paukka kirjoitti:
Onko Tero uudesta nikistäsi pääteltävissä sinun ammattisi ja suuntautumisesi? Onnea uudelle nikille!
Kiitos onnitteluista.
Ainakin näkemyssuuntaus on vahvasti sitä funktionaalista.
Sen vuoksi kyselen terveydenhoitoalan ammattihenkilöstön perään, että toivon pystyväni valottamaan hieman toiminnallista näkökulmaa nykyisen (kärjistetysti sanottuna) lukkiutuneen "jokaiselle sama hoito" -periaatteen rinnalle. Valitettavasti julkista sektoria ei noin vain lähdetä muuttamaan. Eräs suurimmista ongelmista funktionaalisessa lääketieteessä on se, että ihmisiä "joudutaan" hoitamaan ajan kanssa. Tähän ei julkisella sektorilla yleensä ole resursseja, mikäli esimerkiksi lääkäriltä menisi aikaa noin tunti potilasta kohden. Meillä on Suomessa vain yksi ravitsemusterapeutti noin 100 000:tta ihmistä kohden, joten kaikkien panos on tarpeen.
Meillä Suomessa käypähoito suosituksissakin sanotaan, että esimerkiksi dyslipidemioiden ensisijainen hoitomuoto on ravitsemus- ja elämäntapahoidot, mutta tilanne on se, että vedotaan motivaatio-ongelmiin, ja todellinen ensisijainen hoito on statiinilääkitys. Sydän- ja verisuonisairauksia, syöpää ja diabetesta (miksei myös esim. reumatauteja, allergioita, neurodegeneratiivisia sairauksia) pidetään ravintoperäisinä sairauksina, mutta ravinnolla on hoidoissa hyvin toissijainen, ellei jopa olematon, arvo. Ravinnon tiedetään vaikuttavan suorasti ja epäsuorasti geeniperimän säätelyyn. Silti ravintoa ja ravitsemusta ei oikein oteta vakavasti. Masennus, suolisto-ongelmat, osteoporoosi, nivelrikko, krooninen väsymys jne. tarvitsevat nykyistä tehokkaampaa, yksilöllisempää ja monipuolisempaa hoitoa, ja etenkin ennalta-ehkäisevää sellaista. Mielestäni on jotenkin eriskummallista, että hoitoa aletaan antamaan vasta kun on saatu diagnoosi. Ihminen kun voi voida huonosti olematta varsinaisesti sairas, ja yleensä pahoinvointi jo ennakoi sairastumista. Mielestäni tämän "harmaan massan" unohtaminen on terveydenhoidossa vakavaa laiminlyöntiä.