karppaus.info

karppininjat
Tänään on 2020-03-31 00:17:39

Kaikki ajat ovat UTC+02:00




Aloita uusi ketju  Vastaa viestiin  [ 21 viestiä ]  Mene sivulle 1 2 Seuraava
Julkaisija Viesti
ViestiLähetetty: 2017-04-15 15:58:32 
Poissa
ruutana
ruutana

Liittynyt: 2007-05-25 15:55:11
Viestit: 20266
Ruotsin LCHF-piirien innokkain resistentin tärkkelyksen puolestapuhuja kuoli, mutta resistentti tärkkelys on viime aikoina noussut uudelleen puheenaiheeksi.

Lars Bern: Nyttiga kolhydrater som inte gör oss feta

Lainaa:
Det händer även att en allt för strikt lågkolhydratkost av olika skäl kan ge ett något förhöjt fasteblodsocker (över 6 mmol/liter) på morgonen. Problemet kan avhjälpas med en eller två matskedar potatismjöl i kallt vatten före sänggående. Tarmfunktionen blir mycket bättre och paradoxalt nog så sjunker ofta fasteblodsockret.

_________________
You butter believe it!


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2017-04-15 16:17:14 
Poissa
aktiivikarppi
aktiivikarppi

Liittynyt: 2013-11-24 01:38:52
Viestit: 1595
Google käännös ei ehkä kerro koko juttua.
Siis käuttääkö Ruotsalaiset perunajauhoa laksatiivina.
Laksatiivisen vaikutuksen ansiosta hiilarit lentää pönttöön ennen kun ehytii imeytyä?

Problemet kan avhjälpas med en eller två matskedar potatismjöl i kallt vatten före sänggående.
Tarmfunktionen blir mycket bättre och paradoxalt nog så sjunker ofta fasteblodsockret.

The problem can be resolved with one or two tablespoons of potato flour in cold water before bedtime.
Bowel function is much better and paradoxically so often drops the blood sugar.

Ongelma voidaan ratkaista yhdellä tai kaksi ruokalusikallista perunajauho kylmään veteen ennen nukkumaan menoa. Suolen toiminta on paljon parempi ja paradoksaalisesti niin usein putoaa verensokeria.

_________________
Just eat a goddamn steak


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2017-04-15 17:20:58 
Poissa
ruutana
ruutana

Liittynyt: 2007-05-25 15:55:11
Viestit: 20266
^Aamunkoittoilmiö, eli se että verensokeri pyrkii aamuyön aikana nousemaan, aiheutuu siitä, että elimistö erittää yön aikana kasvuhormonia ja kortisolia, jotka molemmat ovat insuliinin vastavaikuttajahormoneja. Kun elimistössä ei ole tarpeeksi insuliinia, maksan sokerintuotanto kiihtyy ja verensokeri nousee. Karppaavan diabeetikon illalla valmiiksi alhaalla olevasta insuliinitasosta (joka on HYVÄ asia) johtuen aamunkoittoilmiö on hieman voimakkaampi kuin ei-karppaavalla ja aamulla mitattu paastoverensokeri on vähän korkeampi. Siitä ei ymmärtääkseni ole mitään muuta haittaa kuin se, että se saattaa johtaa harhaan aamulla mitatun paastoverensokerin tulkinnassa, ellei tulkitsija tiedä, että kyseessä on karppaaja.

Pilkkoutumattomina paksusuoleen kulkeutuvien resistenttien tärkkelysten kehutaan ruokkivan paksusuolen bakteeriflooraa ja auttavan sitä tuottamaan hyödyllisiä lyhytketjuisia rasvahappoja, kuten voihappoa. Suolistoflooran ruokkimisesta karppaajalla huolehtivat kuitenkin ihan riittävän hyvin vähähiilarisista vihreistä kasviksista saamamme liukenevat kuidut, joten on kyseenalaista, tarvitsemmeko resitenttejä tärkkelyksiä tähänkään tarkoitukseen.

