karppaus.info

Juu harmittaa ettei voi tehdä mitään joustoja viljojen kanssa. Mutta onhan mulla muistot! Pystyn palauttamaan viljaherkkujen maun ja tuntuman suuhun ja nautiskelemaan siitä haitattomasti.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Ehkä kuulun rentokarppeihin, ehkä en
Menee aika proteiini painotteisesti, vähärasvaisesti, punainen liha ei uppoa, joten menee munaa, kanaa ja kalaa kera salaatin. Viljoista menee kauraa puuron muodossa aamuisin ja päivällisen kanssa noin kauhallinen riisiä tai riisinuudeleita. Rahkaa ja raejuustoa käytössä joka päivä.


Ainoa vika taitaa olla etten syö riittävän monipuolisesti vaan melkein joka päivä samaa monipuolisuus on mennyt vaikeaksi ibs:n takia ja sitten kun kaikki liha ei maistu mulle. ja sitten lisään ne repsahdukset joita tulee suklaata kohtaan.

Ruokavalioni vastaa joko tätä rentokarppia tai juttailua mutta toimii melko hyvin. Aiemmin ketoillut ja alakarpannut, paleota kanssa koklannu.

Olin ehkä liianki rento ja vähärasvasena söin taas ruokia, liia usei ja liia isoja annoksia. Kun normaalisti on riittäny 2-3krt päiväs.
Mut vaikka nyt tarkkailen syömisiä, ni mitää en edelleekä laske. Se ei ole ikin ollu miun juttu, lisäis vaa stressiä.

_________________
Karppi, since 2005

Hyvä ryhmä! Inhoan kaikkea mittaamista ja punnitsemista. Vaa'alla en ole itseäni punnitsemassa käynyt sitten vuoden 2000. Vaatekoko kertoo kyllä, milloin kertynyt liikaa painoa.

Aloittelen vasta karppausta ja monessa ketjussa esiintyneet makrot ja hiilarigrammat jne. alkoi heti ahdistaa; siis noinko vaikeeta se on, apua! Allergiat ja muut taudit sulkee mulla pois kaikki viljat, perunan ja lähes kaikki juurekset ja hedelmät, ja teollisen sokerin. Niinpä taitaa tää ruokavalio olla luonnostaan nyt aika "skarppia"

Kyläreissuille ole alkanut viedä jonkun ruokavaliooni sopivan jälkkärin mukaan "tuomisiksi", ei ole isäntäväki koskaan moitinut Ehkä tosin allergioiden takia saan enemmän ymmärrystä kuin "pelkän" karppiuden takia voisin saada (siis nehän on ihan vaan hurahtaneita erikoisuudentavoittelijoita, ne karpit).

Ihanaa, kun ei tarvi punnita, mitata ja laskea!

_________________
5:2-puolipätkäpaastoileva, soturoiva rento hyväkarppi

"Kaikki hauska on hyvää vatsalle"
-Muumimamma

ruokapäikky: http://karppaus.info/forum/viewtopic.php?f=11&t=65532

Noniin sain vihdoinkin itteni rekisteröityä, kauan oon käyny kurkkailemassa vinkkejä omaan karppaamiseen ja paljon oon saanut tietoa

Elikkäs oon tällä hetkellä 33-vuotias yksinhuoltajaäiti, taustalla kilpparin vajis ja aika stressaava ja raskas elämä. Kiloja on tullu vuosien varrella aivan liikaa ja liikuntaa ei oo tullu harrastettua juurikaan. Kaikkee höttöö on tullu syötyä, hyyhh! Kroppa alkaa pistää jarruja päälle ja pelkään etten pysty olemaan työelämässä läheskään eläkeikään asti ellen tee asialle jotain.

Vuosi sitten jouduin iho-ongelmien takia syömään antibioottikuurin (pystyin syömään vajaan viikon, olin tulessa!!) ja siitä jäi muistoksi järkyttävä närästys. Ja tapani mukaan, kaikki virheet täytyy varmuuden vuoksi toistaa, joten tammikuussa 2013 sain uuden antibiootin ihoa varten. Yksi pilleri tuhos niin paljon, että vieläkin korjaillaan elimistöä. Maha sanoi yhteistyösopimuksen irti ihan totaalisesti. Silloin päätin, että heivaan kemikaalit elämästäni pois niin pitkälti kuin mahdollista. Eli kodin puhdistus, kosmetiikka ja ruoka mahdollisimman luonnonmukaiseksi. Karppaamisen aloitin viikko sitten, lueskellut oon kyllä kauemmin näitä sivuja ja kirjoja.

