karppaus.info

Mulla ketoosi ei vie nälkää. Aamulla mahassa kurni ja ihan heikottikin, kun oma aamiainen viivästyi. Oli pakko napata siivu Koskenlaskijaa kun rupesi pyörryttämään. Juuri ennen sitä olin pissannut tikkuun ja asetoasetaattia löytyi 8mmol/l.
Myöskin päivällä nälkä ilmoittaa kyllä syömätarpeesta.
Ja ateriat ovat tukevia.
Ei mulla mitään valittamista ole, paino laskee ja vyötärö pienenee, mutta ajattelin vain huudella että näin täällä.

_________________
"Life is not measured by the number of breaths we take but by the moments that take our breath away."

Vaaka mäkeen ja mittanauhailua maltilla

Ostinpa itsekin ketotikkuja ja rupesin todella tarkkaan kirjaamaan ylös syömisiäni ja ketoarvoja. Pitkään karpanneena (en ketokarppina oikeastan koskaan, vaan hiilarit yleensä 80-150g tasoa) odotin, että ketoarvoja ei juurikaan näy. Eikä näkynytkään kuin vähäistä punerrusta, arvona max. 1 (jos 4 kohtuullinen ja yli 8 korkea). Olen mittaillut aamuisin, päivisin ja iltaisin testausmielessä muutaman päivän ajan.

Sattumoisin olen myös vähentänyt hiilareitani pikkuhiljaa alemmas, ja eilen, kun jätin vahingossa salaattieväät kotiin ja töissä tuli syötyä vain liharuokaa, jäi koko päivän hiilarisaldo noin 32 gramman. Eilen ei sitten nälättänytkään juuri lainkaan ja sama juttu on ollut tänään. Olen nyt tietoisesti jättänyt hiilarit tosi vähiin, ja kas kummaa, NÄLKÄ ON TOSIAAN KADONNUT!!! Kuitenkin olo on tosi mainio, eikä päätäkään huimaa, kuten olen aiemmin tuntenut, kun olen vähentänyt jo vähiä hiilareita. Aiemmin minulle oli 50g päivähiilarit jo TOSI vähän, ja tunsin yleensä tuolloin jonkin sortin heikkoa oloa. Nyt olo tuntuu mahtavalta. TÄMÄ lienee se oikea KETOOSI!

Toki parin päivän kokemus ei paljoa todista, mutta tämän ketjun löydettyäni olen ainakin itselleni saanut tukea jatkaa näillä hyvin vähillä hiilareilla jonkin aikaa ja sitten pikku hiljaa koittaa nostaa hiilareita, jotta vitamiinien ja kivennäisten saanti olisi hyvällä tasolla.

Pointtini on siis se, että esim. 60-80g hiilareilla päivässä nälkäreaktio ei minulta koskaan katoa kunnolla, mutta 30-40g hiilareilla se näemmä minulta katoaa.

Monta vuotta menikin, ennen kuin uskalsin laskea hiilarit näin alas!

Mukavaa luettavaa.

Monilla tämä menee just noin. Sellainen "melkein matalat hiilarit" -taso saattaa olla muutenkin kiusallinen pidettävä kun joutuu tuijottelemaan laskureita ja pähkäilemään syömisiä. Ja sitten rimpuillaan ketoosin rajamailla mikä on monesti aika epämiellyttävää , kaikin tavoin.

Minä tarvitsen pitkän ketoilun ja sitten vasta nostoa... varovasti. Viime syksynä oli aika hyväkin tilanne, kestin jopa satunnaisia hiilareitakin. Pyrin sinne takaisin pikkuhiljaa, pikkuhiljaa. Minulle nosto on vaikeata, ei lasku.

Papan kanssa olen samaa mieltä tuosta ravinnon tarpeesta, vaikka kuinka nälkä ketoosissa häviääkin niin turha kiire kannattaa jättää pois, ravinnosta tinkimättä. Moni karppi on laihtunut vallan hyvin ja terveenä ilman radikaaleja kalorirajoituksia. Toiset joutuu rajoittamaankin mutta sitä ei tosiaankaan heti alkuunsa kannata tehdä. Totutellaan ensin uuteen kuvioon.