_________________
You butter believe it!


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2017-04-15 18:25:07 
Poissa
PaikallisSapuskaErkki
PaikallisSapuskaErkki
Avatar

Liittynyt: 2004-05-20 06:07:25
Viestit: 42090
Paikkakunta: AlwaysComingHome
Lainaa:
Karppaavan diabeetikon illalla valmiiksi alhaalla olevasta insuliinitasosta (joka on HYVÄ asia) johtuen aamunkoittoilmiö on hieman voimakkaampi kuin ei-karppaavalla ja aamulla mitattu paastoverensokeri on vähän korkeampi. Siitä ei ymmärtääkseni ole mitään muuta haittaa kuin se, että se saattaa johtaa harhaan aamulla mitatun paastoverensokerin tulkinnassa, ellei tulkitsija tiedä, että kyseessä on karppaaja.

Tuossa oli IMO se tärkein koko hommasta.
Karppajat (joilla on kuin onkin fysiologista vaan ei patologista insuliiniresistenssiä) heräävät aamuun valmiina ja ilman nälkää.

Maikäläiselläkin on edelleen aamunkoi. Se tarkoittaa että aamulla verensokeri on jopa melkein viisi eikä merkittävästi alempi...

***
Resistentissä tärkkelyksessä on yhden sortin kärpäsestä tehty härkä. Suurin osa perunasta on ja pysyy helposti sulavana ja jos muistan oikein, niin resisten tärkkelyksen osuus oli jotain 5-15%. Loppu on edelleen sokeria, joka sopii toisille vaan ei kaiklle.

... mutta samaan hengenvetoon voinee muistuttaa, että se ensimmäinen 30g vaikka sitten perunatärkkelystä voi Kwasniewskin mukaan olla ihan hyvä juttu, diabeetikoillekin. Kunhan kaikki muu on ruodussa. Ja jooei, tuo ei liity ymmärtääkseni yhtään resistenttiin tärkkelykseen vaan siihhen paljonko maksaa rasitetaan : )

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2017-04-15 19:50:24 
Poissa
aktiivikarppi
aktiivikarppi

Liittynyt: 2013-11-24 01:38:52
Viestit: 1595
Raskas pääsiiäinen, oli peruna tärkkelystä ja kasvis öljyjä chipsien muodossa, oli viski niin huonoa ettei muuten olisi saannut alas.
Nopeita hiilareita itse suosin jos tarvii lisää, pöytä sokeri on ihan ok jos joskus tarttee nostella veren arvoja muutamaksi tunniksi, hitaasti imeytyvät hiilarit sotkee koko systeemin saa aikaiseksi vaan voimakkaamman ja viivastynemmän insuliini pläjäyksen johon ei koskaan osaa varautua oikealla lisä sokeri annoksella, määrällisesti tai ajallisesti.

_________________
Just eat a goddamn steak


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2017-04-16 09:17:48 
Poissa
aktiivikarppi
aktiivikarppi

Liittynyt: 2010-08-12 21:37:08
Viestit: 2290
els kirjoitti:
Suurin osa perunasta on ja pysyy helposti sulavana ja jos muistan oikein, niin resisten tärkkelyksen osuus oli jotain 5-15%.

Mistähän tuon tiedon voisi löytää kun itse en ole sitä onnistunut Googlella löytämään? Wikipedia antaa yhdelle kylmälle perunalle resistantin tärkkelyksen määrän 0.6-0.8 g, mutta se peruna on "1/2 '' diameter" eli vain senttimetrin levyinen peruna??? https://en.m.wikipedia.org/wiki/Resista ... nformation

Itse joka tapauksessa huomaan olossani merkittävän eron, kun vertaan samanpäiväistä vs. edellispäivän perunamuusia. Minulle tulee jämäperunamuusien jatkojalostustuotteista samanlainen olo kuin liukoisen kuidun syönnistä, vaikka tiedettäviä liukoisen kuidun lähteitä en olisi syönytkään.


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2017-04-16 09:35:03 
Poissa
PaikallisSapuskaErkki
PaikallisSapuskaErkki
Avatar

Liittynyt: 2004-05-20 06:07:25
Viestit: 42090
Paikkakunta: AlwaysComingHome
^^ Valitan ei ole enää tallella; näkyi aikoinaan sekä lontoon että toisen kotimaisen kielen sivustoilla.

