karppaus.info

Minä aloitan; Olen siis Piinastiina, "piinis" tuttujen kesken.

Lähtöpaino minulla oli 126,8kg kun aloitin karppauksen elokuun lopulla vuonna 2008.

Nyt olen kiikkunut sadan molemmin puolin.

Karppaan voiskos sanoa et ketoillen. Hiilarit ovat lähemmäs 25 kuin 50.
Säätöö tapahtuu vähintään joka toinen viikko...

Omien sivujeni linkit ovat allekirjoituksessa, joista punnitukset ja syömiset ovat yleisellä puolella, muut Pallokaloissa, joihin pääsee vain pallokalat.

Tervetuloa kaikki "Vonkaleet"!

Jiihaa! Uusi osio.
Hejsan alla!

Minäkin kirjoitan eniten Pallokaloissa. Pallokala-statukseni on aktiivinen, jo melkein kahden vuoden ajan. Kahdessa vuodessa on tapahtunut kaikenlaista oppimista ja kehitystä sekä roimaa itsetunnon nousua. Kehitystä erityisesti senttipuolella ja vartalon muokkaantumisessa omenasta tiimalasiksi, mutta myös syömishäiriöiden käsittelyä ja muita syömiseen ja ihan yleisesti elämään liittyviä asioita. Mulla on muutama ketju myös yleisellä puolella, jotka ovat sittemmin hautautuneet arkistoihin... Kenties nostan niitä vielä, sillä aion heilua karppaus.infossa tulevaisuudessakin. Olen parantunut muun muassa korkeasta verenpaineesta, nukahtamisvaikeuksista ja saanut helpotusta muutamiin muihin vaivoihin kuten ruuansulatusongelmiin ja masennustaipumukseen, mutta kilohaaste säilyy edelleen. Enää en tavoittele normaalipainoa, vaan monien pallokalojen/vonkaleiden tavoin voisin tyytyä terveeseen, sopusuhtaiseen, voimakkaaseen vartaloon, vaikka se olisi kymmenenkin kiloa ylipainoinen (78 kg).

Pallokalaksi olen "pienehkö" eli normaalipainon rajalle on noin 25 kiloa matkaa. Mutta koska olen vain 165 cm pitkä ja malliltani tanakka/lihaksikaskin ehkä, painoindeksini huitelee tälläkin hetkellä 34 kieppeillä. Pohjanoteeraukseni 34.9, täysikasvuisena muttei ihan aikuisena alin BMI 20.2. Olen ollut elämäntapajojoilija ja ruokavalio(ide)ni sairastuttama. Karppaus on tuonut tasapainoa mieleen ja fyysiseen puoleen. Jojoilua olen saanut karppauksella hidastettua, mutten aivan lopetettua. Siksi etsinkin sitä systeemiä, jota voin noudattaa aina. Tähänkin pisteeseen tullakseen on täytynyt tervehtyä ja unohtaa haikailu kuurien perään. Nautiskelijana joudun tekemään kompromisseja painonputoamistahdin kanssa. Projektini kestokin (vuosia takana, vuosia edessä, vrt. viikkoja tai kuukausia, kun ylipainoa on vähän) erottaa minut monista muista laihduttelijoista, siksikin tunnen kuuluvani suurin pudottaja-kandidaatteihin

On tullut takapakkiakin painon kanssa, sillä ruokavalion valinta ei ole ollut helppoa vähähiilihydraattistenkaan ruokavalioiden kentässä. Olen kokeillut MONTAA karppaustyyliä, joista osa ei ole toiminut laihdutusmielessä, osaa en ole kyennyt noudattamaan hinnan, hankaluuden tai sopimattomuuden vuoksi. Osasta ei vain ole ollut pysyväksi elämäntavaksi, mikä on ruokkinut jojotaipumusta. Omista sovelluksista typerimpänä jälkeenpäin ajateltuna pidän liian suurta kalorivajetta. Viimein parhaaksi on muodostumassa viljarajoitteinen, mutta muuten hiilareita sallivahko loppuelämäksi räätälöity malli. Vajeen muodostan lähinnä liikunnalla, joka on korkeatehoista ja lihaskuntoa kasvattavaa, tai en pidä sitä lainkaan. Tarkkailen makrosuhteita (nyt suuntaa antavasti 70 % R, 15 % H, 15 % P), hiilarilähteitä (sokerinsieto, viljansieto), ruoka-aikojen jakaantumista (nälänhallintaa), annoskokoa (ahmimistaipumusta)... Ja pohdin kuinka pitää kahvin, alkoholin, pähkinät, jäätelön ja suklaan ruokavaliossa ja silti norjistua