Minulta on lähtenyt kymmenen kiloa vuoden alusta, ketoillen. Olen toki iso äijä ( lähtöpaino melkein sata) mutta ainuttakaan päivää ei ole alle 3000 kcal ollut, rasvapainotteista ruokaa ja paljon. Syön ja juon ihan tietoisesti vähän överisti. Ja kovin kaukana en ole "normipainostakaan" , lihakset oikeastaan alkavat vaan näkyä paremmin nykyisin. Liikuntaa ei nimeksikään, pari kertaa kodin ja työhuoneen väliä tallustan ja halkoja hakkaan... ja nälkä ei vaivaa ollenkaan kun lisäilen vähän rasvaa päivän mittaan.


Ilman ketoosia tämä kuvioni olisi aivan toivoton. Satasen hiilareilla olisin hermoraunio parissa päivässä.

_________________
Enemmän ja vähemmän ketoilua vuodesta 2006.

Mulla on myös syöminen tökkinyt välillä tämän kuuden viikon karppauskokeilun aikana. Jos olen huomannut illalla, että päivä on mennyt 800 kalorilla tai sen alle, olen syönyt vielä jotain pientä kaloripitoista, yleensä juustoa tai pähkinöitä tms ja purkin tonnikalaa protskujen vuoksi. Toisinaan kyse on ollut ihan totaalisesta pakkosyömisestä kun taas välillä ruoka maistuu ihan hyvin, mutta kun ei ole näläntunnetta, riittävä syöminen saattaa unohtua ihan vahingossa.

Sen tosiaan huomaa, miten ketoosi vie nälkää. Ei se huonokaan juttu ole, kunhan ei vedä överiksi.

Anteeksi tyhmä kysymykseni jo näin heti kättelyssä...

Minulla 5vkoa karppausta takana ja nyt eka viikko "kunnolla" Atkinsin induktiolla ja puolison kommenteista päätellen ("haiset kuin pulimummo") olen ketoosissa (hieman katsoi kulta ihmeissään, kun tuohon haisu-kommenttiin sai vastauksena suurinpiirtein riemun kiljahduksia )

Mutta siis se kysymys tulee tässä:
Olen lueskellut foorumia ja jossain lukee, että kaloreita pitäis laskea.. ja jossain taas että ei. Mutta jos minulla on tarkoituksena ketokarppailla niin silloinko voin unohtaa kaloreiden laskemisen? Nyt ollut hieman sekopäinen olo, kun vähentänyt hiilarit ja yrittänyt vielä lisäks katsoa, ettei hirveästi tulis kaloreitakaan

Eli vähäiset hiilarit = ei niin väliä kaloreista ja korkeemmat hiilarit = kaloreita pitäis tarkkailla tarkemmin. Vai onko tämäkin sitä "kokeile omakohtaisesti mitä kehosi tästä tykkää"-kategoriaa?

Kukin täällä taplaa tyylillään. Itse tällä hetkellä tarkkailen kaloreita, koska alkoi tuntumaan etten syö tarpeeksi (ketoosi vie nälän) joten pyrin min. 2000kcal/pvä ja ketokarppaan, enkä harrasta liikuntaa. Itse ekaa kertaa induktiolla en kyllä laskenut kaloreita ja ne saatto hyvinkin pyöriä siinä 3000kcal kieppeillä. Jos sulla paino laskee ja olo on hyvä, miksi turhaan stressata itseään laskemalla niitä.

_________________





Uusi startti 06.01.2014

Haiseeko se henki koko ajan kun on induktiolla vai ainoastaan alussa?

Nimim. Riiailemaan

_________________


79 kg = BMI 29 lievä lihavuus
68 kg = BMI 25 normaalipaino

Huomispäivään uupumatta uin.

Kuvassa norsu norsun selässä, korvieni välissä 65-kiloinen viehko nainen. Miksi tämä ristiriita?

Sen enempää en osaa sanoa haiseeko kelläkin ja kuinka pitkään haisee. Yksilöllistä. Mulla kesti alun induktiovaihe (n.20g hh/vrk) useita kuukausia. Alussa haisi pari viikkoa (muistaakseni), mutta sitten lakkas haisemast.

