Vieras kirjoitti:
Ootkos aivan tosissasi? Siis olet sitä mieltä, että notkuvat, nätisti laitetut ja väriloistossa kylpevät ruokapöydät ei herätä ruokahalua? Ihan hyvällä tämän sanon mutta kyllä sussa jotain vikaa täytyy olla
Vastaan omasta puolestani vaikka ei kysytäkään:
Minulle ruuan ulkonäkö on täysin sivuseikka. Useimmat keitto-, pata- ja pannuruuat joita valmistan itse näyttävät suunnilleen koiranoksennuksilta.
Kokkikaverini sanoo että olen hyvä
primitiivikokki.Värikkäitä ne kyllä ovat joskin lähinnä yleensä vain violetteja, sillä eniten käyttämäni kasvikset ovat punakaali ja punasipuli.
Pöydän notkuvuus ei ole pointti ollenkaan, nimenomaan en harrasta 'syö niin paljon kuin jaksat hintaan X' tyyppisiä noutopöytiä sen vuoksi että jaksan kerralla syödä tietyn pienehkön määrän ruokaa, eli en saa rahasta irti sitä minkä vatsalaukkua venyttämään kykenevät ehkä saavat. En myöskään tykkää syödä monia erilaisia ruokia samalla aterialla, vaan pidän siitä että ruoka on yksinkertaista: yksi pöperö + kurkkua/salaattia tms.
Ja se pöydän väriloistokaan ei auta yhtään mitään: Joskus olen käynyt äidin kanssa syömässä Silvopleessä, jonka elävää ravintoa sisältävä noutopöytä plus pari kolme lämmintä kasvisruokaa ovat erinomaisen kauniita, kauniisti aseteltuja ja värikkäitä. Minun silmäni ei kuitenkaan syömäkelvottomista (esim. vesimeloni salaattien keskellä - en tykkää sekoittaa vihanneksia ja hedelmiä keskenään - pieremisen määrä on silloin täysin järkyttävä) väreistä saa mitään ihmeen lisäetua, vaan näkee vain sen kropan haluamien ruoka-aineiden - etupäässä eläinrasvan - puutteen pöydässä, sekä sen että suurin osa tarjotuista proteiinilähteistäkin on minulle sopimattomia (auringonkukansiemenet, cashew, soija, kikherneet, linssit, mung-papu jne).
Kaunis pöytähän moinen on, mutta ei herätä minussa ruokahalua, varsinkin kun kokemuksesta tiedän että kyseinen lähes rasvaton ja suurimmalta osalta hiilihydraatteja sisältävä ateria ei pidä nälkää lainkaan. Lähinnä moisesta voisi kerätä rasvaisen liharuuan oheen vähän tavallista kauniimman (millä ei ole kuitenkaan minulle henkilökohtaisesti merkitystä) salaatin, kun yleensä syön esim. kurkun ihan pilkkomatta ja päästä haukaten sellaisenaan lämpimän ruokani kanssa.