Mä en tänne kuulu (kun karppina on tippunut kilotkin) joten painun muualle, oli vain pakko kommentoida että kuulostaa todella paljon mun tavoittelemalta syömistavalta. Oma karppityyli on edelleen haussa, näin 1,5v jälkeen, mutta suunnilleen tässä on munkin painotukset lueteltu. Lisään vielä että enemmän laitan painoa runsasravinteisuudelle kuin vähähiilihydraattisuudelle, mutta haluaisin kyllä jälkimmäiseenkin nykyistä paremman kontrollin. Vaikkei niitä ihan niin hillittömästi tarvitse syödä kuin ennen niin välillä kyllä se on se suklaa, joka päättää tulla syödyksi, eikä niin että mä päätän syödä sen suklaan.

Mutta toisaalta, kyllähän mä siihen entiseenkin hiilarimässäilyyn itseäni totutin vuosia, eli miksei karppausta saisi ajaa sisään aivan samoin pitkän ajan sisällä. Elämä aikaa.

(Ja pahoittelut vielä että tunkeuduin teidän esittelyketjuun, oli vaan kuin omalta näppikselta tuo lainaamani kirjoitus.)

Ja täällä Miiris
Pikkupallo minäkin vaikka raskaasta sarjasta oon lähtenyt liki 130kilon lähtölukemista.
Karppauksen löysin, valitettavasti, vasta 2009 tammikuussa. Aikaisemminkin olis tälle ollut käyttöä
Perinteisillä menetelmillä oon laihdutellut elämäni aikana noin 85kiloa (varovaisesti arvioiden) joista liki 40kg on pysynyt poissa.
Karpaten on kadonnut 9kiloa. (eli siis yhteensä melkeestä 50kg on mennyt läskien taivaaseen)
Aika vaatimatonta Mutta sahausliikkeitä tässä tehdään.
Karppauksen vaikutus vartaloon on kyllä ollut huomattavampi. 35cm on kadonnut vyötäröltä Noin niinkuin yhtenä esimerkkinä...

Ensimmäinen vuosi meni ketoosissa. Kuluva vuosi on ollut reilumpaa hiilareitten käyttöä. (reilu tarkoittaa mulla 50-80g haarukkaa)
Ja jumittaminen alkaa vähitellen ottaa jo päähän joten jotain toimia muutokseen on taas tekeillä.

Pallopollari nimi on tullut siitä että oon isojen kaloreitten puolestapuhuja. Käyn "sakottamassa" kun vonkaleet meinaa lipsua kitukuureille

Mitäs muuta noo... eiköhän se selviä

_________________
Motto: Ruokaa ilman pakkausmateriaaleja ja tuoteselosteita!

Vitsi mitä pikku sinttejä kaikki edelliset!
Aloituspaino 133,4, aloitin tammikuussa 2009.
Nyt paino 98.6 ( ja ollut sitä hemmetin monta viikkoa )

Kaikki mukaan! Vonkale, miten osuva nimi!!!

_________________

Vonkaleet on oikein osuva nimi meille vähän isommille karpeille

Aika vonkale täälläkin! 112,5kg ja karppilammikossa uiskentelua v.2006 lähtien. Paino heilunut vähän sinne sun tänne, mutta nykyään en enää laihduta (vaikka tarvetta olisikin runsaasti) vaan keskityn hyvään elämään, johon karppaaminen antaakin oivalliset eväät (ja jos paino tippuukin, niin ei se haittaa )
Mä en kuulu noihin menestystarinoihin, mitä painon pudotukseen tulee. Mutta voin sanoa, että muuten karppaus on vaikuttanut elämääni vain positiivisesti. Jaksan paremmin, ei väsytä syönnin jälkeen, nukun paremmin (enkä kuorsaa), keho yksinkertaisesti tykkää karppaamisesta!

Elikkä olen esimerkki elämäntapakarpista, joka lipsuilee, mutta palaa AINA takasin lammikkoon.

pömpis

_________________
WE CAN DO IT!

Vonkale se löytyy täältäkin, nimimerkin Huurre (tai huurtsikka) takaa.