Mutta koska tuossa taulukossa kaikki muutkin olivat tyypillisiä annoskokoja, ja koska sen taulukon kirjallisuusviite oli väestötutkimukseen, jossa katsottiin resistantin tärkkelyksen lähteitä jenkkilässä, tuossa lienee ihan vain moka perunan määrässä. PUoli tuumaa tarkoittanee yhtä annosta eli puolta kupillista eli reilua 100 grammaa... jossa tuolla päin maailmaa on tärkkelystä ylipäätään ollut jotain 15g tai jonkin verran yli?

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2017-04-17 08:17:11 
Poissa
aktiivikarppi
aktiivikarppi
Avatar

Liittynyt: 2004-08-27 15:09:36
Viestit: 1213
Paikkakunta: Helsinki
Tämmöinen löytyi http://molekyyligastronomia.fi/ruokaver ... kiisselia/

"Etukäteen meillä oli tietoa näistä kolmesta tärkkelyksestä kemiallisten laboratorioanalyysien perusteella. Tärkkelyksen resistenttiyttä arvioidaan Enzymatic AOAC 2002.02 -analyysillä, jossa tärkkelystä testataan 16 tuntia 37 °C lämpötilassa liuoksessa, jossa on haiman α-amylaasia (ruuansulatusentsyymi). Menetelmä jäljittelee ruuansulatusta. Simulointitestin jälkeen määritetään jäljelle jääneen resistentin tärkkelyksen määrä.[2]

Tärkkelys Analyysimenetelmä RT g/100g
Kolmen konstin perunajauhot Enzymatic AOAC 2002.02 (Finnamyl) 66,6
Luomu perunajauhot Enzymatic AOAC 2002.02 (Finnamyl) 59,2
ActiStar RT tapiokatärkkelys Enzymatic AOAC 2002.02 (Cargill Foods) 46,0
Tuloksista käy ilmi, kuinka suuri osa tärkkelyksestä jää sulamatta ruuansulatuksessa, ja tästä voimme huomata että Kolmen Konstin perunajauho on näistä kaikkein resistenteintä ruuansulatuksessa. Mutta miten nämä tärkkelykset käyttäytyvät muissa lämpötiloissa, ja miten nämä eroavat toisistaan? Tätä vertasimme ruokaverstaassa kiisselien muodossa."
.

_________________
Tammikuusta 2011 rentokarppaillen. "ketoosihoipuntaa" heinäkuusta 2011 alkaen :-) Normaalipainoisena 2013 alkaen enemmän tai vähemmän ketoosissa, karnivori tammikuusta 2018 alkaen =D>
http://meatheals.com http://justmeat.co/


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2017-04-17 09:40:19 
Poissa
PaikallisSapuskaErkki
PaikallisSapuskaErkki
Avatar

Liittynyt: 2004-05-20 06:07:25
Viestit: 42090
Paikkakunta: AlwaysComingHome
karppis kirjoitti:
Tämmöinen löytyi http://molekyyligastronomia.fi/ruokaver ... kiisselia/

"Etukäteen meillä oli tietoa näistä kolmesta tärkkelyksestä kemiallisten laboratorioanalyysien perusteella. Tärkkelyksen resistenttiyttä arvioidaan Enzymatic AOAC 2002.02 -analyysillä, jossa tärkkelystä testataan 16 tuntia 37 °C lämpötilassa liuoksessa, jossa on haiman α-amylaasia (ruuansulatusentsyymi). Menetelmä jäljittelee ruuansulatusta. Simulointitestin jälkeen määritetään jäljelle jääneen resistentin tärkkelyksen määrä.[2]

Tärkkelys Analyysimenetelmä RT g/100g
Kolmen konstin perunajauhot Enzymatic AOAC 2002.02 (Finnamyl) 66,6
Luomu perunajauhot Enzymatic AOAC 2002.02 (Finnamyl) 59,2
ActiStar RT tapiokatärkkelys Enzymatic AOAC 2002.02 (Cargill Foods) 46,0
Tuloksista käy ilmi, kuinka suuri osa tärkkelyksestä jää sulamatta ruuansulatuksessa, ja tästä voimme huomata että Kolmen Konstin perunajauho on näistä kaikkein resistenteintä ruuansulatuksessa. Mutta miten nämä tärkkelykset käyttäytyvät muissa lämpötiloissa, ja miten nämä eroavat toisistaan? Tätä vertasimme ruokaverstaassa kiisselien muodossa." .

