karppaus.info

Oi, onneks löytyi! Tiedän tunteen kun hevonen karkaa. joskus teininä meillä oli kopukka joka tykkäs lähtee omille iltalenkeille, ei ollu kivaa ettiä sitä sydän syrjällään pitkin kyliä.. Onneks se tuli aina itte sit kotiin..

Tällä on kyllä ollu jo hevosseuraa ikävä, laidunkaveria ei jätetä nyt silmistä. Eiköhän tuo pysy tallessa vastedes.

_________________
Baltazar ei muistanut mitään. Hän ei nimittäin ollut syönyt joka-aamuista kananmunaansa. Munia ei ollut seuraavanakaan aamuna, Baltazarin aivot menivät aivan solmuun!

Eikös se ollu norovirus myös tartunu joskus noista ulkomaalaisista pakastemarjoista.. Itte en oo ollu kovinkaan hanakka ostaan noita marjoja pakasteena käytettäväksi ilman kuumennusta ja oikeestaan ollenkaan, ehkä pari hätämarjapiirakkaa oon vuoden aikana tehny.

Harlas, saat karhunvatukkaa. Mä aattelin siirtää sen yhden kituliaan mäelle ja se toinen saa reuhuta siinä missä nyt kasvaakin, ja siitä todellakin piisaa juurivesoja. Tarttis rakentaa sillekkin sellanen kunnon tuki missä ne pysyis paremmin pystyssä. Ne vois kukkia, pölyttyä ja kypsyäkkin paremmin jos oisvat hieman ilmavammin. Paikka sinällään taitaa olla mainio ainakin kasvusta päätellen. mutta nytin oli siis aika iso oksa marjoineen taittunut poikki, ihan vaan kun en saanu aikaseksi huolehtia tuista.

Olettekos menossa Avoimet puutarhat -tapahtumaan minnekään? Mua vara-anoppi höynäs lähtemään, joten kai me nyt tytön kans mennään sit ja haetaan anopikas kyytiin (tämä ei siis ole anoppini, vaan mieheni isän uudempi vaimo ) ja suunnataan katsomaan sitä aiemmin kehumaani Montosten pihaa Vaajakoskelle. Jos selviän siitä liikenneympyrästä. Lieköhän se nyt yksi- vai kaksikaistainen... Ne vaihtaa tyyliä vähän väliä ja siellä ei kaikki tunnu tietävän, miten pitäis ajaa.

Kasteluväsymystä ilmassa. Oon silti jaksanut kastella. En kyllä hetkeen aio hankkia monta uutta puuta kerralla.
Eilen tein kurkuista jo herkkukurkkuja säilöön. Vähän sävelsin etikkaliemen, saa nähdä miten onnistuu. Kun useissa ohjeissa oli sitä sokeria niin kamalasti. Tein sit semmoisen sekaväännöksen useasta reseptistä. Laitoin suolaa ja tuli sokeriakin, mutta vain pari desiä, ohjeissa oli yleisesti neljästä viiteen desiä sokeria eikä monissa yhtään suolaa. En minä mitään sokerietikkakurkkuja halua!

Ootteko maistanu tai tehny venäläistyylisiä hapankurkkuja, joihin ei käytetä etikkaan, vaan jotka hapatetaan maitohappokäymisen avulla? Karpit kokkaa -osiossa nostelin Mirkan reseptiä. En alkanu vielä kokeileen kun on liian lämmintä, mutta suunnittelin että syksymmällä kun ainakin ulkona ois se vaadittavat 15-20 astetta, niin vois kokeilla pistää purkit vaikka kuistille. Sisällä on liian lämmintä. Mutta siis jos olet maistanut hapankurkkuja, niin onko ne millaisia? Kannattaako kokeilla?

Omenan silmuttaminen on nyt sitten kokeilun alla. Prosessi on potkaistu käyntiin. Otin kaksi silmua Räävelin päärynäomena -puskasta ja ujutin ne Pirjaan ja uudempaan perheomenapuuhun tekemiini t-viiltoihin, varrennusteipillä huolellisesti teippailin. Keväällä sitten nähdään, lähtevätkö silmut kasvuun. Jos toi onnistuu, niin voin sanoa että ei ollut mitenkään järin hankalaa. Mutta saapa nähdä nyt sitten.

