THL:n kolesterolipelottelua on käsitelty periskoopissa
viewtopic.php?p=2302539#p2302539Laitan kuitenkin Iltalehden Heljän jutun tänne, koska naiset syövät kuulemma liian vähän statiineja
Yli kahdella miljoonalla suomalaisella on tila, joka voi johtaa sydänsairauksiin - erityisesti naiset vaarassaLainaa:
Noin 55 prosentilla suomalaisista kokonaiskolesteroli on yli suosituksen eli enemmän kuin 5 mmol/l.
Korkea kolesteroli on yksi tärkeimmistä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä. Verenkiertoelinten sairaudet ovat suomalaisten yleisin kuolinsyy.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tiedotteen mukaan tärkein kolesterolitasoon vaikuttava tekijä on ravinnosta saatava rasva, ja erityisesti syödyn rasvan laatu.
Yli 90 prosenttia väestöstä syö kovaa rasvaa enemmän kuin suositus sanoo.
Ravitsemussuosituksen mukainen kovan rasvan saanti pitäisi olla alle 10 prosenttia päivän kokonaisenergiasta.
Tulokset selviävät FinTerveys 2017 -tutkimuksesta, jossa selvitettiin Suomessa asuvien aikuisten terveyttä ja hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä.
Naisten tilanne kolesterolin suhteen vaikuttaa huolestuttavalta.
Naiset jättävät lääkkeen syömättä
Tutkimusprofessori Tiina Laatikaisen mukaan perinteisesti isossa sydäntautiriskissä olevien miesten rasva-arvot ovat hyvän hoidon ansiosta paremmalla tolalla kuin naisilla.
Tähän voi olla monia syitä. Yksi voi olla se, että miesten kohonnutta kolesterolia aletaan hoitaa herkemmin kuin naisten.
– Taustalla voi olla ”hormonit suojaavat naista” -ajattelu, Laatikainen pohtii.
Toisaalta osasyynä voi olla naisten oma suhtautuminen.
– Naiset raportoivat miehiä enemmän haittavaikutuksia kolesterolilääkkeistä. Naiset voivat siksi miehiä herkemmin jättää lääkkeensä syömättä, Laatikainen sanoo.
Naisilla kolesterolia kannattaa seurata erityisen tarkasti vaihdevuosi-iässä, jolloin hormonitoiminnan muutokset voivat kohottaa ”huonoa” eli LDL-kolesterolia nopeasti paljonkin.
– Erityisesti pitäisi kiinnittää huomiota korkeassa sairastumisriskissä oleviin eli niihin, joilla on useita sydäntautien riskiä lisääviä tekijöitä. Heistä aivan liian suurella osalla on korkea kolesteroli, sanoo Laatikainen.
Laatikaisen mukaan jokaisen olisi viimeistään 40-vuotiaana syytä selvittää, paljonko oma kolesteroli on ja mistä se koostuu.
Karppausbuumi näkyi selvästi
Väestötasolla kolesterolitasot ovat suuressa linjassa kuitenkin hienoisessa laskussa, vaikka tilanteessa on vielä korjaamisen varaa.
Kymmenen vuotta sitten hittidieetti vähähiilihydraattinen ruokavalio eli niin sanottu karppausbuumi näkyi myös väestötasolla kolesterolissa.
Karppaajat ottivat ruokavalioonsa usein entistä enemmän kovia rasvoja eli esimerkiksi voita ja muita eläinperäisiä rasvoja. Karppaajat saattoivat syödä paljonkin lihaa, jossa voi olla runsaasti kovaa rasvaa.
Karppausbuumi oli kuumimmillaan seurantavuosien 2007–2012 välillä.
– Tuolloin väestötasolla kolesteroli nousi selvästi, tutkimusprofessori Tiina Laatikainen sanoo.
Koska kaikki eivät tuolloinkaan karpanneet, voidaan päätellä, että joillakin kolesteroli nousi huomattavasti.
Laatikainen muistuttaa, että kovia rasvoja on muuallakin kuin maitotuotteissa ja lihassa.
– Myös palmuöljy ja kookosrasva sisältävät paljon kovaa eli tyydyttynyttä rasvaa.
Ratkaisevat arjen valinnat
Sydäntautien ehkäisemiseksi tarvitaan THL:n mukaan väestötasolla muutoksia ruokavaliossa.
Käytännössä se tarkoittaa kovien eli tyydyttyneiden rasvojen vähentämistä ja pehmeiden eli monityydyttymättömien rasvojen lisäämistä.
Näennäisesti pienetkin arjen terveelliset valinnat ovat tärkeitä.
– Kyllä sillä on väliä, valitseeko esimerkiksi jokapäiväisen ruokavalion maitotuotteen rasvattomana vai sellaisen vaihtoehdon, jossa on muutama prosentti rasvaa, Laatikainen sanoo.
Rasvaton tai hyvin vähärasvainen tuote on kolesterolin kannalta parempi vaihtoehto.