Mie aloitin tänään uuden ruokavalion, lähtöpainona 137,6kg. Eli ehkä parempi ilmaus olisi että aloitteleva vonkale, mut mielenkiinnolla seurailen että miten tämä lähtee tästä kehittymään. Aiemmin olin vahinkokarppi, eli epähuomiossa söin paremmin ja painosta lähti tuolloin 25kg. Viimeiset 8kk sitten tullut syötyä enempi hiilareita ja 3kk oltua ravitsemusterapeutin kitudieetillä täysin tuloksetta. Ensin näyttänyt siltä että paino tippuu, mut sitten se on palannut taas takaisin, vaan jospa se nyt tästä lähtisi viimenään fiksummilla syömisillä pois.

Moikkis!

Kukkamo on aloitteleva karppaaja,
kaiken ikävän yli harppaaja.
Tahdon olla terve karppi,
jonka vyötäröä ei kierrä harppi.
Mielelläni autan, tsemppaan ja kannustan,
jutustan, nauran ja kiloja lannistan.
Kauheesti ei oo tietoa mulla,
mutta sitten menään mutulla.
Aina kun sua huoli painaa,
kirjoita Kukkamolle, niin kohta se on vainaa(siis huoli)
Isonakin on ihminen,
ja toivon et kaikki tajuis sen.
Vonkaleilla on omat huolet,
eikä se auta jos jääpalaa nuolet.
Rohkeasti kyselemään vain
meitä ihania vonkaleita on täällä parvittain...

_________________
Kultakalasivuni


Ajattelen, siis karppaan!

Mimmis on karppi joka ei laihdu. BMI on n.34, jonka selittää lyhyt varteni, painoa on reilusti alle sata. Tavoite on saada pois n.30kg, mutku mut mä en laihdu. Siitä ei sitten sen enempää toistaiseksi.
Paino kipusi näihin lukemiin ja paljon siis enemmänkin oli loppuviimeisilläni esikoista odottaessa 2007. Hänet saatuani paino tippui jotakuinkin ns. itsestään n.15-17kg ja karpilla ei oikeastaan yhtään. Lisää vauvoja tein 1.2 ja ne vauvakilot katosivat noin kolmessa viikossa, ei niitä kyllä tullutkaan kuin jotain 13kg. Eli ollaan taas tilanteessa missä olin keväällä 2008, kun aloin "karppaamaan". Karppifiloshvian mukaanhan minä olen kitukuurilla, sillä en syö juuri mitään, eli nuo siiderit yms repsuilut ei oikeastaan koske minua, kun niiden harvinainen "nautinta" ei tule kuitenkaan ylimääräiseksi. Lievän vitutuksen vallassa vietin tuossa taas 2vrk aterioimatta, ei tehnyt tiukkaa. Toisena aamuna söin pienen palan leipäjuustoa ja kermakahvia, sillä setillä olin toista vuorokautta. Ihan iisiä. Lähinnä pitäisi siis opetella syömään ja toivoa sitten vaikka jotain muutosta kroppaankin.
Mutta ei tämä aika ole mennyt hukkaankaan, sillä kaikessa absurdiudessaan tämä elämäntapa on vienyt multa nivel- ja lihaskivut (fibromyalgiaksi väitetty, en usko enää), migreenikohtaukset, uupumuksen, ilmavaivat, suolistokrempat jne. Eli loppuviimeksi olen kuitenkin voittaja, vaikka läski on näköjään tullut jäädäkseen. Hieman tämä kropan muuttuminen "hetkessä" kurvikkaasta manaatiksi on ottanut mielenterveyden päälle ja ottaa siis edelleen, mutta kuitenkin tämä lihominen johtuu siitä ensimmäisestä raskaudesta ja en voi kuin olla tyytyväinen että minulla on kolme ihanaa ja tervettä lasta. Tuossa tapauksessa ihan sama läskille. Ja ihana mies on onnellinen minun kanssani, vaikka muistutan hyljettä, eli tähänkin voisi sanoa, että ihan sama läskille.

Odotan siis ihmettä ja toivon että se tapahtuu.

_________________
Baltazar ei muistanut mitään. Hän ei nimittäin ollut syönyt joka-aamuista kananmunaansa. Munia ei ollut seuraavanakaan aamuna, Baltazarin aivot menivät aivan solmuun!

Greippi, vissiin jo sintin puolella Alottanu karppauksen elokuussa -09, lähtöpaino sillon muistaakseni 106, nyt on matkalla karisteltu kiloja 24 vielä pitää hukata muutamia kiloja ennen tavotteen saavuttamista. Palliskaloissa eniten höpöttelen, se tuntuu omimmalta paikalta.

