-Sekoita 1/4 teelusikallista ruokasoodaa pieneen lasilliseen (n. 2 dl) kylmää vettä.
-Juo seos aamulla tyhjään vatsaan heti herättyäsi.
-Jos saat vähintään yhden selvän röyhtäisyn 2–3 minuutin kuluessa, mahanesteen happamuus on todennäköisesti normaali.
-Jos röyhtäisyä ei tule 5 minuutin sisällä, se voi viitata alhaiseen suolahapon eritykseen.
Minulla kesti joku 15 minuuttia ("Ruokasoodatestisi perusteella (15 minuutin viive) vatsasi on erittäin vähähappoinen").
(Testi perustuu siihen, että ruokasooda (emäs) reagoi suolahapon kanssa ja muodostaa hiilidioksidia.)
Jos mahahappo on liian heikkoa, se ei tapa kaikkia ruoan mukana tulleita bakteereita. Lisäksi he häiritsee proteiinien hajotusta, minkä vuoksi ohutsuoleen pääsee sulamatonta ruokaa, jonka avulla bakteerit lisääntyvät. Jos vatsahappoa on liian vähän, proteiinit eivät pilkkoudu kunnolla aminohapoiksi. Kun nämä suuret proteiinimassat päätyvät ohutsuolen bakteerien käsiin, ne alkavat "mädäntyä".
Ai että mädäntyä. Nuorena sairastin monta hiivasyndroomaa ja vatsasta nouseva mätä maku tuli tutuksi.
Tarvittiin kymmeniä vuosia ja maailmanlaajuinen kielimalli kertomaan minulle, mikä oli tuon mädän maun takana, vaikka kyse lienee ihan perusfysiologiasta, minkä pitäisi kai olla jokaisen lääkärin hallussa.
Proteiinien fermentoinnista syntyy kaasujen lisäksi ammoniakkia, rikkivetyä.
Sekä "liha- tai proteiinipitoisen aterian jälkeen tuntuu, että ruoka vain "istuu" vatsassa tuntikausia liikkumatta kuin kivia vatsassa". Tuttu tunne! Juuri tuon vuoksi en syönyt nuorena yleensä koskaan lihaa.
HUOM. "Vatsahapon on oltava riittävän vahvaa, jotta se laukaisee ohutsuolessa hormoniviestin (sekretiini ja kolekystokiniini), joka käskee haimaa vapauttamaan entsyymit." Eli jos suolan (=kloorin) saanti on riittämätöntä, se heijastuu muidenkin ruoka-aineiden sulamiseen kuin vain proteiinien.
