Sienien aika

[Regina]

Sienet ovat kyllä arvoituksellisia tyyppejä. Joskus satoisia, joskus nousevat nihkeästi, eikä aina osaa päätellä, miksi. Karpulla oli kyllä huono tuuri, turhaa työtä Tai voihan ajatella, että metsäbakteereja tuli hommassa hyvä annos, että sikäli ei ehkä mennyt homma täysin hukkaan.

Joskus luin ohjeen korvasienten kasvattamisesta. Siinä haudattiin maahan sanomalehteä Jäänyt kokeilematta, kun en asu maalla.

[Regina]

Tämmöisen firman löysin: https://www.dallavalle.fi/ Jos olisin pohjoisempana tai etelämpänä, miettisin metsäretkeä tattien perään johonkin mukavaan, helppokulkuiseen kangasmetsään. Ilmaista tuloa olisi ja kuntokin kasvaisi. Metsässä on kiva kulkeakin, kunhan suojautuu pikku riiviöiltä eli hirvikärpäsiltä.

[Regina]

Sikurirouskua kehutaan tässä kovasti. Minulle ihan tuntematon hienous:
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikk ... #gs.eufb44
Nyt on ainakin jossain päin hyvä aika löytää sitä.

[Regina]

Kurttusieni:
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/746a ... 55db67fa85
Erikoinen olento, mutta kaiketi hyvän makuinen. Itse en ole koskaan nähnyt tuota, saati maistanut. Jutussa on kummallinen viittaus johonkin peliin. Olisi se sieni ihan itsessään riittänyt jutun aiheeksi

[Regina]

Norjassa on syöty myrkkysieniä:
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010695940.html
Tarkkana saa olla. Harmittaa, kun tuossakaan jutussa ei verrata kahden toisiinsa sekoitetun sienen kuvia, vaan jutussa on vain itse myrkkysienen kuva. Hyvä sekin tietysti, mutta vertailu kertoisi, kuinka paljon ja millä tavalla sienet eroavat toisistaan.

[Greda Carpo]

Sienissä mitattu cesium
1. Vähiten cesiumia keräävät lajit

korvasieni, lampaankääpä, mesisienet, huhtasienet, punikkitatit, voitatti, herkkutatit, kantarelli, tuoksuvalmuska.

2. Jonkin verran cesiumia keräävät lajit

haperot, kosteikko- ja suppilovahvero sekä mustatorvisieni.

3. Eniten cesiumia keräävät lajit

rouskut, orakkaat, kangastatti, kehnäsieni ja mustavahakas

https://yle.fi/a/74-20109064?origin=rss

[Greda Carpo]

Tuosta uutisesta huolimatta iloitsen pakastimessa olevista kantarelleista ja jääkaapissa on syilasienet liossa huomista sienisalaattia varten.

[Regina]

Sienet keräävät itseensä säteilyä ja ikävä kyllä kaikenmoista muutakin. Kasvupaikkaa voi vähän katsella. Nykytietämyksellä en esimerkiksi poimisi sieniä parkkipaikan reunasta, kuten lapsena isän kanssa teimme Ei ymmärretty silloin syvällä 1900-luvulla. Nyt ajattelen, että kun kerran olin pahalla Tsernobylin laskeuma-alueella Ruotsissa aikanaan ihan tuoreeltaan niin ei paljon sienien kertymä enää tilannetta pahenna.

Jossain oli juuri juttua, maksumuurin takana, että kärpässienen myrkkyä on useissa muissakin sienissä. Määrät ovat onneksi pieniä. Kantarelleja pitäisi syödä tonni kuollakseen myrkkyyn, ja voi olla, että siinä urakassa kuolisi ennen tonnin saavuttamista ihan muuhun.

[Vanha Karppu]

Löysin niityltäni isohkon tatin. En ihan saanut selvää tuntomerkeistä, mutta maistui raakana ihan hyvältä. Kun paistoin sen, se muuttui melkein mustaksi. Maku oli aivan taivaallinen, mielestäni paras sieni, jota olen koskaan maistanut. Oikein syvän aromikas!

Googlettelun jälkeen tulin siihen tulokseen, että kyseessä oli koivunpunikkitatti.

Sitä kyllä ihmettelen, että netin mukaan " Huonosti kypsennetyt koivunpunikkitatit saattavat aiheuttaa pahoinvointia tai ripulia". Minä en sille kauaa pannua näyttänyt, kun tuntui, että se muuttui heti ihan veteläksi. Mutta ehkä vatsani ei ole moksiskaan sienimyrkyistä. Tätini oli kova sienestämään ja yhtenä sadekesänä söimme varmaan joka päivä sieniä.

[Regina]

Saattoi hyvinkin olla koivunpunikkitatti Tatit ovat siitä mukavia sieniä, että niissä ei ole myrkyllisiä variantteja ollenkaan. Yksi laji on pahan makuinen - en edes muista nimeä - mutta se on aika ikävän löllö olemukseltaan, joten sitä tuskin tulee poimineeksi erehdyksessä. Pahinta mikä voi sattua, on, että ruoka menee pilalle. No ikäväähän se.
Tämmöinen koivunpunikkitattijuttu osaui kohdalle ruokaohjeineen:
https://www.jyu.fi/tdk/museo/ruokasieni ... itatti.htm