Vähähiilarisuus ja hedelmällisyys (jatkoa)
Viime numerossa kirjoitin tutkimuksesta, joka osoitti että hiiret ja lehmät, joita oli ruokittu runsasproteiinisella ruokavaliolla, kärsivät hedelmällisyysongelmista. Huomautin, että hiiret ja lehmät ovat kasvissyöjiä, joiden perinteiseen ruokavalioon eläinkunnan tuotteet eivät kuuluneet, mikä teki tämän löydön soveltamisen ihmisiin parhaassakin tapauksessa tolkuttoman spekulatiiviseksi. Huomautin myös, että hiilihydraattiyliherkkyys (intoleranssi) munasarjojen monirakkulaoireyhtymän (PCOS) muodossa, on hyvin yleinen hedelmättömyyden syy ja että monille naisille vähähiilihydraattinen ruokavalio lisää hedelmällisyyttä.
Tähän artikkeliin sain vastauksena uskomatonta postia. Tässä muutamia suurenmoisimmista tarinoista, joita, siitä asti kun aloitin tämän nettijulkaisun kirjoittamisen, olen lukenut, ja olen lukenut joitakin todella hienoja kertomuksia.
Hei Dana
Vain nopea kommentti: Minulle kerrottiin 20 vuotta sitten, että en voinut tulla raskaaksi ilman hedelmällisyyslääkkeitä hormoniongelmien vuoksi (Minulla on PCOS). Viime vuonna aloitin Atkinsin dieetin. Nyt minulla on kaunis 4 kuukautta vanha tytär. Sattumaako? Ehkä, mutta epäilen sitä. Eikä myös ole todennäköistä, että tulin raskaaksi, koska laihduin. Olin kokoa 5 monet noista lapsettomista vuosista.
Leann Daniels
Halusin vain lisätä tarinani todisteisiisi siitä, että vähähiilarisuudesta ei seuraa hedelmällisyysongelmia. Minulla todettiin PCOS vuonna 1998. Menin naimisiin vuonna 1989 ja lopetin pillereiden syömisen 1990. Ravasin lääkäreissä hedelmättömyysongelmani vuoksi vuosia – munasolu ei koskaan irronnut. Menin niin pitkälle, että minulle oltiin tekemässä IUI (intrauterine insemination eli kohdunsisäinen hedelmöitys) mutta jouduimme lopettamaan lääkeruiskeet, koska olin vaarassa saada munasarjahyperstimulaation. Tämän jälkeen en palannut klinikalle, koska tunsin itseni laboratoriorotaksi ja se oli kallista ja stressaava.
Kun täytin 40, keskustelimme aviomieheni kanssa vakavasti ja päätimme luopua yrittämästä vauvaa. Aloin tutkia omin päin PCOSaa ja sain selville, että vähähiilarisuuden arveltiin auttavan naisia, joilla oli PCOS, säilyttämään terveytensä tai toipumaan. Joku töissä lisäksi pääsi eroon koko joukosta painoa vähähiilarisella ja hänellä oli kolmen sivun valokopio naistenlehden artikkelista, mitä hän noudatti. Se näytti liian hyvältä ollakseen totta – Siis kuka on koskaan ollut dieetillä, jolla voi syödä voita? Pidän paljon voista ja lihasta ja siksi ajattelin, ettei dieetti näyttänyt kovin pahalta . Ostin Atkinsin uuden dieettivallankumouksen, luin sen ja päätin, että pidin siitä mitä hänellä oli sanottavanaan ja kokeilisin vähähiilarista.
Vakuutan, että 36 tunnin sisällä tunsin vatsani vähemmän pullistuneeksi ja olin energisempi. Lisäsin elintapaani liikuntaa ja joitakin lisäravinteita. Aluksi todella himoitsin makeaa ja huomasin syöväni paljon dieettihyytelöä ja dieettilimsaa – enkä aikaisemmin juonut paljon limsaa, mutta onnistuin pääsemään myös tästä tavasta. Laihduin johdanto(induktio)vaiheessa yli 3 kiloa ja seuraavien muutaman kuukauden aikana pysyttelin 60 grammassa hiilareita päivää kohti. Laihduin vajaat 15 kiloa ja olisin varmaan laihtunut lisää, mutta pelästyin menestystäni enkä halunnut koetella onneani! Otin oluen silloin tällöin ja, jos lihoin kilon tai puoli, vähensin vain hiilareita kunnes ne katosivat.
