Moi Olen uusi tällä foorumilla ja tavoite minulla on terveellinen ruokavalio sekä liikunta. Pikkasen historiaa itsestäni ja selitys miksi olen juoksuketjussa.
Olen entinen pitkänmatkanjuoksija, juoksin 1500 pääasiallisena matkanani. Cooperin testissä paras tulokseni oli 3360. Treenasin hyvin aktiivisesti aikani, kunnes syntyi lapsi ja laiskistuin.
En seitsemään vuoteen ole urheillut, ja olen pistänyt suuhuni ihan mitä sattuu. Minulla on onnenani hyvät perintötekijät, 166/53 kiloa, eikä paino nouse. Mutta painolle se on ihan sama, olen vetelä.
Työttömyys sai minut hieman masentumaan, jäin työttömäksi viime heinäkuussa. Oikeastaan se oli onnenpotku, koska työpaikkani oli kirjaimellisesti helvetistä. Jälkeenpäin tajusin että olin nipinnapin burnoutin partaalla. Mutta, tästä lähti minun oikea repsahtaminen. Sipsiä, karkkia, jäätelöä, limua, ihan mitä tahansa. Ja kaikista pahin oli ne iltasiiderit tai kaljat. Koskaan en juonut humalaan, mutta saatoin ottaa 1-3 siideriä tai kaljaa, ja olin vain ajatellut, että koska en juo humalaan, niin tämä on ok. Mutta eipä se ollut. Kun raskaan päivän (hehheh) jälkeen sain lapsen nukkumaan (hän on erityislapsi, erittäin haasteellinen tapaus), oikaisin sohvalle, aukaisin kaljani ja karkkipussin. Ajattelin jotenkin ne ansainneeni, koska kestin taas yksin koko päivän huutoa ja mekastusta, ja työttömyyden ja yksinäisyyden.
Kyllähän minulla oli ne perusasiat hanskassa, tottakai ansaitsin, mutta se mitä olisin oikeasti ansainnut, olisi ollut reipastahtinen lenkkeily, punttis, jokin tanssitreeni, ystävien luona kyläily tms.
Pari viikkoa sitten katsoin itseäni peilistä arvostelevasti. Aloin miettimään elämäntapaani ja tyyliäni ja sen jälkeen menin kunnolla itseeni ja totesin että elämäntapani on huonot. Se aktiiviurheilija aikoinaan, joka nautti juoksemisesta, uinnista, kickboksingista, aikidosta ja ystävistä, oli sosiaalinen ja menevä, on nykyään yksin kotona, ja vain mässää.
Joten tässä sitä nyt ollaan. Olen karsinut pois iltakaljat, karkin, suklaat, jäätelöt, limonadit, pullan, keksit ja vaalean leivän. En tiedä onko tämä karppausta, tuskin sentään. Leipää jne perunaa olen aina syönyt todella huonosti, lihasta pidän, eikä minulle koskaan sopisi kasvisruokavalio kokonaan.
Tämän kahden viikon aikana olen alkanut ulkoilemaan. Olen työtön ja lapsi on koulussa, joten ulkoilen koiran kanssa 2-3tuntia päivittäin. Se on puhdasta kävelyä ollut, ja nyt vasta olen alkanut ottamaan hölkkäaskeleita.
Tälle ketjulle minulla on antikin, jos tuntuu ettei aluksi osaa juosta tarpeeksi hitaasti, menkää metsäpoluille juoksemaan. Siellä pysyy vauhti pakosta hiljaisena, plus se kehittää tasapainoa. Penikkatauti, eli säärien kipeytymiseen löytyy lääkäriltä lääkkeetkin. Venytellä ei kannata, sen sijaan suihkuttakaa kylmää ja kuumaa vuorotellen. Lihas kipeytyy koska treenimäärä on suuri lihaksen kokoon nähden ja lihaskalvo (?) ei kerkeä kasvuun mukaan. Kenkien vaihto joskus auttaa, joskus ei. Penikat voi joskus kipeytyä niin, ettei siihen auta kuin leikkaus, sen takia jos penikat kipeytyy, vuodelepoa, lihasvoidetta päälle, ja särkylääkkeitä nassuun. Lenkkikenkiä kannattaa olla kahdet, toiset voi ostaa alesta, ihan tavalliset ilman mitään tukea (pronaatio tms). Jos penikat oireilee, kannattaa kokeilla, johtuisiko pronaatiotuesta.
|