Luokittelen itteni rentokarpiksi, en jaksa punnita ja laskeskella syömisiäni. Hyvin on ainakin tähän asti mennyt. Rasvan määrä vaan meinaa välillä hirvittää. Tyttäreni on 8-vuotias ja elää normaalilla ruualla. Koitin tyrkyttää punaista maitoa, mutta ei kelvannut. Kaikki tuotteet, missä mainitaan luomu, alkaa häntä yököttää Ei oo tyttö äitiinsä tullut

Mutta tässä lyhyt esittely, en viitsinyt kirjottaa omaa ketjua.

Miekää en enää tämän rennommaks vois muuttua, syömisten suhteen... kun joka päivä nyt syö 12-18 välil, ni muuta ei tartte miettiäkää ja painoki on putoamaa päin.

_________________
Karppi, since 2005

Täällä ollaan, Rentokarpeissa, oonko nyt oikees paikas,seuraako tätä kukaan..?

Kyl mä ainakin seuraan. Tervetuloa!

_________________

Mäkin seurailen, vaikka jo välillä unohdin liittyneeni porukkaan
Rennosti hiilarit vieneet muistinkin.

Nyt taas paluu järkevämpään syömiseen viljat unohtaen. Leipää tullut leivottua ja syötyä luvattoman paljon viime aikoina. Hiilarit kasvi- ja maitokunnasta, maitoa en kuitenkaan juo( ja sen kyllä huomaa, niinhän sitä mainoksessa sanottiin aikoinaan).
Nyt vaakafriikkinä vieroitusta punnituksista, ainakin ruuat pyrin syömään ilman vaakaa ja laskuria.
Joka-aamuisesta itseni punnitsemisesta en välttämättä niin helposti eroon pääse, parinkymmenen vuoden harjoituksen tulos jo selkäytimessä ja kuuluu aamutoimiin.

_________________
Rakkautta ja hyvää ruokaa - mitä muuta ihminen tarvitsee

Pupuli,niin tuttua! Mulle suositeltiin tätä ryhmää kun olen syömishäiriöineni aivan fanaattinen vaakojen,laskemisten ja rutiinieni kanssa..syön makroja..käyn vaa' alla joka aamu,kannan sitä mökillekin mukana...kaikki ruoka punnitaan ja merkataan Kalorilaskuriin..

No nyt olen täällä ja tänään en ole punninnut,mitään enkä ketään Hyvä minä! Haluan päästä tästä pakonomaisuudesta ja neuroottisuudesta,löytää tasapainon niin mielen,kehon kuin painonkin suhteen..Oppia pitämään itsestäni tällaisena..Huh,tulee oleen kivinen tie!

Mäki liityn tähän porukkaan. Vonkaleihin jo kirjottelinkin tästä. Olen teinistä asti miettinyt makroja ja nyt kyllästyttää. Haluan vain syödä hyvää ruokaa ilman omantunnontuskaa. Painoo seuraan mutta muuten otan rennosti. Innostun varmasti viel makroista mutta nyt aion olla rentokarppi.

_________________
Karppausta 5/2015 alkaen, 8/2015-5/2016 ajan taiteilua karppauksen sekä kansalaisopiston ruokien välillä.

Vipstaakkeli! No niin, siitä se lähtee Aika moni on huomannut jo että avainsana ei välttämättä olekaan täsmälleen oikeat makrot, vaan stressin heittäminen romukoppaan ja tutkiskellaan enemmän sitä pään sisältöä eli omaa oloa ja hyvinvointia. Se pitäiskin olla se ensimmäinen korjattava asia.. Sinuiksi oman itsen kanssa, sitten mietitään muuta.. Mutta moni lähtee menemään p* edellä puuhun (tässä itseä myös muistutellen...)

_________________
~Smiling is my favorite exercise~

Eilinen ilman vaakaa siis ja nyt syön aamupalaa jota ei ole punnittu; tiedän että leipäjuustoa on 100g mutta sitten paistoin sen voissa saksanpähkinöiden kera ja otin kylkeen kolme mansikkaa ja kahvia Hyvää on ja varmaan joku makro ei ole kohdallaan mut yritän aatella et siitä viis..

Miesystävä ei tietenkään oikein tajua tätä juttua,ei kukaan tajua,mutta itse tiedän olevan tällä hetkellä aika pohjalla Tän asian kanssa ja vaikka Se tuntuu ihmisistä lähinnä kanamaiselta ja huvittavalta blonditouhulta mitä teen,niin mulle Tää on tosi raskasta..oon pahemmassa kunnossa henkisesti Tän asian suhteen kun vuosiin.On todella ahdistavaa herätä joka päivä aatellen mitä voi suuhunsa laittaa,mitä vaaka näyttää ja miltä kehitys ja makrot näyttää..ja tuntea itsensä koko ajan liian lihavaksi..Se vaikuttaa kaikkeen muuhunkin.

