karppaus.info

sisätautiopin professori Hannele Yki-Järvinen Helsingin yliopistosta

Uuden tutkimuksen mukaan alkoholin käyttö on aiemmin luultua vaarallisempaa keskivartalolihavuudesta ja rasvamaksasta kärsivillä.

Rasvamaksasta kärsivien ei tulisi nauttia alkoholia lainkaan, kertoo uusi Helsingin yliopistollisen sairaalan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n yhteinen tutkimus.

Aikaisemmin turvallisena rajana on pidetty Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin keskiviikkona julkaistun tiedotteen mukaan 2–3 annosta vuorokaudessa, mutta tutkimuksen perusteella turvallista vähimmäiskäyttörajaa ei sittenkään olisi.

”Pieninä annoksina käytetyn viininkin todetaan lisäävän rasvamaksataudin etenemisen riskiä, ja muu alkoholi peräti kaksinkertaistaa riskin sairastua oireiseen maksatautiin”, sanoo tutkimukseen osallistunut gastroentrerologian eli vatsaelinsairauksiin liittyvien sisätautien erikoisalan erikoislääkäri ja dosentti Fredrik Åberg tiedotteessa.

Hänen mukaansa rasvamaksaa sairastavan on siis vältettävä alkoholia.

Rasvamaksa on Husin tiedotteen mukaan Suomessa käytännössä jo kansantauti, sillä keskivartalolihavuudesta kärsivistä 70–80 prosentilla on rasvamaksa. Aiemmin keski-ikäisten sairautena pidettyä tautia löydetään nykyään myös nuorilta aikuisilta ja lapsilta.

Rasvamaksa tarkoittaa Duodecimin Terveyskirjaston mukaan rasvan runsasta kertymistä maksasolujen sisään. Se on Duodecimin mukaan yleisin maksasairaus, joka todetaan noin neljäsosalla aikuisista.

Rasvamaksa voi vuosien aikana edetä rasvamaksatulehdukseksi, joka voi johtaa maksakirroosiin ja ennakoida myös esimerkiksi tyypin 2 diabetestä. Loppuvaiheeseen edennyttä kirroosia voidaan hoitaa ainoastaan maksansiirron avulla.

Nyt julkaistun tutkimuksen tavoitteena oli löytää tapoja ennaltaehkäistä oireisen maksataudin kehittymistä, jollaiseksi maksakirroosia kutsutaan silloin, kun se aiheuttaa sairaalahoitoa vaativan komplikaation eli esimerkiksi suolistovuodon, munuaisten akuutin vajaatoiminnan tai maksasyövän.

Tutkimuksen mukaan rasvamaksaa sairastavilla oireisen maksataudin riski kaksinkertaistui niillä henkilöillä, jotka nauttivat päivittäin 10–19 grammaa mitä tahansa alkoholia verrattuna niihin, jotka eivät käyttäneet alkoholia. Muuta alkoholia kuin viiniä nauttivilla kaksinkertaistumisen raja oli 10 grammaa päivässä.

Yhdessä alkoholiannoksessa eli esimerkiksi pienessä pullollisessa keskiolutta tai siideriä tai lasissa mietoa viiniä on noin 10–14 grammaa alkoholia.

”Lihavan maksalle on tuopillisesta olutta yhtä paljon haittaa kuin neljästä tuopillisesta laihan maksalle”, Åberg sanoo tiedotteessa.

Tutkimukseen koottiin terveystietoja 8 345 rasvamaksaa sairastavalta potilaalta. Tutkimuksessa käytettiin myös erilaisia rekisteritietoja ja esimerkiksi sairaaloiden hoitoilmoitusrekistereitä.

Rasvamaksa on usein oireeton, eikä välttämättä näy maksa-arvoissa. Vyötärölihavuus onkin tiedotteen mukaan rasvamaksan selkein merkki. Ensimmäinen oire saattaa ilmetä vasta, kun maksakirroosi on jo edennyt.

Rasvamaksaa voi ehkäistä elintapoja muuttamalla eli pudottamalla painoa ja harrastamalla liikuntaa sekä välttämällä alkoholin käyttöä.

Maksakirroosiin kuolee vuosittain yli tuhat ihmistä.

Rasvamaksasairauksia ehkäistään laihduttamalla, liikkumalla sekä alkoholia välttämällä.