Kiitos tästä lisästä. Aiemmassa jenkkitutkimuksessa ei ollut perunajauhoja lainkaan eikä niistä puhuttu siinä aiemmassa paleoiden keskustelussakaan. Tai puhuttiin, mutta ilman lukuarvoja... ja silloin piti kaikkien ostaman todella kallista erikoisperunajauhoa jenkkilästä. Toki hypetykset on pitkälle tarkoitettukin myynninedistykseen, niin paleoissa kuin muuallakin :)

En harrasta kiisseleitä, mutta veikkaisin, että pottujauho toimii samalla tavalla vaikkapa kastikkeiden/muhennosten suurusteessa (koska se lisätään samaan tapaan, eikä ruokaa voi sen jälkeen enää kuumentaa). Ja arvaan, että vaikkapa kawaletuissa kypsennys on niin lyhytaikaista, että merkittävä osa jää siinäkin resistentiksi.

Pikalasku y.o. analyysistä Kolmen konstin perunajauhoilla (joita täällä juuri nyt sattuu olemaan):
Neljän hengen (lue neljän munan) kawaletuissa on perunajauhoja 0.5-1 desilitraa.
Jokamikä on 17-35 grammaa.
Jostamistä yhden syöjän annokseen hiilareita tulee näennäisesti 4-9 grammaa
... joista kaksi kolmannesta jääkin suolenmutkan sapuskaksi, joten hiilarikuorma on hulppeat 1-3 grammaa.
... ja perunajauhot olivat ainoa ei ihan ruoalta näyttävä ainesosa tuolla (ne muut munia, voivoivoita, kermaa/smetanaa)
... ja sapuskassa on sen verran kaloreita, ettei neljää annosta jaksa vaikka mitä tekisi. Ja kaksi annosta on ateria.
Aika karppia, sanoisin :)

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2017-04-18 10:21:22 
Poissa
aktiivikarppi
aktiivikarppi

Liittynyt: 2012-01-12 14:24:15
Viestit: 1780
Paikkakunta: Satakunta
^^Mielenkiintoista että Fineli antaa perunajauhoille 81.6g hiilareita (tärkkelys 80.7 g). Ja desikin on lähemmäs 60-70g.
Vai menikö jotain nyt ohi?
Toki kawalettuihin riittää hyvin tuo 35g.

_________________
Praise the lard!! Elämme jännittäviä aikoja.

Päikky


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2017-04-18 15:46:12 
Poissa
aktiivikarppi
aktiivikarppi
Avatar

Liittynyt: 2011-03-27 08:15:46
Viestit: 1763
Yufina kirjoitti:
^^Mielenkiintoista että Fineli antaa perunajauhoille 81.6g hiilareita (tärkkelys 80.7 g). Ja desikin on lähemmäs 60-70g.
Vai menikö jotain nyt ohi?
Toki kawalettuihin riittää hyvin tuo 35g.


RT=resistentti tärkkelys. Arvot ovat mitattuja resistentin tärkkelyksen määriä, loput sitten sitä normaalisti sulavaa.

_________________
Pharmageddon!


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2017-04-18 16:19:25 
Poissa
aktiivikarppi
aktiivikarppi

Liittynyt: 2013-11-24 01:38:52
Viestit: 1595
"What is the difference between Potato Starch, Potato Starch Flour and Potato Flour?"