Varrennuspuukko, Victorinoxin valmistama, on heppoisesta ensivaikutelmasta huolimatta pätevän oloinen kapine. Se on todella terävä ja leikkaa hyvin helposti ja tosiaan, sillä saa aikaiseksi hyvin suoran leikkauspinnan, mikä on varttamisessa tietenkin välttämätöntä. Keväällä täytyy kokeilla vielä sitä liitosvarrentamista, mutta sen kanssa mietityttää nyt, että täytyykö tässä ruinata joltakin tutulta jo vaihtaria kun enhän minä tuota Räävelin päärynäomenaa nyt sentään joka puuhun halua! Ja kaiketi täytyy siihen vanhempieni onnettomaan perhepuuhun koittaa ainakin veistellä vaikka ees tuota Keltakanelia iteltä, miksei jotain muutakin.

Minulla on tällä haavaa siis yhdeksää lajia omppuja tekeillä: Pirja, Vuokko, Punakaneli, Valkea kuulas, Sariola, Pekka, Maikki, Keltakaneli ja Räävelin päärynäomena. Oli myös Grenman ja Lantun talvi, mutta ne heittivät henkensä, olivat heiveröisiä aletaimia ja pääsivät maahan liian myöhään syksyllä silloin ekana syksynä kun näitä meidän pihoja tehtiin. Toisaalta, Rääveli pääsi maahan niitä myöhemmin, mutta se vain porskuttaa. Se pehko on oikein elinvoimainen. Suorastaan harmillisenkin elinvoimainen, sillä istutin sen Aunen päärynän siihen lähelle, ajatuksena että Rääveli kaivetaan pois. Mutta nyt kun sitä tarkastelee, hiipii mieleen kysymys, kannattaako sitä kuitenkaan kaivaa pois. Toisaalta ei ole oikein toimiva ratkaisu kai pitemmän päälle, että omena kasvaa alhaalta lähtevänä puskana.

Vuokkoa me tytön kans syötiin jo yksi omppu. Vielä ne saa kypsyä vähän lisääkin, mutta ei se hassumpi ollut. Eihän nuo jättimäisen isoja ole ja melko hapokashan se oli. Mutta meidän pihan eka omppu! Valkeita kuulaita katselen vesi kielellä. Ne on minusta kauniita, himmeä kuori hohtelee ja vesipisarat aamukasteessa.

Mä en tiedä mitä lajiketta ne punakeltaiset omenat ovat, mitä meille on tullut sukulaiselta pussikaupalla, mutta voi itku se TUOKSU! Ne tuoksuu niin mahtavalta ne omenat, koko koti tuoksuu ihanalle, ku niitä on sisällä. Pitääkö alkaa kattelemaan kortteeria vähän etelämpää?

_________________
Baltazar ei muistanut mitään. Hän ei nimittäin ollut syönyt joka-aamuista kananmunaansa. Munia ei ollut seuraavanakaan aamuna, Baltazarin aivot menivät aivan solmuun!

No kypsien syysviileiden omenien tuoksu on kyllä ihana. Monet lajikkeet tuoksuvat. Mutta silti hiipii mieleen epäilys, voisiko olla kyseessä Punakaneli? Kanelilajikkeiden tuoksu ja makuhan on erityinen.

En minä piä mahottomana ettetkö sais sielläkin asti puun menestymään. Sallan korkeudella asti on jollakin omenia ja rannikompana Torniossa ja on niitä Rovaniemelläkin kuulemma. Se on niin pienilmastosta kiinni. Ja lajikkeista. Ja sitte, niinku isälle ja äidille tähdensin vitosvyöhykkeellä kylmällä pienilmastolla: joutuu tekemään työtä onnistumisen eteen.

