Seikkailinpa toisella foorumilla ja eteen sattui kummallinen väite: "Liika rasva voi nostaa elimistön testosteronitasoa ja siten lisätä hiustenlähtöä."
Voiko tämä olla totta?
Koko teksti löytyy
http://www.terhi.net/keskustelut/viewtopic.php?t=3990
ja laitanpa nyt tähänkin tuon tekstin vaikka kovin pitkä onkin
Tässä ketjussa on mielestäni niin hyvä ja kaikenkattava vastaus, että ei ole mitään lisättävää omasta puolestani:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi? ... 0005320445
Laitan sen varmuuden vuoksi tähän vielä sellaisenaan, jotta jos tuo keskustelu jostain syystä häviää tai linkki ei pelaa, asia löytyy vielä täältä Terhistä.
"Huolellinen hoito ei yksin riitä kauniiden ja terveiden hiusten saamiseksi. Parhaimmistakaan hoitotuotteista ei ole hyötyä, jos hiukset eivät saa päivittäisestä ravinnosta riittävästi rakennusaineita. Monipuolinen, puhtaista raaka-aineista koostuva kotiruoka on hiukselle parasta ravintoa.
Ole kärsivällinen; hiusten kunnon parantaminen vie aikaa. Syvähoito saa hiukset väliaikaisesti kiiltämään, mutta pitkäaikaisempia ja ruokavalion muutoksen vaikutuksia pitää odotella vähintään kolme kuukautta.
Hiukset ovat samaa keratiinia kuin kynnetkin, joten myös kynsien kunto paranee terveen ja tasapainoisen ruokavalion avulla - puhumattakaan omasta hyvästä, keventyneestä olosta.
Tasapainoisen ravinnon lisäksi myös liikunta ja hyvä verenkierto ovat hiusten hyvinvoinnin kannalta tärkeitä.
Hiusten kannalta hyvät ravintoaineet:
Proteiini
Hiukset ovat noin 80-prosenttisesti proteiinia, mikä korostaa proteiinin tärkeyttä ruokavaliossa. Parhaita proteiinin lähteitä hiusten kannalta ovat kala, kana ja kananmuna.
Kasvisruokavalioa noudattavat saavat riittävästi proteiinia yhdistelemällä eri kasvikunnan tuotteita, esimerkiksi soijaa, viljaa, kasviksia ja pähkinöitä.
Sopiva määrä proteiinia on noin 1-2 grammaa painokiloa kohden. Näin ollen esimerkiksi 50 kiloisen henkilön olisi hyvä saada ravinnosta proteiinia 50-100 grammaa päivässä. Raskasta työtä tekevä tai ahkerasti liikuntaa harrastava tarvitsee proteiinia tätäkin enemmän.
Rasva
Ravitsevaksi rasvaksi riittää 1 rkl oliiviöljyä ja 1 rkl rypsiöljyä päivässä, lisäksi silloin tällöin vehnänalkioöljyä. Myös kalaöljykapseleista voi olla hyötyä, niistä saat elimistölle tärkeitä omega-3 –rasvahappoja.
Painontarkkailijakaan ei saa unohtaa rasvojen tärkeyttä; näin vältytään painontarkkailussa usein esiintyvältä hiustenlähdöltä. Piilorasvoja ja ”huonoja” rasvoja kannattaa toki välttää.
Vaikka hyvät rasvahapot ovat hiuksille äärettömän tärkeitä, kannattaa liikaa rasvan saantia varoa. Liika rasva voi nostaa elimistön testosteronitasoa ja siten lisätä hiustenlähtöä.
Hiusten rakenne voi kärsiä myös, jos elimistö ei saa riittävästi vitamiineja ja mineraaleja. Esimerkiksi hilse voi johtua B-vitamiinin puutteesta, riittämätön raudan ja A-vitamiinin saanti puolestaan tekee hiukset elottomiksi, kiillottomiksi ja katkeileviksi.
Hiuksille tärkeät vitamiinit ja hivenaineet:
B-ryhmän vitamiinit ovat tärkeitä hiuksen hyvinvoinnin ja kasvamisen kannalta. Esimerkiksi B12-vitamiini ja foolihappo kasvattavat hiusnystyn solujen kapasiteettia valmistaa proteiineja. Biotiinin on puolestaan todettu olevan varsinainen karvankasvun erikoisvitamiini. Hyviä B-vitamiinien lähteitä ovat vilja-, liha- ja maitovalmisteet.