How to Make Potato Starch at Home in 10 easy pictures

https://www.leaf.tv/articles/how-to-make-potato-starch/

_________________
Just eat a goddamn steak


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2017-04-18 22:39:04 
Poissa
kukkahattukarppi
kukkahattukarppi
Avatar

Liittynyt: 2008-10-30 22:39:49
Viestit: 13762
Paikkakunta: Jämtland
Minulle LCHF on ihan oikeaa ruokaa eli joku perunajauhojuoma ei houkuttele, mutta esimerkiksi elsin tyyliin osana ruokaa käytettynä eri asia eli ihan ok. Mutta olen muutenkin laiska innostumaan hypetyksistä, ihan kiva kuitenkin kuulla erilaisia kokemuksia.

_________________
Karppausta v 2008 keväästä Heikkilän ketoruokavalion ja Annikan LCHF tyyliin.
LCHF ruokavalio(kin) toimii vain jos sitä noudattaa.
Don’t worry too much about old age; it doesn’t last that long.


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2017-04-19 05:51:32 
Poissa
aktiivikarppi
aktiivikarppi

Liittynyt: 2017-04-12 08:51:11
Viestit: 694
Voisiko tästä olla apua diabeetikkonuoren aamunkoittoihin? Kun kasvuhormonit (ja muutkin, luulen :D) jyllää yöllä, ja illan ok-sokereista noustaan yleensä aamuun 8-9 paikkeille. Nuori syö kotona pääasiassa hyväkarpisti, mutta karkkeja sun muuta välillä. Ja se kouluruoka.. huoks. Taidan tehdä lapsikokeen ja ujuttaa iltapalaan perunajauhoja.


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2017-04-26 18:47:42 
Poissa
aktiivikarppi
aktiivikarppi

Liittynyt: 2010-08-12 21:37:08
Viestit: 2290
meli kirjoitti:
els kirjoitti:
Suurin osa perunasta on ja pysyy helposti sulavana ja jos muistan oikein, niin resisten tärkkelyksen osuus oli jotain 5-15%.

Mistähän tuon tiedon voisi löytää kun itse en ole sitä onnistunut Googlella löytämään? Wikipedia antaa yhdelle kylmälle perunalle resistantin tärkkelyksen määrän 0.6-0.8 g, mutta se peruna on "1/2 '' diameter" eli vain senttimetrin levyinen peruna??? https://en.m.wikipedia.org/wiki/Resista ... nformation

Sain Wikipedian viittaaman tutkimuksen PDF:nä (kiitos els!), enkä löytänyt sieltä tuota Wikipedian lupaamaa "cold potato". Lähimpänä sitä oli "Potato, fried" 2.8 g RS / 100 g, mutta sen eikä muidenkaan perunaruokien kohdalla suoraan sanota jäähdyttämisestä mitään.


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2017-04-26 18:53:54 
Poissa
aktiivikarppi
aktiivikarppi

Liittynyt: 2010-08-12 21:37:08
Viestit: 2290
karppis kirjoitti:
Tämmöinen löytyi http://molekyyligastronomia.fi/ruokaver ... kiisselia/

"Etukäteen meillä oli tietoa näistä kolmesta tärkkelyksestä kemiallisten laboratorioanalyysien perusteella. Tärkkelyksen resistenttiyttä arvioidaan Enzymatic AOAC 2002.02 -analyysillä, jossa tärkkelystä testataan 16 tuntia 37 °C lämpötilassa liuoksessa, jossa on haiman α-amylaasia (ruuansulatusentsyymi). Menetelmä jäljittelee ruuansulatusta. Simulointitestin jälkeen määritetään jäljelle jääneen resistentin tärkkelyksen määrä.[2]

Tärkkelys Analyysimenetelmä RT g/100g
Kolmen konstin perunajauhot Enzymatic AOAC 2002.02 (Finnamyl) 66,6
Luomu perunajauhot Enzymatic AOAC 2002.02 (Finnamyl) 59,2
ActiStar RT tapiokatärkkelys Enzymatic AOAC 2002.02 (Cargill Foods) 46,0
Tuloksista käy ilmi, kuinka suuri osa tärkkelyksestä jää sulamatta ruuansulatuksessa, ja tästä voimme huomata että Kolmen Konstin perunajauho on näistä kaikkein resistenteintä ruuansulatuksessa. Mutta miten nämä tärkkelykset käyttäytyvät muissa lämpötiloissa, ja miten nämä eroavat toisistaan? Tätä vertasimme ruokaverstaassa kiisselien muodossa."
.