_________________
Epeli 9/12
Mötkäle 3/14

31 vuotias mies lähtöpaino 137,8 alle vuosi takana ja bmi laskenut 45-->36,7 nykyisen painon ollessa 112,4.

Tämän nimimerkin takana 165 senttinen karppi. Elokuussa 2008 aloitettu tämä tie lopullisesti, karppailuun tutustuttu jo aikaisemmin. Lähtöpaino aloituksessa 134kg, nyt 113kg. Tammikuussa siirryin induktio-linjalle, jolla on tarkoitus pitäytyä vielä joku tovi. Olisi kiva päästä kesään mennessä jonnekin edes likelle sataa kiloa. Tuolla palliksissa joskus jotakin höpöttelen, lähinnä merkkailen kultakaloihin syömisiäni ja chatissa höpöttelen silloin tällöin.

Samoilla linjoilla tässäkin Minä en enää jaksa olla laihdutuskuurilla niin pitkään kuin tämän painon pudottaminen vaatisi. Jonkin kohtuullisen systeemin löytäminen on ihan välttämätöntä, että pysyy terveenä ja mahdollisesti hävittää muutaman rasvakilon

Niin, multakin on tosiaan lähtenyt ainakin kymmenen senttiä vyötäröltä (10 cm on maltillinen arvio, se vaihtelee), vaikka kadotettuja kiloja on kaksi. Paino on yli yhdeksänkympin nyt, vaikka toi uuma näyttäis olevan suomalaista keskiarvoa erään täällä lukemani ketjun mukaan. Myönnettäköön, että mun mahamakkara tai moni muukaan paikka ei oo normaalissa mittahaarukassa.

Himputin hauskojakin esittäytymisiä Kiva olla messissä.
Väsynyt ilmaisu, mutta tarpeellinen ehkä: tsemppiä kaikille!

Olin joskus karppauksen alkuvaiheessa aikeissa esitellä itseni täällä ja kirjoitinkin jotain, mutta en postannut sitä kuitenkaan. Mutta olin näköjään tallentanut tekstin, joten laitanpa sen nyt tähän. Tuo on kirjoitettu syyskuun loppupuolella. BMI oli aloittaessa 35,2 nyt se on 31,2. Tällä hetkellä on meneillään jumi, vain pari kiloa on pudonnut tämän vuoden puolella. Mutta siis, lainaan itseäni:

_________________

Heips
Esittäydynpä minäkin tänne vonkaleihin. Tämä näyttää sellaiselta paikalta pallokalojen lisäksi jonne voisi uskaltaa kirjoittaakkin jotakin
Olen 41-v nainen täältä Pohjois-Pohjanmaalta ja VHH olen yritellyt joskus aiemmin. Silloin en pysynyt kauan kun nuo hiilarit vetivät minua lujasti puoleensa ja paino ei ollut läheskään nykyisiä lukemia.
Heräsin vuoden vaihteen jälkeen siihen, että painoindeksi oli jotakin hirvittävää ja lääkäri uhkaili minua kaiken maailman verenpaine- ja sokeri lääkkeillä. Vaatteet näyttivät päällä karmeilta ja olo oli muutenkin surkea!
Varsinainen aloitus tapahtu tuossa tammikuun puolessavälissä ja siitä on sitten se viitisenkiloa vajonnut painosta. Matka on vielä pitkä nyt kuitenkin satanen on mennyt rikki jee...vielä on kuitenkin se tilanne että olen painooni nähden aivan liian lyhyt (155 cm sintti suorastaan ) ja korkokengätkään ei tässä tapauksessa auta. Pituutta en saa venytettyä joten vaihtoehdoksi on yrittää saada painoa alas.
Olo on nyt paljon virkeämpi..vaatteet sopivat jo paremmin ja muutenkin olo on loistava.
Kirjoittelin tänne kun viime viikonloppuisten synttäreiden jälkeen meinaa luiskahtaa taas vanhoihin tapoihin, josko täältä saisin sen tarvisemani tuen jatkaa karppina ja pitää tämän hyvän olon jatkossakin

Tervehdys, täällä 31 vuotias elämäntapajojo. Yleensä vuoden aikana ehtii tulla 10-15 kiloa ylös JA alas tuo paino. Ja trendinä on ollut siis että se jojon yläpäässä oleva paino on taas kerta kerralta isompi. Yhden kerran onnistuneesti laihdutin painareilla, siis että paino jäi pitemmäksi ajaksi pois, epäonnistuneita painarikuureja ehkä viisi. Yleensä se paino on lähtenyt erityyppisillä kitukuureilla (starvin marvin, VLCD), mutta vikana siis että heti lopettaessa alle tonnin kalorien syönnin paino lähtee taas nousuun. Nyt opettelemassa sellaista ruokailua ja aineenvaihdunnan ylläpitoa, jolla voisi elää lopullisesti.