Raudan saanti on turvattava, sillä raudan puute voi aiheuttaa myös hiustenlähtöä. Rautaa saa muun muassa vähärasvaisesta punaisesta lihasta, riistalihasta, sisäelimistä sekä munankeltuaisesta.
C-vitamiini auttaa raudan imeytymiseen ruoasta elimistön käyttöön. C-vitamiini puute voi myös lisätä hiusten katkeilua. C-Vitamiini toimii myös soluja suojaavana antioksidanttina.
A-vitamiini on välttämätön solujen - siten myös hiusten – kasvun ylläpitämiseksi. A-vitamiinin esiaste Betakaroteeni, suojaa puolestaan ihokudoksen ja hiusjuuren terveyttä ja edistää kasvua. Liiallinen A-vitamiinin saanti voi silti myös lisätä hiustenlähtöä ja heikentää hiusten kuntoa, joten lisäravinteiden kanssa on syytä olla varovainen.
Sinkki kiihdyttää hiusten kasvua. Samoin kalsium ja Magnesium ovat tärkeitä hiusten kasvulle. Magnesiumin saanti on erityisen hyvä aikoina, jolloin on stressiä. Kuparin puute voi osaltaan aiheuttaa hiusten lähtöä, mutta se on tärkeä mineraali myös hiusten pigmentin kannalta. Sinkkiä saa lähes kaikista ravintoaineista. Sitä on eniten eläinkunnan tuotteissa, kuten lihassa, kalassa ja muissa meriruuissa sekä sisäelimissä (maksa, munuainen). Kalsiumia saa esimerkiksi maitotuotteista ja pähkinöistä, magnesiumia puolestaan saa esimerkiksi kokojyväviljasta, mustikoista, banaanista, vihreistä kasviksista ja pähkinöistä. Kuparin lähteitä ovat kuivatut pavut ja herneet, täyjyväsvehnä, luumut, vasikan ja naudan maksa sekä useimmat kalaruuat.
Myös rikki on hiusten kannalta tärkeä. Rikki on rakennusaineena erilaisissa proteiineissa, mm. keratiinissa, josta kynnet ja hiukset rakentuvat. Mitä enemmän rikkiä hiuskuidun proteiini sisältää, sitä vahvempaa hiuskuitu on. Metyylisulfonyylimetaani (MSM) on pienimolekyylinen, höyrystyvä rikkiyhdiste, jota on tietyissä elintarvikkeissa, mm. erilaisissa sipuleissa, kahvissa, teessä ja vihreissä vihanneksissa, sekä ihmisen elimistössä erilaisissa proteiineissa.
Myös pii on tutkimusten mukaan tärkeä hiusten hyvinvointiin vaikuttava hivenaine. Jotkut asiantuntijat arvioivat, että suomalaiset saavat ravinnosta liian vähän piitä, mikä voi osaltaan aiheuttaa hiusten heikkoutta. Piitä on runsaasti kasvikunnan tuotteissa, ja parhaat lähteet ovat kokojyvävilja, juurekset ja muut kasvikset. Markkinoilla on lisäksi runsaasti piitä sisältäviä ravintolisiä.
Talvikuukausina, eli marras-helmikuussa on huolehdittava D-vitamiinin saannista. Nykyisin maitoon lisätään d-vitamiinia, joten maidonjuojilla d-vitamiinin puute tuskin on iso ongelma.
Jos kärsii vähäisistäkin laktoosi-intoleranssin oireista tai maitoallergiasta, on noudatettava kokonaan laktoositonta tai maidotonta ruokavaliota. Laktoosi-intoleranssista tai maitoallergiasta hiusjuuren solutuotanto häiriintyy. Solut tulevat aina vaan pienemmiksi ja hius kuolee kesken kasvukauden. Näin ollen hiukset harvenevat.
Ravinnossa tulee karttaa lisäaineita, varsinkin E621:sta, joka saattaa aiheuttaa hilsettä. Muita mörköjä hiukselle ovat kofeiini, kolajuomat, suklaa, sokeri, suola ja tyydyttyneet rasvat.
Jos epäilet, ettet saa päivittäisestä ravinnosta riittävästi hivenaineita ja mineraaleja, voi myös lisäravinteista olla apua. Esimerkiksi monivitamiini voi auttaa hiusten hyvinvointia. Hiuksistaan huolehtivan ei silti kannata nappailla liikaa eri vitamiineja ja hivenaineita "varmuuden vuoksi", sillä lisäravinteet voivat aiheuttaa haitallista vitamiinien ja hivenaineiden tasapainon heilahtelua."