Se oli uskomatonta. En ollut nälkäinen enkä ajatellut ruokaa koko ajan ja 7 kuukautta aloituksestani minulla oli kahdet kuukautisen kahden kuukauden aikana, kun vuosia minulla oli ollut kolmet, neljät 12 kuukauden aikana. Vähähiilarisuus oli saamassa umpirauhaselimeni (? endocrine system) takaisin raiteille. Sitten tuli talvi ja aloin tuntea itseni sairaaksi ja väsyneeksi ja pullistuin jälleen ja himosin hullun lailla hiilareita. Ajattelin että pahan flunssan lisäksi minulla oli ehkä myös SAD (Seasonal affective disorder eli vuodenajoittain vaihteleva mielenalahäiriö) ja sitten arvelin, että se oli menopaussi tai (huonoina päivinä) munasarjasyöpä.
Lopulta menin lääkärille, kerroin hänelle oireistani, hän katsoi minua oudosti ja käski minun riisua housuni ja kiivetä tutkimuspöydälle. Hän vilkaisi minua ja kertoi, että olin raskaana – luultavasti neljännellä tai viidennellä kuulla. Hän otti esiin ultraäänilaitteen, hieroi vähän geeliä vatsaani ja kuulimme sydänäänet. Kaksikymmentä viikkoa myöhemmin sain terveen tyttövauvan. Sain myös raskausajan diabeteksen. Ruokavalio, joka minulle määrättiin sisälsi paljon enemmän hiilareita, kuin olin tottunut syömään. Mutta dieteetikko, jonka luona kävin, painotti terveellisiä, jalostamattomia hiilareita, ja sanoi, ettei minun tarvinnut syödä suurimpia annosmääriä. (Raskausajan diabeteksen ruokavalio ei ota huomioon alhaisen glykeemisen indeksin ruokia ja on todella suunniteltu keskiverto pohjoisamerikkalaiselle, joka syö liikaa roskaruokaa, joten luulisin, että eivät halua tehdä asiaa liian monimutkaiseksi ja pelottavaksi – tosin toivon, että olisi erilaisia tasoja, jolloin ihmiset, jotka ovat jostain huolissaan, voisivat saada enemmän apua.
Imetin tytärtäni vain 4 kuukautta, koska minulla ei ollut tarpeeksi maitoa ja täytyi lisätä vastiketta. Hän päätti että pullo oli paljon helpompi. Olin pettynyt, mutta aloitin heti vähähiilarisen. Kuukautta myöhemmin sain kuukautiset. Kuukausi siitä olin jälleen raskaana. Eli nyt olen 42 ja 31 viikkoa raskaana odottaen toista lastani. Minulla on alusta alkaen raskausajan diabetes ja tarkkailen todella hiilareiden syömistä, jotta lapsi kasvaa, mutta minä en ole valtava, enkä varmasti ketoosissa. Toivon, että olisin tiennyt vähähiilarisuuden ja PCOSn yhteyden vuosia sitten, mutta olen iloinen, että vihdoin havaitsin sen itse. Jos lapsi on poika, annamme hänelle nimeksi Robert tri Atkinsin mukaan.
Anteeksi, tämä on pitkä, mutta koska vähähiilarisuus antoi minulle kaksi raskautta yli 12 vuoden hedelmättömyyden jälkeen, se on aihe, joka on sydäntäni lähellä.
Dana Carswell
Hyvä Dana,
Tiedän, että olet kiireinen, mutta minun täytyi vastata artikkeliin hedelmällisyydestä ja vähähiilarisesta syömisestä. (Aviomiehelläni ja) minulla oli vaikeuksia tulla raskaaksi avioliittomme 17 ensimmäisen vuoden aikana ja kaksi lastamme olemme saaneet HSGn (hysterosalpingogram, jonkinainen munanjohdinten röntgentutkimus?, Elkan huom) tähystyksen, hedelmällisyysruiskeiden, keinohedelmöityksen jne avulla. Sen jälkeen kun olin vuoden ajan vähähiilarisella (ja laihduin 32 kiloa) tulin raskaaksi…täysin odottamatta.. edes yrittämättä. Mikä nasta yllätys.
Rakastan kirjojasi ja nettijulkaisuasi,
Angela Krempl
_________________ "Remember, eating fat is not what makes you fat, it’s the inability to burn fat that makes you fat." Rosedale "I will never be hungry again"
|