HUSin ja THL:n yhteistyössä tehty uusi tutkimus kyseenalaistaa Åbergin mukaan erottelun alkoholiin liittyvään ja alkoholiin liittymättömään maksatulehdukseen.
– Kyseessä on eräällä tavalla saman taudin kaksi ääripäätä.

Ja tämän paperin mukaan Suomi kuuluu maihin, joiden NAFLD esiintyvyys on yli 30% (s. 13):
Global burden of NAFLD and NASH: trends, predictions, risk factors and prevention

Rasvamaksa voi syntyä ilman alkoholin juomista suoliston oman bakteerin vaikutuksesta, käy ilmi kiinalaistutkimuksesta. Myös muita vaikutuksia voi löytyä.

Suoliston oma bakteeri voi aiheuttaa rasvamaksan, väittää uusi kiinalaistutkimus.

Sen mukaan rasvamaksan kehittävien ihmisten elimistöstä voi löytyä liikaa Klebsiella pneumoniae–bakteereja, jotka muodostavat alkoholia hiilihydraateista.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu Cell Metabolism-lehdessä.

Niistä kertoo Medical News Today.

Tutkimuksessa jopa 60 prosenttia ei alkoholiperäisistä rasvamaksaa sairastavista ihmisistä kantoi bakteeria, joka tuottaa tarpeeksi alkoholia pilatakseen maksan terveyden.

Humalassa ilman juomista

Tutkijat kiinnostuivat rasvamaksan ja suolistobakteerien yhteydestä, kun 27-vuotias mies haki hoitoa selittämättömiin juopumiskohtauksiin, vaikka hän ei ollut juonut pisaraakaan alkoholia.

Miehen ajateltiin ensin sairastavan harvinaista oireyhtymää, jossa suoliston Saccharomyces cerevisiae -hiiva muuttaa sokeripitoisia ja tärkkelyspitoisia ruokia alkoholiksi.

Miehen ulostenäytteistä kuitenkin selvisi, että miehellä oli 900 kertaa enemmän Klebsiella pneumoniae –bakteereja elimistössään kuin ihmisellä kuuluisi olla.

Tutkimuksessa tutkijat analysoivat 43 ei-alkoholiperäisen rasvamaksaa sairastavan potilaan ja 48 terveen ihmisen suoliston mikrobiomia.

60 prosentilla rasvamaksaa sairastavien näytteistä löytyi Klebsiella pneumoniae –bakteereja.

Glukoositesti paljastaa?

Tutkijat ovat huolestuneita siitä, että jotkut K pneumonia -kannat ylikuormittavat kehoa, jolloin se ei pysty hajottamaan bakteerien tuottamaa alkoholia.

– Olimme yllättyneitä siitä, että bakteerit voivat tuottaa niin paljon alkoholia, tutkimusta johtanut Jing Yuan Pekingin yliopistosta sanoi.

Asiaa tutkittiin myös hiirikokeilla, joissa hiirille annettiin joko bakteereja tai alkoholia.

Neljä viikkoa myöhemmin molemmat hiiriryhmät osoittivat merkkejä maksavaurioista.

Kun hiirille annettiin virus, joka tappaa Klebsiella-bakteerin, niiden rasvamaksa alkoi toipua, mikä viittaa tutkijoiden mukaan siihen, että pysyvät maksa-vauriot on mahdollista estää, jos ne huomataan riittävän ajoissa.

Tutkijoiden mukaan hiiret eivät vaikuttaneet päihtyneiltä ennen kuin niille annettiin glukoosia. Klebsiella pneumonian kantajat voitaisiin siis tutkijoiden mukaan tunnistaa antamalla potilaille sokeriliuosta ennen veren alkoholipitoisuuden testaamista.

Vielä ei tiedetä, miksi joillakin ihmisillä on runsaasti alkoholia tuottavaa bakteeria suolistossaan ja toisilla ei. Tutkijat aikovat tutkia asiaa uudelleen.

– Todennäköisesti nämä bakteerit pääsevät ihmisten kehoon ympäristöstä, kuten esimerkiksi ruoan välityksellä. Joillakin ihmisillä voi myös olla niiden kasvua edistävä suolistomikrobisto.

Alussa oireeton

Rasvamaksa on alussa oireeton, mutta voi altistaa maksakirroosille ja maksasyövälle.

Alkoholin lisäksi rasvamaksaa voi aiheuttaa vyötärölihavuus. Rasvamaksa johtuu aineenvaihdunnan häiriöistä, joita liika rasvakudos vatsaontelossa aiheuttaa.