Ruokien pakkauksissa on tiedot rasvoista ja energiaprosenteista, mutta harvalla on aikaa tai viitseliäisyyttä verrata arkiostoksilla pienellä painettuna tuotetietoja.
Laatikainen neuvoo hyödyntämään arjen ruokaostoksilla sydänmerkkiä.
Sydänmerkin saavat sellaiset tuotteet, joissa on sen tuoteperheen sisällä hyvä kuitupitoisuus, tarpeeksi alhainen suolan ja sokerin määrä sekä oikeanlainen rasvakoostumus.
Arkiset valinnat ovat tärkeitä. Vähärasvaiset tai rasvattomat maitotuotteet ovat kolesterolia ajatellen paras vaihtoehto.
Rautakauppakin tyrkyttää suklaata
Kolesterolista puhuminen juuri ennen joulua voi tuntua ikävältä, sillä monissa jouluruoissa on kohtuullisen paljon rasvaa ja juuri kovaa rasvaa.
– Joku on viisaasti todennut, että ei sillä ole väliä, mitä syö joulun ja uudenvuoden välissä, mutta sillä on väliä, mitä syö uudenvuoden ja joulun välillä, Laatikainen sanoo.
Arjen valinnat siis ratkaisevat, eivät ne satunnaiset ja harvoin juhlitut pyhät.
Laatikainen vinkkaa tutkimaan vaikkapa Marttojen jouluruokavinkkejä, joista löytyy myös sellaisia vaihtoehtoja, joissa ei ole kukkuramitoin kovaa rasvaa.
Laatikainen toivoo, että arjessa terveellisen ruuan valinta olisi nykyistä helpompaa. Kovaa rasvaa sisältäviä ja muutenkin epäterveellisiä välipaloja on kätemme ulottuvilla nykyään todella paljon.
– Ei rautakaupassa aina ole ollut kassojen vieressä suklaata myynnissä, Laatikainen paheksuu.
Laatikaisen mukaan terveellinen ruoka ei ole välttämättä sen kalliimpaa kun muukaan ruoka, jos käytetään perusraaka-aineita kuten juureksia, kasviksia ja vaaleaa lihaa.
Joidenkin arkiruokien hinnoissa olisi kyllä hänestä korjaamisen varaa.
– Maitotuotteissa ne terveelliset, vähärasvaisimmat tuotteet ovat usein muita kalliimpia, hän huomauttaa.
Kolesteroli nousee ja laskee ruualla
Yhteensä lähes 60 prosenttia tyydyttyneen rasvan kokonaissaannista saadaan maitorasvoista.
Tyydyttyneiden rasvojen kokonaissaannista suomalaisilla noin 40 prosenttia tulee maitotuotteista, kuten juustoista, maidosta, jogurteista, rahkoista ja kermoista.
Noin 30 prosenttia tulee ravintorasvoista, kuten rasvaseoksista ja voista leivän päällä sekä ruoanvalmistuksessa.
Vajaa 20 prosenttia tyydyttyneistä rasvoista tulee makkara- ja lihavalmisteista sekä raaka-aineena käytetystä makkaroista ja lihasta.
Maitotuotteiden ja lihan käytössä tulisi painopiste siirtää vähärasvaisiin ja ravintorasvoissa kasviöljypohjaisiin tuotteisiin.
Jos kolesteroli on koholla, sitä voidaan saada alemmas elämäntapamuutoksilla. Jos ne eivät riitä tai vaikuta, voidaan aloittaa lääkehoito.
FINRISKI-laskurilla voit laskea riskisi sairastua sydäninfarktiin tai vakavaan aivoverenkiertohäiriöön seuraavan kymmenen vuoden aikana. Laskuria käyttääksesi sinun pitää tietää kolesterolisi eli rasva-arvopakettisi.
FAKTAT
1970-luvun alussa väestön keskimääräinen kolesterolitaso Suomessa oli lähes 7 mmol/l. Tuolloin lukema lähti laskuun ja se laski aina vuoteen 2007.
Kolesterolia laski väestötasolla ruokavalion muuttuminen entistä terveellisemmäksi.
Tärkein tekijä oli THL:n mukaan maitorasvan käytön väheneminen ja tämän rasvan korvaaminen juoksevilla kasviöljyillä.
Vuosien 2007-2012 välillä väestön kokonaiskolesteroli lähti nousuun, mutta on nyt taas hienoisessa laskussa.
Nyt väestön kokonaiskolesteroli on 5,2 mmol/l.
FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan vain 3 prosentilla 18–74-vuotiaista miehistä ja 6 prosentilla naisista tyydyttyneiden rasvahappojen saanti oli suositusten mukaisella tasolla.
Keskimäärin suomalaisten tyydyttyneiden rasvojen saanti oli 14,7 prosenttia energiansaannista, kun suositus on alle 10 prosenttia.
Sepelvaltimotautia voitaisiin merkittävästi vähentää, jos kovia rasvoja korvattaisiin tyydyttymättömillä rasvoilla.