_________________
JEP

Huomaan ukkokullastani aina, kun ketoosi pukkaa päälle; hänellä on tönkkö olo, eli ruoka ei maistu kun on maha täynnä koko ajan vaikkei mitään syö

Itse olen laihduttaessani kokenut nälättömyyden aivan huippumahtavana asiana ja varsinkin sen ruokahaluttomuuden! Tosi helppoa laihduttaa, kun ei tarvi koko ajan ajatella millon saa seuraavaks syödä ja kuin monta tuntia pitää vielä odottaa ruokaa saadakseen Pystyy jopa ajatteleen jotain muuta välillä kuin ruokaa ja syömistä ja laihduttamista jne jne.

_________________
Pituutta 174cm. Läskit pikkuhiljaa pellolle.

Tämän viikon oon syöny induktio-ruokia, pienellä hiilarilisäyksellä. (ma iltana omppukuutiota voissa paistettuna jälkiruoaksi). Eilistä, normaalimääräistä iltaruokaa, en jaksanu ihan syödä kokonaan. Eilen myöhään illalla jo tuntui, että kohta se on poks ja tänä aamuna sitten iski ketoosi. Haju onkin sitte taas sen mukaista. Ihan samat oireet kun aikasemmillakin kerroilla. Ihan piruuttani vaan kokeilin saavutanko neljännen ketoosini samassa ajassa kun ennenkin. Helposti. Jotkut kun ovat kertoneet, että siihen menee enemmin aikaa, kun yrittää uudelleen. Ei mee mulla. Laihtua ei mun välttämättä enää tarvi, mutta kilon tai pari vois vielä kesäksi kutistua. Talven olen ollut ylläpidolla. Induktio-viikko, kerran/pari vuodessa, vaan tuntuu kivalle ja antaa kicksejä

_________________
JEP

Minua aloittelevana karppaajana hämmentää tämä kahtiajako: toisaalta sanotaan, että ketoosi vie nälän (totta!), ja että se on hyvä asia. Toisaalta sanotaan, että karppaajan tulee syödä kunnolla ja paljon - ja vähän syöjät ovat kitukarppaajia. Kirjoitin tuonne aloittelijoiden "arvostele ruokavalioni"-ketjuun parin viime päivän ateriani, ja niitä kommentoitiin hyvin vähäisiksi. Mutta eikös se nyt olekin idea, kun ketoilen, että syö aika vähän, koska nälkä ei juuri vaivaa? Syön siis nälkääni ja niin, että tulen kylläiseksi. Vai onko olemassa jokin näkymätön (tai näkyvä) raja, jonka toisella puolella syö sopivasti ja toisella puolella liian vähän? Nälkä ei minua ainakaan vaivaa eikä heikota tai päätä särje.

_________________
Ruokapäikky

Sama ongelma ollut monta kertaa

ja "laihtuminen " lähtenyt käyntiin kun on lisännyt ruokaa vaikka väkisin.

_________________

Ongelma? ÖÖö...en hiffaa? (eipä oo uutta)
Ainut ongelma tossa on hajuhaitat. Muu kaikki on vaan positiivista. Jotenki vaan tuntuu, että kun on monta kuukautta ollu jo ylläpidolla, niin tarvii saada tähän touhuun jotenki ylimääräisiä kicksejä. Mulla on kai ollu tylsää

_________________
JEP

Ketoosi vie nälän, on just se etu Niinkuin otsikkokin kertoo. Ihan hyvää tekee olla vähän pienemmällä määrällä ruokaa välillä, olen varma, että se ruokahalu ja lisääntynyt syöminen tulee ajan myötä, älä ole huolissasi "liian pienistä" ruokamääristä näin karppauksen alkutaipaleilla. Syöt nälkääsi ja kylläiseksi asti, se riittää, ei tarvi vatsalaukkua alkaa venyttää syyttä suotta Nämä minun mielipiteitä ja kommentteja, toiset voi olla eri mieltä, karppaajia on moneksi. Tsemiä!

_________________
Pituutta 174cm. Läskit pikkuhiljaa pellolle.

Vaihtelu virkistää. Olen huomannut, että karppaus alkaa reistailla, ellei ole jotain uutta ja kivaa välillä (ihan kuin parisuhde ). Oli se sitten uusia raaka-aineita tavanomaisissa ruosissa tai sitten parin viikon ketoosi

Niin ja hajuhaittoja mulla ei ole, henki lemuu muutenkin aina.

