Karppaukseen tutustuvan on aluksi vaikea hahmottaa kokonaisuutta. Mitä karppaaja saa syödä? Mitkä ruoka-aineet kuuluvat karppaukseen ja mitkä pitää jättää pois? Mikä on hyvä päivittäinen hiilihydraattimäärä? Näihin yksinkertaisiin peruskysymyksiin ei ole yksiselitteisiä vastauksia. Tämän artikkelin tavoitteena on kertoa, miksei karppaaminen ole tarkasti määritelty ja miksi aiheeseen perehtyneiden neuvot ovat joskus kovin erilaisia. Miten karppaat oikein?
Mikäli haluat päästä hyvään ja nopeaan alkuun, lue ainakin yksi karppikirja ja noudata sen antamia ohjeita tarkasti. Ohjeiden takana on usein valtava määrä tietoa, jota hyödynnät parhaiten pitäytymällä viitoitetulla polulla. Vasta kun kokemusta karttuu tarpeeksi, on vapaamman soveltamisen aika.
Karppaamisen tavoite on helposti määriteltävissä: saavuttaa mahdollisimman hyvä olo ja terveys syömällä oikein. Monet palstalle tulevista haluavat myös pudottaa painoa. Tässä yhteisössä elää vahvana usko, jonka mukaan edellä mainittu tavoite on parhaiten saavutettavissa syömällä vähemmän ja ravinteikkaampia hiilihydraatteja kuin mitä meille virallisesti suositellaan. Karppaajia yhdistää myös puhtaiden ja teollisesti käsittelemättömien ruoka-aineiden arvostaminen sekä monipuolinen luonnollisen rasvan käyttö. Näin määritellystä rungosta haarautuu laaja kirjo näennäisen erilaisia karppaussuuntia. Mikä on se oikea?
Jokainen lienee kuullut Atkinsin nimen. Zonen tuntee hieman harvempi. Heikkilä, Montignac ja South Beach Diet ovat monelle aloittelijalle täysin tuntemattomia. Kaikki edellämainitut ja useat muut tarjoavat hiilihydraattitietoista menetelmää, jonka avulla kukin voi löytää itselleen sopivimman ruokavalion. Siis tarjolla on menetelmiä oikean ruokavalion löytämiseen, ei elämän loppuun asti noudatettavia ruokalistoja.
Ei ole olemassa yhtä oikeaa ja kaikille sopivaa tapaa syödä. Pelkästään päivittäinen energiantarve vaihtelee työn, harrastusten ja muun elämän mukaan. Kun kuvioon lisätään makutottumukset, päivärytmi, perinnölliset tekijät, ruoka-aineiden saatavuus ja mahdolliset sairaudet, on selvää, ettei kaikille ole järkevää tarjota samaa ruoka- tai sääntölistaa.
Löytääkseen itselleen sopivan ruokavalion henkilön täytyy oppia ymmärtämään paremmin ravinnon vaikutus omaan elimistöönsä. Edellä mainituista henkilökohtaisista eroista huolimatta elimistömme toimivat pitkälti samalla logiikalla. Siksi perusasioiden selvittäminen itselleen on välttämätöntä. Selkein ja jäsennellyin teksti löytyy kirjallisuudesta. Sitkeä aloittelija voi lukaista pohjaksi wikin ja uppoutua viikkokausiksi karppifoorumin tarjoaman viestiviidakon lumoihin.
Kun ymmärtää perusasiat, alkaa löytää yhteyksiä syömänsä ruoan ja olotilan välillä. Runsas sokerinsyönti tosiaan väsyttää. Riittävästi proteiinia ja rasvaa sisältävä aamupala pitää sittenkin nälän pitkään loitolla.
Teoria toimii kuitenkin vain pohjana. Olennaisinta on oppia kuuntelemaan ja kunnioittamaan oman kropan viestejä. Se on tärkein auktoriteetti. Jos olet kerta toisensa jälkeen todennut esimerkiksi viljan tuottavan sinulle vatsavaivoja, silloin se ei kuulu juuri sinun karppaamiseesi, vaikka joku toinen vannoisikin luomuviljan nimeen.
Chiman
| Leith, William Pohjaton nälkä : syöpön tunnustuksia |
| Sarris, Judy [toimittaja] ; Tuomi, Merje [kääntäjä] ; Harjanne, Tapio Ruoka-aineet suuri kuvitettu elintarvikekirja |