triglyseriditasoja."

Mutta joo, eihän tässä edes mainita maksaa tai silmiä.
Ehkä sokeudun kohta, koska olen syönyt niin paljon fruktoosia! Söin siis vuosikausia joka päivä fruktoosilla makeutetun marjapiirakan, joka sisälsi 15 grammaa fruktoosia. Pidin piirakasta erityisesti siksi, ettei se maistunut liian makealta. Tässähän tuleekin esiin se, miten järjettömän suuri määrä tuo suomalaisille tuputettu 50 g sokeria päivässä on. Yli kolme marjapiirakkaa päivässä!! (Vaikka marjat vaatii ekstrapaljon sokeria niiden happamuuden takia.)

Ainakaan fruktoosi ei aiheuta hammasmätää eikä tunkkaisen hapanta jälkimakua suuhun.

P.S.
Ihmisten fruktoosinhajotuskyvyllä lienee suuria eroja. Jotkut saavat siitä turvotusta, käsittääkseni sen vuoksi, etteivät pysty hajottamaan sitä kunnolla. Minä taas saa turvotusta, ähkyä ja vatsakipua glukoosista. (Sokerilla makeutettu marjapiirakka olisi alkanut käymään suolistossani.) Minä olen meidän perheessä ainoa, joka ei ole saanut kaljamahalta näyttävää "kaasumahaa". Muiden suolisto on tutkitusti kaasun valtavaksi palloksi turvottama. Ovat niin suuria, että vaikeuttavat vaatteiden löytämistä. Hoikkia ihmisiä älyttömän suurilla vatsoilla. Sen siitä saa, kun syö ikänsä suositusten mukaan.

Fruktoosista en ole koskaan huomannut saavani oireita. (Mikä ei tietenkään poista mahdollisten sokeutumisen mahdollisuutta.)

Suomalaiset nauttivat keskimärin 40 grammaa sakkaroosia päivässä. Tulos saatiin tosin Finravintotutkimuksesta, jonka osanottajat olivat kaikesta päätellen anorektikkoja.

Joka tapauksessa, katsoin että se vastaa 75 grammaa toffeekarkkeja päivässä. Tai 3,5 jäätelötuuttia. Pidän tätä älyttömänä määränä viimeistään nyt, kun olen tutustunut sokerin haittavaikutuksiin ja tajunnut, että kärsin kokon nuoruuteni glukoosin aiheuttamista invalidisoivista vatsaoireista. (Jotka johtuivat hedelmien sisältämästä sokerista.)

^^ Mielenkiintoinen määritelmä tuo komiteanmiehen sanoma "gramma fruktoosia (sen jälkeen kun joidenkin kymmenien grammojen per päivä kohdalla oleva sietoraja on ylitetty) rasvoittaa maksaa suunnilleen yhtä tehokkaasti kuin gramma alkoholia". Ihan kuin joku yrittäisi sanoa että tässä on ero alkoholin ja fruktoosin välillä. Toivottavasti komiteanmies ei tarkoittanut sitä.

Oikeasti fruktoosi ja alkoholi käyttäytyvät samoin maksassa ihan ensimmäisestä grammasta lähtien. Näin siksi että maksa pyrkii tekemään sekä alkoholin ja fruktoosin (kuten kaikki muutkin myrkylliset aineet) vaarattomiksi metaboloimalla ne. Ihan ensimmäisestä grammasta lähtien. Ihan toinen asia on kuinka paljon tarvitaan milloin mitäkin ainetta (lääkkeet mukaan lukien) kunnes vaikutus alkaa näkymään maksan rasvoittumisena. Ja että maksa rasvoittuu jos kokonaismäärä on riittävän iso näiden kaikkien yhteisvaikutuksena.

Semmoinen ero fruktoosissa ja alkossa kuitenkin on, että alko pitää suonet puhtaina, ja liuottaa aivojakin vain siinä määrin, mitä maksa ei pysty puhdistamaan sitä pois verenkierrosta. Fruktoosin vaikutukset (todella vahvana hapettimena) ovat verisuonille (ja muun muassa silmän lasiaiselle) vaarallisempia, jos maksa ei saa kaikkea ajoissa pois. Fruktoosi ei todellakaan pidä suonia puhtaina...