_________________
Pituutta 174cm. Läskit pikkuhiljaa pellolle.

Apuvah!
Tänään pääsiäisen kunniaksi herkuttelin ekaa kertaa sitten tammikuun appelsiinilla.. ja vasta jälkikäteen kipaisin finelissä ja järkytyin hiilareiden määrästä.. Nyt sitten tulikin (melko tuore karppi, joten yrittäkää ymmärtää ) mietitys päähän, että mimmoisilla hh arvoilla ketoosin saa pidettyä yllä...? Minulla meinaa nykyään väkisin humpsahtaa hh noin 30 kantturoille ja tänään oli 47

Paino on kyllä pudonnut edelleenkin, mutta nykyään meinaan sortua enemmän sellaiseen napostelusyömiseen.. tosin karppi-sapuskaa nekin.. pitäisiköhän taas vetäistä hh tiukille vai antaa mennä ihan rennolla kädellä vaan? Ruokavalio koostuu nykyisin lähinnä broilerista, jauhelihasta, salaatista (jäävuori-tomaatti-kurkku-feta), sipulia joskus makua tuomaan, kananmunia silloin tällöin.. voita paistamiseen ja majoneesia mausteheksi toisinaan.. Ja vettä menee nykyään vähintään 2litraa päivässä.. pähkinät ja tumma suklaa nostelee sitten sitä hh-määrää.. pähkinöitä menee kourallinen 3-4 kertaa viikossa ja tummaa suklaata kerran viikkoon.

Ei passaa tästä hh-asiasta kovinkaan suurta stressiä ottaa tai kohta jumahtaa paino stressin vuoksi

lemon: Jos ei sinulla ole muuta syytä olla ketoosissa, kuin että paino tippuisi, niin syyttä sinä sitten ketoosia yrität pitää yllä, jos paino tippuu muutenkin. Liian tiukka linja saattaa joillakin tuoda tunteen, ettei saa ikinä syödä mitään Ja siitä sitten repsahdus ja kierre päälle..joten minusta tuo sinun ruokavaliosi kuulostaa ihan hyvältä noin. Ei yksi appelsiini vuodessa sun laihtumista kaada

Sitten, kun tuntuu, että paino ei enää tipu ja olet jatkuvasti kaapilla napostelemassa jotakin, ota sitten tavotteeksi parin viikon ketoosi esimerkiksi. Siitä saa uutta intoa ja potkua taas. Mulla ainakin pakkaa nuo napostelut päivä päivältä ja viikko viikolta lisääntymään, ennen oli kourallinen, sitten pari kourallista jne...sitten kun paino lakkaa tippumasta, koitan päästä ketoosiin (se kun tosiaan vie sen nälän ja naposteluntarpeen).

_________________
Pituutta 174cm. Läskit pikkuhiljaa pellolle.

Onkos teillä muilla tämmöstä omituista ongelmaa kun mulla: Eli ketoosi vie kyllä nälän, on toiminut 5 päivää moitteettomasti. Sitten satuin ostamaan pähkinöitä. Ja kun olen noita (saksan)pähkinöitä syönyt, niin niissä on semmonen kumma juttu, että niitä pitäisi saada kokoaika lisää. Nälkä ei kyllä ole, mutta mieli tekee noita ihan älyttömästi. Pitänee jättää jatkossa moiset kokonaan ostamatta. Onko muita ruokia, jotka tekee tätä? Niin, ja hiilarit on noista pähkinöistä huolimatta kyllä pysynyt alle 20 g/vrk.

_________________

Juu, sama juttu! Kutsun sitä sipsi-ilmiöksi... Käsi vaan hakeutuu pussiin ja suu rouskuttaa, vaikkei olekaan enää nälkä. Ja mulla suu rouskuttaa sittenkin, vaikkei enää tekisi paljoakaan mieli... Yritän karppauksella päästä paitsi kiloista myös addiktioista (leipä, suklaa, karkit) eroon, ja totesin, että jos/kun kerran pähkinöillä tulee samankaltaisia himoja kuin hiilareilla, niin en syö niitä pähkinöitäkään kuin erikoistilanteissa. Leipomusten joukossa pähkinät eivät aiheuta moisia reaktioita, vain sellaisenaan tai suolattuina.

_________________
Ruokapäikky