Riskiä rasvamaksaan lisää muun muassa korkea kolesteroli, kakkostyypin diabetes tai uniapnea.

Tiedetään, että rasvamaksaa voidaan ehkäistä tehokkaasti. Parasta hoitoa rasvamaksalle on hallittu laihdutus. Jo 1-2 kilon pudotus vaikuttaa nopeasti maksan kuntoon. Myös rasvaisten ruokien ja liiallisen hedelmäsokerin välttäminen ehkäisevät rasvamaksaa.

Joka neljännen suomalaisen aikuisen maksa on rasvoittunut.

Oireetonta ei-alkoholiperäistä rasvamaksaa sairastavat tulisi tunnistaa ennen kuin tila etenee vakavaksi kirroosiksi, linjaa uusi Käypä hoito-suositus.

Rasvamaksalla tarkoitetaan rasvan runsasta kertymistä maksasolujen sisään. Rasvamaksa johtuu yleensä vyötärölihavuudesta ja sen aiheuttamista aineenvaihdunnan häiriöistä.

Rasvamaksa voi johtua myös liiallisesta alkoholinkäytöstä, mutta yleisin maksatauti Suomessa on ei-alkoholiperäinen rasvamaksatauti. Se todetaan aikuisista noin neljäsosalla.

Rasvamaksatautia esiintyy myös lapsilla ja nuorilla. Se on myös heillä yleisin maksasairaus.

Koska rasvamaksatauti on useimmiten oireeton eikä sitä voi nähdä päällepäin vastaanotolla, sitä sairastavat tulisi tunnistaa ennen kuin maksa ”pettää”, suosittaa uusi ei-alkoholiperäisen rasvamaksan Käypä hoito-suositus.

Rasvamaksaa esiintyy usein diabetesta sairastavilla tai niillä, joilla on metabolinen oireyhtymä. Siihen kuuluu ylipainoa, kohonneet verensokeri- ja triglyseridirasva-arvot, matala hyvä kolesteroli ja kohonnut verenpaine.

Kaikille kakkostyypin diabeetikoille
Suosituksen mukaan niin sanottu FIB-4 laboratoriotesti tulisi tehdä tyypin 2 diabeetikoille ja niille metabolista oireyhtymää poteville, joilla maksa-arvot ovat viite-alueen yläpuolella.

Suosituksen mukaan laboratoriotesti tulisi tehdä kaikille tyypin 2 diabeetikoille määräaikaistarkistuksen yhteydessä.

Jos testi viittaa korkeaan riskiin, suositellaan elastografia-kuvauksen tekemistä. Elastografia on ultraääneen perustuva menetelmä, jolla tutkitaan maksakirroosin riskiä lisäävän sidekudoksen määrää maksassa.

– Jos sitä on, voidaan laihdutuksella ja liikunnalla hävittää sekä ylimääräinen rasva- että sidekudoslisä. Tällaiset potilaat tulisi ohjata erikoissairaanhoidon arvioon ja heidän elintapamuutoksia tulisi tukea erityisen aktiivisesti, kertoo suositustyöryhmän puheenjohtaja, professori Hannele Yki-Järvinen.

Erikoissairaanhoidossa voidaan aloittaa myös lääkehoito, vaikkakaan vielä ei ole olemassa virallisesti lääkeviranomaisen hyväksymiä valmisteita ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin hoitoon.

Kova rasva minimiin
Rasvan laatu on keskeinen tekijä rasvamaksataudin hoidossa. Tyydyttyneen rasvan (esimerkiksi voi, kookosöljy, voita sisältävät levitteet, rasvaiset maitovalmisteet, makkarat) liiallinen käyttö lisää maksan rasvoittumista. Myös energiatiheitä sokereita ja alkoholia kannattaa välttää.

Sen sijaan hyviä rasvoja, kasviksia, marjoja ja täysjyvätuotteita sisältävä ruokavalio on hyväksi myös maksan terveydelle.

Elleivät elintapamuutokset onnistu, on maksan sidekudoslisän toteaminen lisäsyy harkita lihavuusleikkausta. Se tehoaa hyvin ei-alkoholiperäiseen rasvamaksatautiin jopa silloin, kun kirroosi on kehittynyt.

– Näin vältetään maksan siirtoja, joita on Suomessa tehty lisääntyvästi ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin vuoksi, suosituksessa kerrotaan.