Kolmosella voi valita lajikkeet vapaasti, nelosella joutuu jo valkkaamaan ja istuttamaan huolella, vitosella on lajikkeita jo paljon paljon vähemmän ja pitää tosiaan etsiä lämmin suojaisa eteläseinusta, istuttaa oikein hyvin, kaivaa 80x80 -kokoinen monttu ja parantaa maa huolella 60 senttiä syvälle ainakin, sit kuitenkin istuttaa puu 30-senttiselle 120 halkaisijaltaan leveälle kummulle ihan pintaan, kaivaa juurenniskakin näkyviin istuttaessaan, kastella aikuistakin puuta kesäisin muutama kannullinen viikossa - mieluummin vaikka kannullinen päivässä.

Mutta ei ne pakkaset sitä hommaa minusta kaada teilläkään itsestäänselvästi. Se vain, että puu kasvaa hitaammin, sit siitä voi joinakin vuosina paleltua kukkasilmut ja se ei tee joka vuosi satoa vaikka ois satoiässäkin? Mää oisin itte niin höynä että piru vieköön kokeilisin! Tilaisin vaikka Pietarsaaresta Blomqvistin taimistolta perheomenapuun, jossa ois toiveiden mukaan valikoitu lajikkeet. Niitä on todella pohjoiseen vain muutamia. Tsaarin kilpi, Borgovskoje eli Peltosalmen imelä ja sitten kestävin kaneli, oisko se Punakaneli. Vai mahtaako Ruskeakaneli olla sitä kestävämpi? En muista suoralta kädeltä. Mutta lähinnähän riittäis että ois yksi hyvä lajike ja sille pölytys. Pölyttäjäkaveri vois olla vaatimattomampi maultaan, talousomena.

Mihingä Nalle lie hävinnyt? Ei peästä eäntäkään missään ketjussa? Onko puiden kastelu imenyt mehut ja vienyt kaiken ajan?

Mulla on mukavaa satoa täällä. Popsitaan joka päivä omia tomaatteja tytön kanssa. Se haluaa syödä niitä pihalla ollessaan. Hieno juttu. Tykkää ilmeisesti. Ei sille oo kaupan tomaatit kelvanneet. Oikeastiko ne nuo pienet maistaa niin tarkasti?

Kurkkua tuppaa, tomaattia tuppaa, salaattia ois hurumykke mutta en saa oikein syödyksi sitä. Kesäkurppaa pukkaa edelleen. Se näyttää noissa kurkuissa olevan että Long Green Ridge eli Pitkä Viheriä Ritke on oikein kasvihuonekurkunomainen epeli. Siinä ei oo hääviin niitä piikkisiä nystyjäkään, joita taas on Kinesisk Slangessa aina runsaasti. Ne kyllä lähtee juuresharjalla raaputtamalla pois. Mutta laittakaa Ritkeä jos haluatte hyvän syöntikurkun.

Liiterinseinustomaatit jouduin köyttämään seinään, naulasin tervanarun seinään kolmesta kohtaa niitä pönkäämään, kun heittäytyivät aivan luokattomiksi ja hyökyivät ja kaatuilivat. Nyt ne on semmoisena kivana klimppinä siellä seinällä. Ois pitäny hokata tehä tuo temppu jo aiemmin.

Jahans, taidan lähtä kastelemaan vaihteeksi taas.

täällähän minä. Töitä, kotitöitä. haravointia (tarttis saada nurtsinpohja tasaseksi) ja mansikkapenkin tihkukastelun suunnitelua, siinä se aika menee. Koneet hajoo eikä kerkee muutenkaan nettiin, mikä sinällään on ihan hyvä juttu.. Tohon jälkimmäiseen saa vinkata jos joku on löytäny itselleen verkkokaupan mistä sais tilattua moisia systeemejä..? Yhden löysin mutta myyntierät on huimat.. Yhteistilausta?

Tänään söin ekan karhunvatukan, ovat tänä vuonna parempia kuin viime kesänä.

