Nuorten aikuisten terveydentila huolestuttaa tutkijoita: ”Alkaa kasaantua riskejä pitkäaikaisiin sairauksiin”Lainaa:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen torstaina julkaisema katsaus alle 30-vuotiaiden aikuisten terveydentilaan on huolestuttavaa luettavaa. Tutkijoiden mukaan lukemat vaatisivat suurempia toimia yhteiskunnalta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laaja FinTerveys 2017 -väestötutkimus 18-29-vuotiaista suomalaisista paljastaa, että ikäluokan miehistä lähes puolet on ylipainoisia, ikäluokan naisista puolestaan kolmannes on painoindeksin perusteella ylipainoisia tai lihavia.
Tutkimuspäällikkö Päivikki Koposen mukaan lukema on huolestuttava.
– Jos tällaisilla elintavoilla ja ylipainon ja lihavuuden ongelmilla jatketaan aikuisuuteen ja tilanne vakiintuu, alkaa kasautua riskejä pitkäaikaisiin sairauksiin. Tavoitteenahan olisi, että nuoret aikuiset pysyisivät terveinä. Siksi juuri tässä elämänvaiheessa olisi se viimeinen hetki tarttua näihin asioihin, jotta voitaisiin välttää myöhempi sairastuminen, kertoo Koponen.
Nuori aikuisuus on tutkijoiden mukaan se elämänvaihe, jolloin tulevaisuutta kannattaisi ajatella. Terveydelle haitallisia asioita pitäisi omasta elämästään tuossa iässä pyrkiä vähentämään.
– Mikäli elintavat jatkuvat terveyden kannalta epäsuotuisina, alkaa kertyä korkeampaa riskiä saada näitä suomalaisille yleisiä terveysongelmia: sydän- ja verisuonisairauksia, diabetesta ja syöpää, Koponen kertoo.
Ylipaino ei ole nuorten aikuisten joukossa ainoa huolestuttava tekijä, sillä muutakin löytyy: kohonnutta kolesterolia, tupakointia ja epäterveellisiä ruokailutottumuksia. Tuoreita kasviksia alle 30-vuotiaiden aikuisten joukossa ei oikein tahdota syödä.
Tutkija Tuija Jääskeläinen toteaa, ettei ongelmiin ole yksittäistä ratkaisua.
– Eivät nämä ratkea millään yksittäisellä toimenpiteellä eikä sillä, että nuorelle aikuiselle sanotaan, että lopeta tupakointi. Elintapojen huomioiminen kokonaisuutena on tärkeää toki kaikissa ikäryhmissä, erityisesti näillä nuorilla aikuisilla monet elintavat vakiintuvat, Jääskeläinen sanoo.
Tutkijoiden mukaan yhteiskunta voi vaikuttaa asioihin tarjoamalla terveyttä edistäviä valintoja, jotka ovat kaikkien ulottuvilla.
– Pitäisi olla ympäristöjä, jotka kannustavat liikkumaan. Tupakointilainsäädäntö meillä on hyvä, se kannustaa savuttomiin ympäristöihin. Nämä eivät ole vain yksilön ratkaisuja, vaan kysymys on nimen omaan siitä, että tarvitaan yhteiskunnan tukea, Koponen toteaa.
– Jos rasvainen hampurilainen tulee halvemmaksi kuin terveellinen salaatti, ei se varsinaisesti kannusta terveellisiin valintoihin. Myös erilaisissa joukkoruokailumahdollisuuksissa terveelliset vaihtoehdot ovat tärkeitä, Koponen korostaa.
Tutkijat ovat huolissaan erityisesti niistä nuorista aikuisista, joille ongelmat kasaantuvat.
– Henkilöt, joille tulee näiden kaikkien epäterveellisten elämäntapojen yhdistelmä, ovat kaikissa suurimmassa todennäköisyydessä sairastua kroonisiin sairauksiin.