Palaan vielä aiheeseen. välillä katson kieroon tätä rasvakahvivouhotusta, joka on taas yhdensortin muoti, joita karppimaailmaan aina tulee ja yleensä myös kyllä menee, tai ainakin laimenee.
Yleensä aina kun aloittelija kysyy, että paljonko syödään ja miten paljon ja lasketaanko kaloriat ja rasvat, niin vastaus tulee yhdestä pyssystä, että ei lasketa ja syödään paljon ja sitä pitää lisätä. Eikö näin ole?
Seuraavana päivänä sama uuskarppi kysyy, että mitä aamiaiseksi, kun ei uppoa? Yhdestä pyssystä tulee, että ruokalusikallinen voita, kookosöljyä tai mitä milloinkin kahviin ja vaikka sitten muna, niin pärjää syömättä hirvittäviä matkoja. Muutama sata kaloria menee tällaiseen kahviaamiaiseen ja sitten käy juuri niin, että syödään muna, tai joku salaattibaarin salaatti ja taas on muutama sata kaloria kasassa ja päästään sinne iltaan ja onkin syötävä vuori ruokaa, että kaloritarve toteutuu.
Jonkun aikaa se toimii niin ja luultavasti jopa laihtuukin siinä sivussa, jos tarve. Herkästi kuitenkin käy niin, että illan vuori jääkin puolitiehen ja nälkä pysyy poissa ja kalorikasaantuma onkin 1200-1500 päivässä ja elimistö sopeutuu siihen tasoon, ei heti mutta ajan kanssa ja hyvin huomaamatta. Sitä aletaan pitää normina. Jos käy niin onnellisesti, että vararasvaa piisaa ja ennen jumia se sulaa pois tulee eteen jumin sijasta kusi.
Jossain välissä luonto vaatii veronsa ja on alettava syömään enempi. Säästöliekillä ei voi olla ikuisuuksia, jos ei satu olemaan suljettujen ovien takana, missä se on pakko. Säästöliekin hinta on nälkiintyminen ja ihan varmasti kroppa pistää hantiin kun sen aika on. Himo voittaa järjen aina ja sitten syödään ja juodaan rypyt takaisin turvoksiin ja varoiksi vähän yli. Tai sitten tulee anoreksia tai muu tällainen, mutta se lienee toisen foorumin heiniä.
Mitä suuremmalla kalorimäärällä pystyy laihduttamaan sen parempi. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun törmää lauseeseen, ettei netin kulutuslaskurit pidä paikkaansa, mutta koskaan en ole törmännyt lauseeseen, että ne näyttävät liian vähän. 50 sadasta sanoo, että minulle näyttävät liikaa, enkä laihdu sellaisella määrällä, tai että lihoisin kuin ilmapallo, jos söisin niin paljon.
Uskallan väittää, että vika ei ole laskurissa, vaan peilissä. Uskon myös, että laskurin voi saada näyttämään liian vähän, jos sen saa näyttämään liikaa. Tämän hokaaminen on kieltämättä kenkkumainen paikka, kun on juuri saanut 30kg pudotettua ja elämän pitäisi alkaa olla täydellistä. Jälkeenpäin sitten taas 40kg painavampana harmitellaan, kun oltiin niin lepsuja ettei pystytty pitämään saavutettua painoa, vaikka peli oli jo menetetty paljon ennen tavoitetta, luultavasti jo puolimatkassa alaspäin.
_________________ http://www.youtube.com/watch?v=z8tl2GSNxpoKILO LÄSKIÄ ON ÄMPÄRILLINEN KUSTA.
|