Miksi sää haluat mansikoille kastelun oikein? Meillä ne kasteltiin herranhaltuun-menetelmällä kotona ja siis ku ne on täyskasvuisia niin kyllä ne ihan hyvin pärjää. Yritätkö sää jotain jättimarjojen kasvattelua siellä?

Nyt on ollu parahultaanen kesä, lämpöä ja silti vettäkin säännöllisesti. Kaikesta syötävästä pakkaa tulemaan hyvää. Meillä oli omppopuusta yks ompukka pudonnut kypsyyttään, Vuokkoa. Syötiin se tytön kans aamulla pihalla ja kerättiin muutkin sellaiset, joiden kanta oli mennyt eri väriseksi ja mitkä lähti helposti irti. Erittäin hyvänmakuisia ovat Vuokot! Mehukas ja makea, viinihappoinenkin. Valkeat kuulaat vaikuttavat siltä että ne ei ihan vielä ihan oo, mutta lähellä on niidenkin kypsyminen. Tosi mukavallehan tuo tuntuu kun saa ensimmäistä kertaa omista puista omppuja.

Yksi paprikakin on muuttunut jo vihreästä kirkkaan oranssiksi. Oiskoon Hamik? Tai sitten Barancio. Mutta kaikki nuo paprikat on niin hyviä, että taidan kerätä siemeniä niistä, mikään ei tiettävästi ollut F1. Huikatkaa jos haluatte ens kevääksi paprikansiemeniä niin tiedän ottaa niitä haluaville. Lajikkeet siis Hamik, Barancio ja Puztagold. Toi Puzta tekee kauniit, kellanvalkoiset hedelmät joiden pitäis muuttua punaisiksi. Yhteen on tullut jo ihan lievä aavistus että se ehkä aikoo muuttaa väriään.

Ensi kesänä pistän vähemmän kesäkurppaa ja enemmän avomaankurkkuja, myös sellaisia mitkä ei sovellu käytettäväksi tuoreena niin hyvin, vaan ovat säilöntään. Ja en pistä yhtään kurkkua kasvariin. Kasvariin pistän Balconi Yellowia, paprikoita ja runkotomaatteja, todennäköisesti Tanskan vientiä. Se on minusta paree ku Moneymaker, koska siihen ei tuu yhtä herkästi mustia laikkuja. Ja tekee hyvin tomaatteja. Balconi Yellow on pienikokoinen ja tiiviskasvuinen pensastomaatti joka tekee aina näköjään hirmuisen määrän pikkuruisia keltaisia palloja. Sitä voi todella suositella, se on paljon parempi kuin joku Tiny Tim esimerkiksi. Ja Majakin näyttää tekevän ihan hyvin, ne on mulla ulkona kaikki joten ne on vähän Balconia jäljessä. Ulos haluan ensi vuonna Black Russiania.

No, saapa taasen nähdä, mitkä tuulet ne keväällä sitten mahtaakaan puhallella...

Meillä se tänä kesänä istuttamani vadelma Maurin makea näkyy päkistävän jostain syystä pari marjaakin. Outoa. Ja vadelmat pittäis tukea! Sade oli kaatanu yhtä ja toista lakoon viime yönä. Mutta eipähän tarvi tänään kastella...

No toi paikka on niin pirun kuuma ja aika hiekkanenkin, ja kokoa vois tietty kans lisätä. Kuulemma 30% sais kastelemalla lisää satoa, ja tihkukastelulla kasvusto pysyis kuivana eikä ois homeongelmaa. Ahneena tekisin vähän tiuhemmat rivit... Tosin mun tuurilla parikin seuraavaa kesää menis vesisadetta pidellessä...

