Huomenta
Ari kirjoitti:
karppifoorumilla on kiivas eipäs juupas linkkiviljely suolan osalta.
jos joku haluaa perehtyä tähän suola-asiaan, asia ei ole yhden lauseen tai yhden linkin juttu.
tulen laittamaan tänne pikkusen juttua ja linkkejä jos jotain oikeesti kiinnostaa.
näin siis edellä.
jatketaan suola sopan keittämistä.
Kaksi janotyyppiä: Osmoottinen ja hypovoleeminen, mitä niillä on eroa?
Lainaa:
Hypovoleeminen jano ja suolannälkä
Hikoilun, ripulin tai verenvuodon takia tapahtunut nestehukka aiheuttaa nesteentarpeen, vaikka osmoottinen paine pysyy samana, sydänmmen kyky pumpata vettä aivoihin heikentyy – samoin kuin solujen ravinteiden saanti verestä.
Ruumis reagoi tähän erittämällä hormoneja, jotka supistavat verisuonia; vasopressiiniä ja angiotensiini II:a. Kun verenpaine laskee tarpeeksi, munuaiset alkavat erittävät reniiniä verenkiertoon, joka leikkaa verenkierrossa olevasta suuresta molekyylistä angiotensinogeenistä, palan pois muodostaen siitä angiontensiini I:a, jonka entsyymit muokkaavat angiontensiini II:si.
Samoin kuin vasopressiini, angiotentiini II supistaa verisuonia verenpaineen laskun kompensoimikseksi.
Angiotensiini II myös auttaa janon käynnistämisessä, yhdessä suurissa verisuonissa olevien reseptorien kanssa. Tämä jano eroaa kuitenkin merkttävästi osmoottisesta janosta, koska veden lisäämisen lisäksi, sen tavoitteena on palauttaa suolatasapaino.
Tälläistä janoa kutsutaan hypovoleemiseksi (hypo = alle, volume = tilavuus, määrä), koska se perustuu nesteen vajaukseen.
Kun angiotensiini II päätyy aivoihin se stimuloi aivojen kolmannen ventrikkelin viereisiä neuroneita, joiden aksonit päätyvät hypotalamukseen, jossa ne erittävät angiotensiini II:a hermovälittäjäaineena.
Toisin sanoen kolmannen vertrikkelin ympäristössä olevat neuronit reagoivat, mutta myös erittävät angiotensiini II:a. Usein hermovälittäjäaineet ja niiden funktiot eivät ole sattumaa. Aivot siis käyttävät kemikaalia, jolla on jo läheinen toiminto muualla ruumiissa.
Osmoottisessa janossa on tarve juoda vettä, mutta hypovoleemisessa janossa ei kannata juoda pelkkää vettä, sillä se laimentaa jo ennalta matalia pitoisuuksia, siksi on tarve juoda hieman suolaisempaa vettä kasvaa. Myös suolan himo nousee, jota kutsutaan suolannäläksi (natrium specific hunger).
Kun suolavarannot alkavat tyhjentyä lisämunuaiset tuottavat aldosteronia, joka saa munuaiset, sylkirauhaset ja hikirauhaset säilyttämään suolaa. Angiotensiini II ja aldosteroni yhdessä muttavat makunystyröiden ominaisuuksia kielessä sekä neuroneissa tractus solitarius tumakkeessa ja muualla aivoissa suolansaannin kasvattamiseksi.
Alhainen veren määrä -> munuaiset erittävät reniiniä verenkiertoon -> proteiinit veressä muodostavat angiotensiin I:a -> angiotensiini I muutetaan II:si -> Angiontensiini II supistaa verisuonia ja stimuloi subforkinaalielimessä (SFO) juomisen
Lainaa:
Osmoottinen vs. hypovoleeminen jano lyhyesti
Osmoottinen jano
-Alkaa kun liuenneen aineen kasvu solujen ulkopuolella saa aikaan veden poistumisen solujen sisältä
-Poistuu juomalla vettä
-Tarkkalijoina reseptorit OVLT:ssä, SFO:ssa ja kolmannen aivoventrikkelin ympäristössä
-Ruumis erittää vasopressiiniä veden säästämiseksi
Hypovoleeminen jano
- Alkaa jos veren määrä vähäinen
- Poistuu juomalla suolaista nestettä
- Tarkkailijoina reseptorit jotka tarkkailevat verenpainetta isoissa verisuonissa sekä SFO:ssa ja kolmannen aivoventrikkelin ympäristössä
- Ruumis erittää angiotensiini II:a
lähde:
http://psykologianperuskaura.blogspot.com/2017/01/neuropsykologia-osmoottinen-ja.htmlMutta onko sinulla jano (veden tarve eli nestevaje )vai suolan tarve (natriumvaje)
erotatko ne toisistaan, sekoitatko siihen vielä nälän.