YKn WHOn turvaraja fruktoosille on "alle 5% kontekstistaan irrotettua sokeria" + se mikä löytyy hedelmistä ja vihanneksista. 5% sokeria on 100 kaloria, josta puolet fruktoosia joka siis on 50 kaloria. Yhteensä hedelmien yms kanssa se tarkoittanee noin 100 kaloria fruktoosia jokamikä on 25 grammaa. Hassua kyllä, alkoholille ei tällaisia rajoja ole annettu... eikä muuten lääkkeillekään.

Suomalaisten turvaraja sokerille on tuplat lisättyä sokerisokeria (eikä muusta puhuta mitään), ja alkolle puhdas nolla. Nojoo, toki midän ammattilaiset tietävät kaiken paremmin kuin kukaan muu. Tietäväthän?

Paljonko sellaisessa yleisimmin nautitussa aamujogurtissa olikaan sokerisokeria. Appelsiinimehussa on WHOn sokeria toien mokoma...

els kirjoitti: ↑Ma Tammi 20, 2025 5:11 pm ^^Suomalaisten turvaraja sokerille on tuplat lisättyä sokerisokeria (eikä muusta puhuta mitään)

Kyllä ainakin täysmehutiivisteet ja täysmehutkin kuuluvat nykyisin ko. kiintiöön. Ja kaikenmaailman glukoosisiirapit ym. ym.

els kirjoitti: ↑Ma Tammi 20, 2025 5:11 pm ^^Paljonko sellaisessa yleisimmin nautitussa aamujogurtissa olikaan sokerisokeria.

10 g/ 2 dl mansikkajugurttia.

P.S.
Eikös ne triglyseridit kerro kuitenkin myös rasvamaksan riskistä? Eli jos fruktoosin alle 50 gramman saantitasolla ei vapaudu ylimääräisiä triglyseridejä, niin ehkä ei ole myöskään rasvamaksan riskiä?

^^ Ainakin Valkiolla ja Arlalla se on 10 grammaa/100 grammaa, tuoteselosteen mukaan. Mitäköhän laatua mahdoit tarkoittaa?

Kiva jos täysmehut ovat nyt mukana "irtosokereissa". Mistä tämä mukava tieto löytyy?

Ja vielä jälkikirjoitukseen: Yksilötasolla voi tehdä kaikenlaisia valintoja siitä miten paljon yhteensä nauttii maksan rasvoittajia (fruktoosi + alko + muut sokerit eri muodoissaan + lääkkeet, ylenpalttiset ravinteet ja sensellaiset). Eikä maksa rasvoitu, jos tasapaino tulevan ja menevän välillä säilyy hyvänä. Tutkimuksissa ei katsota tällaisia koska niistä on aika hankalaa tehdä tilastoja.

els kirjoitti: ↑Ti Tammi 21, 2025 7:16 am ^^ Ainakin Valkiolla ja Arlalla se on 10 grammaa/100 grammaa, tuoteselosteen mukaan. Mitäköhän laatua mahdoit tarkoittaa?

Juu, anteeksi, tuli huolimattomuusvirhe minulle. (Itsekin ihmettelin, että eikö siis tuon enempää sokeria pikarillisessa. )

Nappasin tuoremehuja koskevan tiedon ihan vain Wikipediasta - lähdettä tarkistamatta. Todella harmi, jos eivät sisällykään.

Mitkä lääkkeet ja ravinteet siis lisäävät rasvamaksan riskiä?

els kirjoitti: ↑Ti Tammi 21, 2025 7:16 am ^^ Eikä maksa rasvoitu, jos tasapaino tulevan ja menevän välillä säilyy hyvänä. Tutkimuksissa ei katsota tällaisia koska niistä on aika hankalaa tehdä tilastoja.

Tarkoittaako tuo, etteivät normaalipainoiset sairastu ei-alkoholiperäiseen rasvamaksaan?