Suomi on Euroopan huipulla kirroosikuolleisuudessa: siihen kuolee vuosittain yli 500 ihmistä.

maksatauti Suomessa on ei-alkoholiperäinen rasvamaksatauti.

Pelkän rasvamaksan paras hoito ovat laihdutus ja liikunta sekä vähäkuituisten hiilihydraattien ja tyydyttyneen rasvan saannin vähentäminen.

Ruokavaliohoidossa on tärkeää välttää tyydyttynyttä rasvaa, energiatiheitä sokereita ja alkoholia.

”Paras hoito”: laihdutus ja liikunta

– Pelkän rasvamaksan paras hoito ovat laihdutus ja liikunta sekä vähäkuituisten hiilihydraattien ja tyydyttyneen rasvan saannin vähentäminen, suosituksissa tiivistetään.

Liikunta vähentää rasvan määrää maksassa, vaikka paino ei merkittävästi tippuisikaan.

Ravitsemuksesta saatava rasvan laatu on oleellista rasvamaksataudin hoidossa. Tyydyttyneen rasvan – esimerkiksi voin, kookosöljyn, rasvaisten maitovalmisteiden, makkaroiden – liiallinen käyttö lisää maksan rasvoittumista.

Tyydyttyneen rasvan sijaan kannattaa suosia kerta- ja monityydyttymättömiä rasvahappoja sisältäviä tuotteita. Niitä ovat esimerkiksi rypsiöljy, auringonkukkaöljy ja rasvaiset kalat. Suositeltavassa ruokavaliossa rasvaa on korkeintaan 40 prosenttia energiasta.

Hiilihydraatin lähteinä kannattaa nauttia täysjyväviljaa, kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Fruktoosilla makeutettujen energiatiheiden tuotteiden käyttöä on suositusten mukaan syytä välttää.
---

Leikkaukseen jonottaminen kesti Susannan kohdalla vuoden verran. Ennen leikkausta hänen piti noudattaa kaksi kuukauden jaksoa vähähiilihydraattipitoista ruokavaliota, jota kutsutaan ENE-jaksoksi. Dieetissä saa syödä vain 800 kaloria päivässä.
– Minun piti sen avulla todistaa, että olen yrittänyt laihduttaa omin voimin. Dieettiä piti noudattaa myös siksi, jotta rasvainen maksa pienenisi. Maksan piti olla litteä kuin pannukakku. Muuten pullea maksa olisi ollut tiellä mahalaukun ohitusleikkauksessa.

Juuri kun Ilta-Sanomat hieman raotti ketodieetin mahdollisuuksia huomattavan ylipainon hoidossa, Imperiumi iski vetämällä maton lukijoiden alta julkaisemalla uutisen rasvamaksasta. Uutinen on virheellinen ja vaarallinen. Syksyllä lehti kirjoitti samasta aiheesta referoiden Ursula Schwabia. Nyt puhutaan käypähoitosuosituksista, joiden takana on Schwab ja muut. Ei tarvitse olla kouluja käynyt, kun ymmärtää, että koko ongelma on syntynyt vähärasvaisuuden myötä. Rasvamaksa on suorassa yhteydessä lisääntyneeseen kasvirasvojen käyttöön ja runsaisiin hiilihydraatteihin. Tiedetään, että maitorasvat ehkäisevät rasvamaksaa. Naudan rasva, joka sisältää CLA:ta ehkäisee ja jopa parantaa rasvamaksaa. Myös voi kuuluu tähän ryhmään. Gluteeni aiheuttaa rasvamaksaa. Yksi keskeisimpiä syitä rasvamaksaan on liika linolihappo (Omega-6), jonka markkinointiin Schwab on naulannut itsensä. Fruktoosi, jota löytyy lähes joka ruuasta mausteena, lisää rasvamaksaa. Liika tärkkelys muuttuu maksassa fruktoosiksi ja lisää siten rasvamaksaa. Olennaisin rasvamaksan syy on insuliiniresistenssi, joka alkaa olla lähes jokaisen ongelma. Rasvamaksa on nyt joka neljännellä suomalaisella, lapset mukaan luettuna. Rasvamaksa osaltaan kertoo, että nykyiset ruokasuositukset ovat romuttaneet suomalaisten terveyden, mihin koko Sanoma Osakeyhtiö on keskeinen syyllinen levittäessään väärää tietoa.
https://www.is.fi/terveys/art-2000006374647.html

Liika tärkkelys muuttuu maksassa fruktoosiksi