Rasva

[Vanha Karppu]

Jos et osaa vastata, mistä sitten tiedät, että asia on noin?

Voisiko olla, että puhumme jotenkin toistemme ohi? Että sinä puhut eltaantumisesta kun minä puhun hapettumisesta tms. Ehkä tarkoitit vain sanoa, että hapettunut rasva ei ole vielä pilaantunutta (=vaarallista)? Että rasva muuttuu vaaralliseksi vasta kun se älkaa härskiintyä.

[els]

Puhun hapettumisesta, sitä en tiedä, mistä sinä puhut - tai mitä pidät hapettumisena.

Radikaalireaktiot ovat peruskemiaa, sen selittämiseen ei kuulu karppilan piakvastauksiin.
Radikaalireaktio alkaa, kun jossain molekyylissä jää ylimmälle orbitaalille yksinäinen elektroni, joka kaipaa aktiivisesti seuraa. Ja kun se jostain saa sen seuralaisen, se on ryöstetty seuraavalta, joka puolestaan lähtee etsimään omalle yksinäiselleen paria muualta.

[Vanha Karppu]

Radikaalireaktiot ovat peruskemiaa, sen selittämiseen ei kuulu karppilan piakvastauksiin.

En minä pyytänyt perustietoja radikaalireaktiosta, tutustuin niihin mm. yliopisto-opintojeni yhteydessä ja muistelen hämärästi, että ne selitettiin jo peruskoulussa.

Puheenvuoroni koski käsitteiden käyttöä. Ja edelleenkin ihmettelen, miksi väität, että pähkinät eivät sisällä käytönnössä koskaan vikaantunutta PUFAa, elleivät ne maistu pahalta. Minun on äärimmäisen vaikea uskoa, ettei pähkinän eltaantuminen olisi samanlainen vähittäinen prosessi kuten ruoan pilaantuminen yleensäkin on. Ei lihakaan pilaannu yks kaks, vaan hyvänmakuinen ja tuoksuinen liha alkaa ensin haista ja maistua vähemmän miellyttävältä ja sen rakenne muuttuu. Vasta sen jälkeen liha alkaa haista ja maistua yhä enenevässä määrin pahalta.

Muistin virkistykseksi:

Sinun mukaasi PUFA on todennäköisemmin hapettumatonta eli vikaantumatonta, kun se syödään pähkinän muodossa. Minä vastasin siihen, että omien kokemusteni mukaan ainakin Suomessa myytävät pähkinät sisältävät yleensä enemmän tai vähemmän hapettunutta PUFAA.

Sen jälkeen väitit, että hapettuneet PUFAt eivät maistu "juuri miltään", mutta tuottavat ympäristöönsä pahalta haisevia komponentteja. Hapettunut PUFA ei siis haise tai maistu "juuri miltään", mutta eltaantunut kyllä, kuten kaikki jo tiedämme. Hapettunut ja eltaantunut PUFA olisi siis periaatteessa kaksi eri asiaa.

Tämän jälkeen kysyin, voivatko myös hyvänmakuiset pähkinät olla hapettuneita ja terveydelle haitallisia, mihin vastasit, että kyllä voivat. Lisäsit kuitenkin, että hapettunutta PUFAa sisältävä pähkinä on käytännössä ehtinyt jo eltaantua niin paljon, että pähkinä maistuu pahalta. (Kirjoitit tässä kohtaa "pähkinässä se pilaantuneen öljyn dominoefekti takaa sen, että eltaantuminen näkyy ja tuntuu."

Et varmaankaan tarkoittanut sitä, että hapettunut pähkinä myös näyttäisi pilaantuneelta. Vastauksesi oli joka tapauksessa hämmentävä, sillä olinhan juuri kertonut, että pähkinät sisältävät lähes aina hapettunutta PUFAA jo ennen kuin alkavat maistua eltaantuneilta. Vai onko sinulla ehkä vaihtoehtoinen selitys sille, miksi suurin osa parapähkinäpussin pähkinöistä maistuu vähemmän raikkaalta.

[Vanha Karppu]

Onko nyt siis niin, ettei kukaan ole tutkinut, aiheutuuko terveydelle vaaraa, jos syö esim. päivittäin 50 grammaa pähkinöitä, joiden sisältämä rasva on niin lievästi hapettunutta, että pähkinöiden maku ei ole vielä ehtinyt muuttua epämiellyttäväksi? (Mutta sen verran kuitenkin, että tarkkakielinen maistaa, ettei niiden maku ole enää tuoreen veroinen.)

[Vanha Karppu]

Jos ihminen ei nauti tarpeeksi pentadekaanihappoa (C-15-rasvahappo), solukalvot alkavat haurastua. Vuonna 2024 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että pentadekaanihappo ehkäisee ferroptoosiksi kutsuttua solukuoleman muotoa, joka johtuu solukalvon rasvahappojen hapettumisesta. Tämän vuoksi on esitetty, että C-15-rasvahappo luokiteltaisiin välttämättömäksi.