Kiitos tästä. Selvittelin vähän perunajauhojen valmistusmenetelmää ja kaikki viittaa siihen, että perunajauho on noin suurilta osin resistenttiä tärkkelystä ihan vain siksi, koska se on raakaa/kypsentämätöntä. Siten eikös samat hyödyt saisi ihan raakaa perunaa pureskelemalla? Lapsena olen niin tehnytkin. Vaikka kiisseli taisikin maistua paremmin...


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2017-04-26 23:31:17 
Poissa
sintti
sintti
Avatar

Liittynyt: 2017-01-09 09:26:14
Viestit: 27
Paikkakunta: Ruotsi/Ulkoavaruus
Voiko perunajauhoa käyttää laksatiivina, eikö sillä ole ihan päinvastainen vaikutus? Tunnen sen lähinnä kotikonsti-ripulilääkkeenä ja olen sitä itsekin käyttänyt veteen sekoitettuna silloin kun ongelmana on ollut turhan löysä maha. Vai onko tämäkin yksilöllistä?

_________________
Kuva


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2017-07-13 21:44:30 
Poissa
aktiivikarppi
aktiivikarppi
Avatar

Liittynyt: 2017-05-21 15:56:52
Viestit: 4251
Paikkakunta: Pieni maalaiskaupunki.
Tuolta
http://www.lchf.se/Bloggar/Blogg/tabid/ ... kelse.aspx
löytyy taulukko jossa ilmenee kylmän pottujauhon verensokeria kohottava arvo, on pieni
Liitteet:
starkelse_kaavio.jpg
starkelse_kaavio.jpg [ 90.05 KiB | Katsottu 1637 kertaa ]


törmäsin kun etsin tietoa että miten perunajauho auttaa suolen bakteereihin parantavasti.
Kannattasko tuota alkaa kokeilemaan? Onko joku kokeillut?

_________________
semiKarpiksi 13.1.17 - LCHF 21.5.17 - Keto - Karnivori -
Kuva


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2020-03-24 15:55:01 
Poissa
aktiivikarppi
aktiivikarppi

Liittynyt: 2009-02-19 14:44:02
Viestit: 4115
Laitanpa tänne talteen tärkkelysjutun
Molekyyligastronomia
Blogin pitäjä Anu Hopia on elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Turun yliopistossa. Kirjoittanut ja luennoinut kokkauksen kemiasta 1990-luvun puolesta välistä.

EDIT: Jaha tämä olikin jo täällä. Olisi pitänyt tutkia ketju ennen postausta.
Tulipahan nostettua unholasta.

_________________
You Eat What You Are


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2020-03-24 18:55:38 
Poissa
tagerhaverkarppi
tagerhaverkarppi

Liittynyt: 2010-05-12 18:58:50
Viestit: 69655
Lainaa:
Resistentti tärkkelys kiinnostaa elintarviketeollisuutta erityisesti siksi, että se on lämpötilastabiili. Tämä mahdollistaa sen, että se säilyttää rakenteensa tyypillisten prosessointien aikana, jolloin sitä voidaan käyttää erilaisten ruokien raaka-aineena vakaannuttamassa tuotteen laatua. Resistenttiä uudelleenkiteytynyttä tärkkelystä voidaan valmistaa fysikaalisen modifioinnin, eli lämpökäsittelyiden avulla, jossa vuorotellaan sekä matalaa että korkeaa lämpötilaa


Hmm. Mitäpä tuosta pitäisi ajatella?


Ylös
   
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju  Vastaa viestiin  [ 21 viestiä ]  Mene sivulle 1 2 Seuraava

Kaikki ajat ovat UTC+02:00


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 8 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi
Et voi lähettää liitetiedostoja

Etsi tätä:
Hyppää:  
Keskustelufoorumin ohjelmisto phpBB® Forum Software © phpBB Limited
Käännös: phpBB Suomi (lurttinen, harritapio, Pettis)