Alkaa olla itselläkin kuitenkin sen verran jo ikää että pitäisi pystyä hyväksymään itsensä ja kehonsa tällaisena ja tajuta että ei voi koko elämäänsä näyttää kaksikymppiseltä.Se on jännä miten ihmisen normaali toiminta,syöminen,voi nykyään muuttua täysin elämää rampauttavaksi asiaksi.Ei tllaista ole ollut varmaan 100 vuotta sitten..Laittaa kyllä pohtimaan ihan pohjamutia myöten..

Sata vuotta sitten oli suurimpana ongelmana mistä sitä ruokaa yleensä sai tai millä pystyi ruokkimaan lapset. Ei ollut varaa nirsoilla eikä miettiä eettisyyttä tai muutakaan tämän ajan ilmiöitä.
Edelleenkin sanon saman, jonain päivänä parinkymmenen vuoden kuluttua huomaat kuinka turhaa tuo laskeskelu ja itsensä kontrolloiminen on ollut.
Elämä jatkuu ja elämä jättää jälkiään, ei ikuisesti voi näyttää kaksikymppiselle. Aina toki voi näyttää hyvälle riippumatta iästä.
Hyviä mietteitä sinulla ja ehkä se pääkoppakin alkaa ymmärtää että elämä on tässä ja nyt, ei niiden kahden tai kolmen kilon päässä.
Tsemppiä rentoiluun!

_________________
16 vuotta karppilassa!
Hetki hetkeltä eteenpäin!

Hieno homma että oot pystynyt olemaan laskematta makroja! Nyt vaan jatkat samaan malliin. Kyllä se siitä ajan kanssa helpottaa myös pääkopassa.

_________________
Elämä on arvaamatonta, koska tahansa voi tapahtua jotain hyvää. Eeva Kilpi

Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme että kaikki käy hyvin. Mauno Koivisto

Mulla rentoilu tuottaa tulosta. Viikon aikana kilo hävinnyt ja osaan laittaa ruuan lautaselle ilman vaakaa.
Eilen illalla tajusin etten edes vilkaissu vaakaan päin, kun otin iltasapuskaa. Huomattavasti helpompaa näin .

_________________
Rakkautta ja hyvää ruokaa - mitä muuta ihminen tarvitsee

Juolahtipa mieleeni, etten ole aikoihin päivittänyt kuulumisiani tähän ketjuun.

Olen kyllä kirjoitellut Terveissä Evissä, mutta sehän ei näy kaikille. Olen kirjoittanut siellä lähinnä ongelmallisesta ihosta ja ihottumasta. Päätin nyt kuitenkin lainata itseäni sieltä ketjusta, koska kirjoitus kuvaa aika hyvin omaa tilannettani. Huomasin, että olen kirjoittanut viestini toukokuussa; kokemus ei siis ole aivan tuore. Ehkä siitä kuitenkin saa jotain ajatuksia:


Lainaus alkaa:
""
Taitaa olla aika päivittää tilannetta pitkänpitkästä aikaa.

Aloitin tämän ketjun kaksi vuotta sitten. Siihen aikaan iho oli infernaalisessa kunnossa; tulehtunut, näppylöillä, rikki, kutiseva - kaikkea peräjälkeen ja yhtä aikaa. Ei se oikein kestänyt vesipesua, muusta nyt puhumattakaan.

Nyt iho on paremmassa kunnossa kuin muistan sen juuri milloinkaan olleen. Kasvot eivät enää kuoriudu, aavistus karheutta on enää leuan vierellä. Käsivarret ovat ehjät ja näppylöiden arvetkin ovat jo kaikonneet. Kainalot eivät ole aikoihin enää auenneet: olen jopa aloittanut miedon deodorantin käytön parin vuoden tauon jälkeen. (Tämähän voi olla hyvä uutinen myös ympäristön kannalta...) Sääret nyt tietysti ovat vielä aika kuivat. Parhaiten sen huomaa siitä valkoisesta pöllähdyksestä, joka liittyy sukkien riisumiseen.

Mitä näiden parin vuoden aikana on tullut puuhailluksi?

Enimmäkseen olen jättänyt ihon rauhaan. Vesipesu on ollut tavallisin, rasvapesu tai öljypesu aina silloin tällöin. Viime aikoina jopa Body Shopin kookos-suihku(joku aine). Suolavesiliuoksella olen enimmäkseen ihoa hoitanut. Viime aikoina olen esitellyt oikein perinteisen kasvorasvankin. Tuntuu sopivan iholle, ei merkkejä ärtymisestä.