Suurimpia ongelmiani ovat makeutusaineiden runsas päivittäinen käyttö, yleinen laiskuus ja liikunnan puute. Näihin en usko nopeita ratkaisuja löytyvän, sillä en halua luopua makeista mauista enkä oikeasti pidä urheilusta, onko se nyt niin kauheaa . Aikaisemmista ongelmistani suurin oli hallitsemattomat ahmimiskohtaukset, jotka nyt karpatessa ovat olleet todella paljon lievempiä. Terveyspuolen haasteena on kilpirauhaslääkityksen oikea ylläpitoannos, sillä omat kilpparini on leikattu pois. Muut terveyshaasteet liittyvät ylipainon aiheuttamiin vaivoihin, joihin toivon myös löytäväni lopullisen ratkaisun. Esim selkälihakseni ovat olleet tulehtuneet utareiden painosta.

Ja nimimerkki on muista harrastuksista kotoisin, usein lyhennetään "NC" (lausunta änsee) tai "care" (lausunta kare) ihan myöskin livenä päin näköä

_________________
Ei ole ruokaa kaloreihin katsominen!

Laihdutuspäikky

Täällä kans vonkale olis ilmottautumassa joukkoon.. Vasta homma aluillaan, mutta täytyy sanoa että yks elämäni parhaista asioista, karppaus!

3 pienen lapsen äitinä täytyy sanoa että energiaa on tosi paljon touhuta lasten kans ja puunata kotia ja tehhä kaikkea mitä ei olis pakko tehä
Zuman löysin kans ihan vasta ja tosi mukavaa on, joskin en sitä harrasta levun kans vaan paan hyvvää musiikkia ja zumbailen puolisen tuntia lempparikakkaleijen parissa niin jes mikä voittaja fiilis ja hyvä mieli koko päivän!

Ylipainoa on tosi runsaasti ja kiloja mitä pitäs karistaa on siis kertyny, joten urakkaa on vaikka millä mitalla, mutta tässähän on loppuelämä aikaa elää terveellisesti (=luetaan karppityylillä) joten nou hätä!

No mie kanss`esittäydyn, lillamaria, kotoisemmin lillis.
Yksineläjä, (enimmäkseen) leskeksi jäin reilut 5 vuotta sitten.
Ikää 63, painoa paaaljon yli todellisen tarpeen. Karppielämää pian viisi vuotta. Päino välleen laskenut, välleen noussut. Voivoi!

Eläkkeelle jäänti on kolmen ja puolen kuukauden ja 39 työpäivän takana. (Olen osa-aikaeläkkeellä, sillä selittyy ajan ja päivien välinen epäsuhta).

Harrastelen vaihtelevasti kaikenlaista; sauvoja ulkoilutan, kohta taas pyöräilemään, kuntosalia pari kertaa viikossa. Lisäksi luen paljon, ja kirjoitan jonniiverran, olen nyt mukana kirjoittajaryhmässä, jonka tarkoitus on julkaista antologia ensi syksynä.
Korut houkuttelevat, helmeily on siis tulossa ohjelmistoon. Hiukan olen jo harjoitellutkin.
Minulla on "kesäpaikka", asuntovaunu nimeltä "WillaMaria" Keski-Suomen Karavaanareiden alueella Lintulahdessa. Siellä kesällä aikaa viettelen ihanassa laiskuudessa.
Pistän tarkempia tietoja tämän 157 cm:n lisäksi kunhan palajan kotikolooni Jyväskylään pääsiäisen vietosta Pohjois-Karjalasta.

Enimmäkseen olen kirjoitellut ruokapäiväkirjoissa, mutta kun jorinani tuppaavat käsittelemään jottain muuta vähintäin yhtä paljon, kuin ruokaa, niin taidan paremmin kuulua tälle areenalle.
Palamisiin!

_________________
Elän hetkessä, suurella intohimolla!
Joskus kaiken loppu voi olla uusi alku!

NC on elektroniikassa yleensä "not connected" vai oliko se "no connection", anyway ei mulla muuta. Ja tää ei nyt sit ollut mitenkään henkilökohtaista, vaan ensireaktio tuohon lyhenteeseen.

_________________