Pentadekaanihappo voi myös tukea tulehduksen resoluutiovaihetta, mikä auttaa kudoksia palautumaan normaaliin, terveeseen tilaan vaurioiden tai infektion jälkeen.

Pentadekaanihappoa esiintyy ainakin maitorasvassa, lampaanrasvassa ja nurmiruokittujen nautojen lihassa. Saannin pitäisi olla tutkimusten mukaan 100-300 mg/vrk.

Lisätietoja esim. täältä:
https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC10649853/

[Vanha Karppu]

Tässä tutkija Venn Watsonin haastattelussa on todellinen rautaisannos C-15-tietoutta! Häneltä julkaistiin keväällä C-15-rasvahappoa käsittelevä kirja nimeltä The Longevity Nutrient.

https://www.youtube.com/watch?v=MD-3BTUJCNw

[Marrtti Syväniemi]

Tässä tutkija Venn Watsonin haastattelussa on todellinen rautaisannos C-15-tietoutta! Häneltä julkaistiin keväällä C-15-rasvahappoa käsittelevä kirja nimeltä The Longevity Nutrient.

https://www.youtube.com/watch?v=MD-3BTUJCNw

Videolta selvisi myös, että C-15 on tutkitusti eniten elinikää lisäävä ravitsemuksen komponentti.
No, meidän ravitsemussuositukset pyrkivät näköjään pienentämään eläkemenoja vauhdittamalla kuolemia.

[Vanha Karppu]

Näinpä.

Tutkijat ovat tosiaankin löytäneet vaikka mitä yhteyksiä C15-rasvan ja terveyden välillä. Yksi tärkeimmistä lienee kait se, että jos solukalvoihin ei riitä rakennusaineeksi tarpeeksi C15-ravahappoja, elimistö alkaa rakentaa niitä vääränlaisista rasvahapoista. En muista enää ihan tarkkaan, miten itse prosessi meni, mutta lopputulokena on solun ennenaikainen kuolema.

Minähän söin koko nuoruuteni ajan hyvin vähän rasvaa. Onneksi lähes kaikki saamani rasva sattui kuitenkin olemaan maitorasvaa, koska se tuli jäätelöstä.

Sekin on ihan puhdasta sattumaa. Kun kasvirasvajäätelöt ilmestyivät kauppoihin, vaihdoin heti niihin, koska ne maistuivat mielestäni paremmilta. Onneksi kasvirasvajäätelöiden transrasvojen haitallisuudesta kerrottiin mediassa jo parin vuoden kuluttua (toisin kuin muiden tyydyttymättömien rasvojen haitallisuudesta). Vaihdoin sen jälkeen kiltisti takaisin tavan jäätelöön.

Lopetin jäätelön syönnin muuten silloin, kun sain ensimmäistä kertaa eläessäni ravitsemusneuvontaa. Vaihdoin jäätelön rasvattomaan maitorahkan ja rypsiöljyn sekoitukseen. Muistelen, että sairauteni eteni sen jälkeen nopeasti. Mutta oli siinä muitakin altistavia tekijöitä.

P.S.
Tutkijat epäilevät, että ei-alkoholiperäisen rasvamaksan räjähdysmäinen yleistyminen johtuisi siitä, että lapsille ja nuorille alettiin juottaa 1990-luvulla täysmaidon sijaan kevytmaitoa. Ynnä voin käytön vähenemisestä. C15-rasvaa kun tarvitaan myös maksan terveyden ylläpitoon.

[Vanha Karppu]

Steak and butter girlin videolla esiintyy käppyrä, joka kuvaa eräiden sairauksien esiintyvyyttä USA:ssa (kohdassa 6,28). Punaisella merkitty vähärasvaisten maitotuotteiden käytön yleistyminen (1970-luvun alussa?) ja vihreällä merkitty sydänsairauden lisääntyminen 1980-luvun alussa kiinnitti huomioni. Rinnakkaisesiintyvyys ei tietenkään vielä todista syy-yhteyttä, mutta historiallinen kytkös on silti kiinnostava.

https://www.youtube.com/watch?v=DmVJUzqyfeM

[Vanha Karppu]

Voisiko olla, että puhumme jotenkin (EDIT: pilaantuneisiin pähkinöihin liittyen) toistemme ohi? Että sinä puhut eltaantumisesta kun minä puhun hapettumisesta tms. Ehkä tarkoitit vain sanoa, että hapettunut rasva ei ole vielä pilaantunutta (=vaarallista)? Että rasva muuttuu vaaralliseksi vasta kun se älkaa härskiintyä.

Puhun hapettumisesta, sitä en tiedä, mistä sinä puhut - tai mitä pidät hapettumisena.

Jos pähkinän pilaantuminen johtuu sen sisältämän rasvan hapettumisesta, niin miksi pilaantuminen alkaa pähkinän keskeltä eikä reunasta? (Ainakin hasselpähkinöissä.)