Ruokapuolella on koko ajan vallinnut ja vallitsee tiukka viljattomuus ja gluteenittomuus. Ei poikkeuksia. Vaikuttaa siltä, että tämä päätös on yksi elämäni parhaista. Olen siis totaalikieltäytyjä.

Kalan vähittäinen lisääminen ruokavalioon kuluneen vuoden aikana on varmasti tuonut keholle lisää hyviä hiveniä ja arvokasta kalan rasvaa. Tämän askeleen otin toooooooodella hitaasti (35 vuoden kasvissyönnin jälkeen). Kannatti.

Rasvan määrää olen koko ajan määrätietoisesti ja pelottomasti kasvattanut. Enimmäkseen voin avulla, tietenkin. Unohtamatta avokadoja, siemeniä, pähkinöitä, kermaa ja juustoja sun muuta. -Nyt kun saa parsaa, on ällistyttävää miten muutaman varren kanssa hupenee nopeasti monta kymmentä grammaa voita. Kun jokaiselle varrenpalalle pitää lohkaista oma voipala...

Entä elämässä muuten? Työkuormaa, stressiä ja muita vastuita on ollut kannettavaksi kosolti. Eikä siltikään iho reagoi! Ruokarytmiksi on muotoutunut se kolme kertaa päivässä -tyyli. Sillä tuntuu hyvin pärjäävän. Jos joskus tulee 8-9 tunnin väli syömisiin, se ei haittaa. ("Entisessä elämässä" olisin nikertynyt parin-kolmen tunnin sisällä liian matalan verensokerin tuomaan heikotukseen.)

Näiden reilun kolmen karppivuoden aikana paino on pudonnut normaalipainon sisällä kymmenkunta kiloa. Lisäksi takana on nyt tasan kolme kesää ilman aurinkoihottumaa. Jokohan sitä uskaltaisi veikata neljännen kesän puolesta..?

Summa summarum: Atopiataipumus ei varmaan ikinä katoa mihinkään. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että riittävällä sisäisellä rasvauksella ja gluteenittomana ynnä viljattomana porskutan eteenpäin ehjin nahoin. Ja se on jotain se.

Etenkin elsin omat kokemukset oikkuilevan ihon kanssa elämisestä ovat antaneet paljon ajattelemisen aihetta ja arvokkaita vihjeitä. Annan täyden kiitokseni tänne karppilaan, ilman teitä en olisi nyt tässä kunnossa! ""
Lainaus päättyy



Tässä vaiheessa voin todeta, että neljäskin kesä meni ilman aurinkoihottumaa. Ja tätä kesää voi ehkä jossain määrin nimittää hellekesäksi...

Ruokailut menevät rennolla otteella. Rasvan käyttö lisääntyy koko ajan. Vain viljojen suhteen olen totaalikieltäytyjä. Rentous ei tosiaankaan tarkoita välinpitämättömyyttä eikä hiilareilla elelyä. Teen vain joka päivä hyviä valintoja ja syön oikeaa ruokaa kun on nälkä.

_________________
Kasvissyöjästä on kehkeytynyt kalansyöjä - kalansyöjästä on kehkeytymässä...

Kasvissyöjä, onnittelut mahtavista tuloksista voinnissa ja muussa terveydessä
Sun kokemukset on kyllä niin kannustavia, että pitää vinkata tyttärillekin. Ne ei usko äitinsä puheita rasvan lisäämisen hyödyistä vaan löträä milloin Doven hajustettujen, milloin apteekin perusvoiteiden kanssa ja kauhistelee rahan menoo.
Tsemppiä jatkoonkin

_________________
Rakkautta ja hyvää ruokaa - mitä muuta ihminen tarvitsee

Kuulumisia täältäkin;
en ole punninnut ja merkkaillut kahteen viikkoon ja Se tuntuu hyvältä
Kuitenkin,tänä aamuna kävin vaa' alla koska tapasin ravitsemusterapeutin- lukema puistatti,Se on noususuhdanteinen koko ajan,57,5kg... Tosin,menkat alkaa taas alkuviikosta..
En tiedä tuon painon suhteen mitä teen väärin..tai sitten Se vaan on niin että elimistö hakee sen mulle sopivan painon itse..Ruokailu on pysynyt mielestäni samana,samoin liikunta,tosin,nyt aloitin jumpan uudestaan pitkän tauon jälkeen..
Toivon että Se olisi kehon koostumuksen muutoksesta johtuvaa nousua... Mutta on Se kurjaa kun jokku farkut kiristää...Josko Tää jumppa auttais..aloitin body challenget kotona.