No kyllä mansikka melko keveissä mullissa viihtyykin käsittääkseni ja meillä ainakin siihen pellolle rojotti aurinko koko päivän ja ruoho oli rutikuivaa mutta niin vaan viihtyivät ja isoja marjoja tekivät. Ota huomioon että kastelu voi verottaa makua toisaalta? Semmonen vaihtoehtohan sulla on myös, jos haluat enemmän satoa pienemmältä alalta, että hommaa sitä uutta Ria-lajiketta. Minä laitoin sitä ja ne on tehneet jo nyt eka kesänä enemmän marjoja ku ne kolme perhemansikan taimea mitkä oli ostaessa vuosikkaita jo. Ria on jatkuvasatoinen. Muita jatkuvasatoisia lajikkeita ei oo mansikasta vielä ainakaan näkynyt. Meillä ne tosiaan teki jo yhet marjat, sitte rupes kukkiin uudestaan ja nyt on taas pehkot isoja kartteja täynnä ja kukkii edelleen myös. Vieressä saman ikäiset Bountyt kasvattaa vaan pehkoa ja eivät oo tehneet yhtään marjaa vielä tänä kesänä, mikä on siis ihan normaalia - noi Riat oli siinä suhteessa miellyttävän epänormaaleja. Tosi hyvä mansikka joka suhteessa. Sitten on tuoretta syöntimansikkaa läpi kesän myös.

Toi on kyl hyvä vinkki, kiitos! Olinkin ajatellut istuttaa useampaa lajiketta jotta ois sitten monen makusta ja eri vaiheessa varuiksi. Tarttee haeskella jostain noita. Mistä itse ostit omat Riat?

Omat ostin joko Terrasta tai Multasormesta, en muista kummasta kun kävin samalla reissulla kummassakin. Epäilen että Kirrin Multasormesta oisin ostanu. Mutta siis jos et satu löytään enää tähän aikaan kesästä, niin on mulla jokunen rönsy viritettynä tohon pitkulaiseen kukkalaatikkoon missä oli ne sen purettavan talon kasvit mitkä sulta sain, että saat sää multakin noita. Saatan pistää vaikka lisääkin rönsyjä eri purtiloihin multiin juurettumaan. En uskaltanu ihan kaikkia katkoa kun osassa ei ollu mitään juurentynkiä vielä niin ne on siinä lodjussa silleen että ovat vielä emäkasvissa kiinni. Onkos sulla Bountya? Sitäkin ois, niistä lähtee paljo rönsyjä eri laidalle kuin missä se laatikko on. Voisin pistää niitäkin.

Mulla on siis joko sengan tai polkan viimevuotiset rönsyt tuolla purkeissa, ja vähän jännittää onko ne ns. pilalla kun ovat kituneet pikkupurkeissa koko kesän? Kiitos, kaikki kelpaa! Suunnitteilla olis 5x5m penkit..

Joo, minäpä piän mielessä. Nuista joutaa kyllä. Mulla ei oo suurista suunnitelmista huolimatta lisämaata tehtynä päinkään. Ja nuo on ainaki terveitä.

Saatiin tänään sentään vadelmille tuet tehtyä. Sade meinaa lannistaa ne. Hyvät kasvut on ens kesää varten.

Minoon syöny hapankurkkuja, ei ne yhtä hyviä oo ku suolakurkut, mutta ne on kyllä ollu kaupan versioita. Tekis mieli joskus maistaa itetehtyjä. Muuten ne ajaa saman asian, mutta paljaaltaan niitä ei viitti syyä, tai ei tuu semmonen himo. Isän vaimo karppaa ja tekee etikkakurkut etikkapullon ohjeella miinus sokeri. Parhaita kurkkuja ikinä! Etikkahan säilöö kyllä ilman sokeriakin, eiköhän se oo vaan maun vuoksi. Minen oo koskaan ymmärtäny että suolakurkkuihin pannaan sokeria, en tykänny että ne maistuu makealle sillonkaan kun tykkäsin hiilareista.

Mitäs syyskylvöjä aiotte tehdä tai oitte todenneet toimiviksi? Minä aattelin porkkanaa ainakin kokeilla, jos saan aikaseksi.