Kuka on syyllinen jos sinulla tekee liikaa mieli suolaa?
sinä ite, elintarviketeollisuus vai äitisi joka on raskaana ja odottaan sinua?
joo kaikki kolme edellä
kannattaa lukea alla 2 ensimmäistä linkkiä ihan kokonaan.
onko meidän todella saatava natriumia -> KYLLÄ ON, onko olemassa suolahimoa tai ns. "tuimaa oloa" (tekee suolaa mieli)
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4433288/https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3718499/https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/16492132/https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/23467095/joo näyttää meidän hormoonit säätelevän monia asioita, mutta tunnistammeko mitä ne meille kertoo?
ei siltä aina näytä, mutta syy ei ole aina meidän.
itsensä yrittäminen tai totuttaminen niukka suolaiseen ruokavalioon laukaisee hormoni selviämis ryöpyn, joka johtaa vain pahempaan suolanhimoon.
keho tarvitsee ihan oikeesti suolaa eli natriumia.
kuoletko? et ihan vielä
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3087791/https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3776494/nestevajeessa olevan munuaiset lakkaa tuottamasta tarpeeksi virtsaa ja lopulta loppuu kokonaan virtsantuotanto.
sen jälkeen mene pieleen kalium arvot ...
mutta tarvitset Kaliumia, nestevajeessa olevan ihmisen Kaliumvaje saa kuitenkin sydämesi pysähtymää.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/16600469/https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3016067/https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/20584206/https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4357351/https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4969023/nesteenpoisto lääkkeet pahentaa vain tilannetta
ja näitähän käytetään yleisesti myös verenpainetta alentaviin tarkoituksiin.
ne lisää sydämenpysähdyksen riskiä
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/8196728/https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/11446723/https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3016067/Lainaa:
Se, että ruoan kaliumin määrä ei vaikuta veriarvoon, johtuu veren kaliumpitoisuuden säätelystä saman tapaan kuin natriumin kohdalla. Jotta elimistömme toimisi häiriöttä, veren kaliumin pitoisuuden pitää pysyä tietyissä rajoissa. Munuaiset säätelevät tehokkaasti kaliumtasapainoa elimistössä. Kaliumin liian suuri tai liian pieni pitoisuus johtuu häiriöstä tässä säätelyssä tai kaliumin menetyksestä muulla tavoin.
Veren kaliumpitoisuutta tutkitaan elimistön neste- ja suolatasapainon, happo-emästasapainon tai nesteenpoistolääkityksen seurannassa.
Yleisin matalan kalium-arvon (hypokalemian) syy on tiettyjen nesteenpoistolääkkeiden eli diureettien käyttö. Niiden vaikutuksesta kaliumia menetetään virtsan mukana tavallista enemmän. Osa nesteenpoistolääkkeistä voi toisaalta aiheuttaa kaliumin kohoamista. Siksi nesteenpoistolääkkeitä käyttävien potilaiden kaliumarvoja seurataan säännöllisesti. Pitkään jatkunut oksentelut ja ripuli voivat myös johtaa kaliumin liialliseen menetykseen. Syömishäiriöt, kuten salaoksentelu ja anoreksia, voivat myös aiheuttaa hypokalemiaa. Joskus syynä on lisämunuaisen erittämän suolahormonin eli aldosteronin liikavaikutus. Matalia kaliumpitoisuuksia todetaan harvinaisempina syinä ulostuslääkkeiden liikakäytön seurauksena tai lakritsin syöjillä. Hypokalemia altistaa sydämen rytmihäiriöille, ja jos kaliumarvo pienenee kovin paljon, lihakset käyvät voimattomiksi.
P-K viitearvot aikuiset ja yli 16-vuotiaat (HUSLAB), ks.Viitearvojen tulkinta
3.3–4.9 mmol/l (millimoolia litrassa)
https://www.terveyskirjasto.fi/snk03062kuoleman tapaukset joita natrium tutkimuksissa on, liittyy yleensä muihin sairauksiin ja erityisesti nestevajeesen joka on kytköksissä niukka natriumiin ja K Kaliumvajeeseen.
ed. viesteissä löytyy linkit.
mutta verikokeet kertoo jos et tunne mitään.
