Mukaan vaan kaikki tasapuolisesti...
Ei kai tää uus' kledju sinällään mikään uudistus oo, ylläpidon kaunista katkaisupyyntöä vaan noudatin, kun satuin hoksaamaan sellaisen. Samalla levottomalla linjalla jatketaan, eikös' niin. Ruuanlaittoa ja syömistä ja sen vaikutusten syväanalyysia, uskoisin. Mutta, saattaahan käydä niin, että törmään johonkuhun karppiin ja alan valutella punaisia merkkejä pitkin näyttöruutuja. Hillitkää mua silloin, ettei mee ihan överiksi - sohvan alus on lähempänä kuin tuumme ajatelleeksikaan. Saattaa käydä niinkin, että törmään johonkuhun epä-, jopa antikarppiin ja unohdan hyvät käytös- & ruokailutavat ja foorumin - näinkin on käynyt, mutta skeptinen oon että kykenisin jatkoon, ellei olio oo käännytettävissä max kolmen treffauksen aikana. Ja vieläpä *niinkin* saattaa käydä, että hyydyn jostain lääketieteellisestä syystä - sekin on nähty ja väijyy kaiken aikaa. En kuiteskaan tahdo uskoa moista, mutta etäinen kunnioitus pitää säilyttää.
Veitsenterällä mennään - onneksi se on pitkä ja hiton tylsä. Kirjallisuuden osalta ei oo tylsää. Kledjun luonteen mukaisesti paljastan jotain: aloitin juuri luvun, jossa ensimmäisen kappaleen muodostaa yksi ainoa sana, päättyen huutomerkkiin. Sana alkaa veellä ja päättyy uuhun. Sen lausuu suht' voimakkaalla asenteella jo aiemmin mainittu amatsoni.
V _ _ _ u!Huudahdus ja sitä säestävä nyrkinisku hienostokahvilan pöytään aiheuttaa lentävien kuppien ja lautasten lisäksi tyrmistyneen hiljaisuuden tms, mitä nyt voi kuvitella...
Teoksen valmistumisajasta en edelleenkään sano mitään, koska sitä on kirjoitettu toistaiseksi vasta arviolta max viisi tuntia yht. Sivuja ja lukuja on - semmoisia raakileita, joiden tilavuus tod.näk. romahtaa muutaman tarkemman luennan jälkeen. Ei paineita, sovitaanko että niin kauan kuin pysyn ruodussa, kirjoitan - niin kauan kuin kirjoitan, pysyn ruodussa. Fair play...
Seuraavaksi tarttee tutustua siltarakenteisiin, ja tämähän ei oo mulle tyystin vieras ala. Mutta enstex syön. Tekaisin muhimaan jääkaapin jämistä makkarapataa, aineksinaan kokonaista 1 A-lk. grillimakkara, metvurstisuikaleita, porkkana, sipuli, veeässän kynsiä, habbis, vihreä chiliolio, purjorinkuloita, kesiksen pätkä (zukkiini, sanois' jäbä), luulientä & loraus tomaattimurskaa, mausteita. Makkarat ruskistellaan voi-oliiviöljyssä ja siirretään syrjään, koetetaan jättää suurin osa lopulliseen tuotteeseen. Sipulit, porkkanat ja tsilit freesaillaan kevyesti, lisätään luuliemi ja tomaattimurska (ei tartte kauheesti), vettäkin sen mukaan tykkääkö löysästä vai sakiammasta. Kymmenen minsaa porinaa, sekaan loput kasvikset, yrtit, pippurit ja makkarat. Toiset kymmenen minsaa ja that's it.
Tuosta syntyi kaks'kin annosta. Ei paljoa protoneita, mutta itte tykkään nautiskella silleen, että kuutioin juustoa lautaselle ja kaadan sopan päälle. Protoneita tule, rasvaakin, biitit sulaa kivasti, nam. Ja soppa muuten on hyvää, oikeesti.
Rekisteröidy
Kirjaudu sisään
UKK
Etsi
Ookko nyt ihan varma, ajan vois' käyttää niiiin paljon viisaammin. On siellä semmoista meininkiä ettei uskalla itte kattella kuin sormien välistä tirkistellen. Siell'on joitain tsemppiajanjaksoja, joitain puuttuu ja silloin oon huidellut joissain epäkarppinaaraissa tai sohvan alla. 
(<- terrorissointihymiö)