Syyskylvöihin mulla olis ainakin esikkoa ja jotain muita omia testiperennoja. Ei kauheen karppia siis.. Mua harmittaa etten tajunnu kylvää ees johki astioihin parsaa keväällä. No, tarttee oottaa talven yli. Ja noi suola yms kurkut ei taida kannattaa kun ei oo sitä kellaria vasta kuin toivelistalla. Toi sokeriton resepti ois kyl kiinnostava. Toisaalta mikä estää tekemästä minisatsia ihan vaan jääkaappiin. Tartteekin kokeilla, itte tykkään suolakurkuista paljon.

Meillä oli tänään touhupäivä. Tehtiin tuppeensahatusta haavasta 4kpl 2,9x1m kasvilavoja ja yks kaksosainen komposti. Ja ne on jopa mäelle kannettunakin, komnpostista puuttuu tosin etulaudat, jos nekin sit huomenna ois. Kun nyt tulis muutama hellepäivä ja kuivaisivat ne puut niin tervaisin ne vielä. Pikkasen mulla on myös nyt mullan lapioimista tiedossa noihin lavoihin. Ne on n. 35cm korkeelle 2"x2" rungolla, eli about kuutio multaa menee jokaiseen. Ne sektorimalliset hylkäsin sit kuiteski, koska suorakaiteen mallisiin saa viriteltyä katetta ja tunnelia paljon helpommin. Tien eteen kaadetut puutkin muuttui tänään haloiksi, joten nyt vois tilata sen paska&paalikuormankin. Mutta olipa kiva rakentaa jotain pitkästä aikaa. Lapsetkin pyöri siinä sivussa aika nätisti, vaan kerran toinen löi toista pulikalla päähän.. Onneks ei vasaralla.

Sit mulla olis hullu idea ruveta pitään puutarhablogia, klassisesti ihan vaan itteäni varten. Siihen sais kuitenkin ehkä paremmin ittellenkin ylös kaikki suunnitelmat ja tehdyt työt.. Hmm.. Täytyy vielä harkita..

Kunnon meininkiä Nallella! Mahtavaa!

Täällä vaan sadetta pidellään ja on niin tylsää että menin sitte jopa sinne vasopookkiinkin. Mimmis ryökäle yllytti sitkiästi.

Katepottutesti on ollut niin menestys, että en muuta aio jatkaakaan. Jos oisin jaksanu kastella noita helleaikoina niin mulla ois varmaan hienosti satoa. Ja kyllä tuosta vielä syö, tuoreeltaan parhaita. Ja ku kerta tuo puolimaatunut heinäsilppu on noin loistavaa, niin sitähän tarttee saada lisää. Pottusetkin on niin puhtaita, et melkiis siltään vois nakella kattilaan. Joku tauti noissa kaupan pottuissa on ollu, osassa ruskeaa laikkua mut ei rupea ja osassa samanlaista mut valkoista laikkua. Mikä lie. Heitin ne pois.

Toki ton kanalanpehkun vois nostaa talveksi kastumaan ja vanhenemaan ja jättää sen ens keväänä pottujen alle ja heittäs sitä jotain ylivuotista heinää päälle.

_________________
Baltazar ei muistanut mitään. Hän ei nimittäin ollut syönyt joka-aamuista kananmunaansa. Munia ei ollut seuraavanakaan aamuna, Baltazarin aivot menivät aivan solmuun!

Mikäs paali sulla mimmis onkaan ollu? Tässä tarttis kysellä maajussilta jotain tohon mutta pelkään saavani hiiri- ja myyräpopulaation aplodit ja kumarrukset jos hommaan olki- tai heinäpaalin tohon lähelle? Onks sulla joka vuosi uusi paali vai riittääkö pitkään? Entäs sen suojaus, onko ihan taivasalla vai jonkin ressun tai pellin alla? Nää on näitä mun esteitä ollu, sellasta ei kuiteskaa heti käsipelin hävitetä jos osoittautuu virhearvioinniksi.

Mua kans kiinnostas tuo katepottu, tarttee ens kesäks varata tosta alue sille, ja siihen se paalikin olis hyvä. Tai tavallaan jo varasinkin, mansikan viereen. Jos mansikkaa ja pottua vuorottelis sen mansikan keston mukaan.