Testasin aina välillä varovaisesti hapatettujen ruokien lisäämistä ruokavaliooni, mutta huomasin, että selkääni rupesi vihlomaan heti muutaman tunnin kuluttua esim. jo aivan pienestä määrästä normivoita. (Samalla kun pystyin syömään rajattomasti happamatonta voita.)
Kun ruokavaliomuutoksesta ja sitä seuranneesta remissiosta oli kulunut reilu vuosi, huomasin, että särky palasi vasta, kun olin syönyt useamman päivän peräkkäin hapatettuja ruokia. (Ja silloinkaan ei enää vihlonut, vaan särky oli paljon lievempää.)
Sitten tapasin erään ystävän, joka kertoi saaneensa polvensa tekonivelleikkausta vailla olevan nivelrikon remissioon rikkipitoisella MSM-jauheella. (Annoksella 1 rkl päivässä.) Päätin kokeilla sitä itsekin. Kahden kuukauden kuluttua kykenin syömään yli viikon smetanaa annoksella 300 g päivässä, ennen kuin selkäsärky palasi.
Tämä on mielestäni huikeaa edistystä. Koska olen parantunut jo aiemmin täydellisesti selän nivelrikosta, oletan, että elimistöni sietää maitotuotteita ja hapatettuja ruokia rajoituksetta varmaankin viimeistään parin vuoden päästä.
(Tiedän röntgenkuvien perusteella, että kyseessä oli täydellinen paraneminen, koska ensimmäisessä kipukohdassa ollut välilevyn madaltuma oli kokonaan kadonnut 20 vuoden kuluttua.
)Sain nyt myös todennäköisen selityksen siihen, miksi kykenin syömään maitotuotteita selän kipeytymättä kipusairauden 1 ja 2 välissä. Se johtuu siitä, etteivät maitohappobakteerit ole vahingollisia, jos kudosten rajapinnat ovat ehjiä. Silloin ko. öttiäiset eivät pääse tunkeutumaan luuhun/rustoon ruokailemaan.
Ja jälleen yksi todistus sen puolesta, että suuresti kunnioittamani edesmennyt lääkäri Aki Loikkanen oli tässäkin oikeassa. (Aki oli muutenkin hieno, vaikkakin myös vaikea ihminen. Känkkäränkka, mutta sydän puhdasta kultaa.
Kevyet mullat hänelle ja kiitos hienoista hoitovinkeistä, jotka kantoivat hedelmää kymmenien vuosien päähän.)Aki oli monella tavalla aikaansa edellä. Hän tiedosti esim. faskiaketjujen kunnon merkityksen aikana, jolloin kukaan muu ei sitä vielä tajunnut eli jo 1980-luvulla. Eräänlainen Leonardo siis. Hän oli myös hiilihydraattirajoituksen (H-limit) ensimmäisiä puolestapuhujia.