Lainaa:
Intrinsic encoded mechanisms keep plasma osmolality within a relatively narrow preset range, from about 275 to 295 mOsm/kg; the serum level of sodium is the principal determinant, at 135 to 145 mEq/L.24 Serum sodium levels greater than 145 mEq/L are defined as hypernatremia and commonly are due to a water deficit, from inadequate intake of water or impaired thirst mechanisms. According to estimates, 7% of ICU patients experience hypernatremia. Hypernatremia is rarely listed as a primary cause of death, but it may be a contributing factor in the high 40% mortality rate in patients who have this solute and water disorder.10
Plasma osmolality is tightly regulated, and an increase as small as 1% to 2% greater than the normal range will stimulate increased excitatory output that triggers the release of vasopressin and the thirst sensation.20 The secreted vasopressin peptides bind to specific receptors, vasopressin V2 receptors, in the kidneys to increase the water permeability of the distal collecting tubules, thus decreasing water loss and increasing urine concentration. Leiper24 has estimated that 70% of the stimulus to drink is determined by small increases in plasma osmolality.
Conversely, a decrease in osmolality of 1% to 2%, indicating osmotic dilution, inhibits vasopressin secretion, and the excess water is excreted as dilute urine.20,24,25 Bourque20(p519) described these rapid shifts in tonicity: “In a dehydrated individual, drinking the equivalent of two large glasses of water (~850 mL) lowers osmolality by approximately 6 mOsm/kg within 30 minutes” (see Sidebar 1).
eli P-Na viitearvot aikuiset (HUSLAB), ks.Viitearvojen tulkinta
137–145 mmol/l (millimoolia litrassa)
https://www.terveyskirjasto.fi/snk03061jos arvosi on lähellä ala-arvoa 137 olet juonut liikaa vettä, vähennä veden juontia
jos arvosi on lähellä ylä-arvoa 145 tai yli olet juonut liian vähän vettä. olet nestevajeessa, et ole siis suola vajeessa.
nestevajeessa verenpaine laskee normaalia arvoa alemmaksi mutta leposyke nopeus nousee voimakkaasti normaaliin nähden. (leposyke voi nousta jopa yli 40 yli normaalin, kun ollaan usean litran nestevajeessa).
lue ainakin nämä linkin
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4433288/https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3718499/https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2871322/Lainaa:
Virtsan osmolaliteettia pidetään oikeampana munuaisten väkevöimiskyvyn mittarina kuin virtsan suhteellista tiheyttä, koska veden eritystä säädellään munuaisissa ruumiinnesteiden osmoottisen paineen perusteella. Vesitasapainosta saadaan paras kuva määrittämällä samanaikaisesti virtsan ja plasman (seerumin) osmolaliteetti...Virtsan osmolaliteetti heijastaa elimistön nestetasapainoa, mikäli aivolisäkkeen ADH-eritys ja munuaistubulusten kyky konsentroida virtsaa ovat normaaleja. Virtsan osmolaliteetin tulkintaa varten onkin hyvä pyytää myös seerumin osmolaliteetin (S-Osmol) määritys. Munuaisten konsentrointikyvyn arvioimiseksi osmolaliteetit kannattaa tutkia vesipaaston jälkeen, joka on toteutettava tarvittaessa lääkärin valvonnassa.
http://oyslab.fi/ohjekirja/2444.htmlNeste- ja elektrolyyttitasapainon tutkiminen, hypotalamuksen ja aivolisäkkeen sekä munuaisten toiminnan selvittäminen
Viitearvot
alle 2 v 50 - 600 mosm/kg H2O
2-15 v 50 - 1200 mosm/kg H2O
aikuiset 600 - 1200 mosm/kg H2O
eli lyhyesti nestevaje on TODELLA suuri riski
nesteytys auttaa = suolaa ja pikkusen glukoosia ja vettä ( 1tl suolaa litraan vettä)
tilannetta pahettaa:
diureetit (nesteenpoisto lääkkeet)
kahvi, poistaa nestettä
saunominen, poistaa nestettä ja natriumia ja kaliumia
hiki urheilu lenkit, poistaa nestettä ja natriumia ja kaliumia .
niukka suolainen ruokavalio.
veden juonti rajoitus, JUO sitä vettä ainakin 1-1,5 L vrk:ssa
vettä ei tarvitse yleensä juoda yli 2,5 L vrk:ssa, myös Liika vesi on pahasta, seuraa virtsan väriä.
jos virtsa on ihan kokoajan kirkasta olet juonut vettä liikaa.