Saattaa olla, että tämä kokeilu jää tosi lyhyeksi. Minulla kun on alkanut olla enenevässä määrin epämääräisiä pistoksenomaisia kipuja vähän siellä sun täällä. Ne kivut alkoivat oikeastaan siitä kun matkustin toisella paikkakunnalla asuvan mieheni luo. Sieltä oli ruokahuolto ihan toisenlaista kuin täällä. Ei pakastinta täynnä marjoja, ei kauppiasta, joka toimittaisi ruokaa kotiin, ei edes painekattilaa, joka on lähes päivättäinen työvälineeni. Lisäksi menin aika huonoon kuntoon, mistä huolimatta piti yrittää tehdä niitä asioita, joita olin mennyt sinne tekemään. Seurauksena oli, että söin ihan mitä sattuu, lähinnä sellaista ruokaa, jota voi lappaa suuhunsa ilman prosessointia. Siellä nämä kivut alkoivat, ehkä kolmannesta viikosta eteenpäin. Loppuivat ehkä viikon kuluessa siitä kun palasin kotiin. Mutta sitten tuli ruokakuorma, johon olin tilannut kauraryynejä, rasvatonta maitoa ja rasvatonta jugurttia. Ja nyt siis kipuoireet ovat palanneet ja tuntuvat ei kun vain yltyvän päivä päivältä.
On tämä nyt kyllä melkionen takaisku. Olin niin onnellinen, kun nälkä pysyi kerrankin poissa vain muutamalla päivittäisellä ateriointikerralla. Mutta ovat nämän kivut kyllä aika epämiellyttäviä ja etenkin pelottavia. Ensin niitä oli vain raajoissa, mutta nyt niitä on vähän joka puolella, päässäkäin. Eivät ne ole alkuunkaan voimakkaita, mutta niit on alkanut olla ihan koko ajan. En todellakaan halua sairastua fibromyalgiaan. Aloinhan karppaamaankin osittain sen vuoksi, että halusin testata, lievittäisikö se ME-taudin oireita. Kyllä jurppii ja ketuttaa, vaikka pitäisi tietysti olla kiitollinen siitä, että karppaus on tosiaankin lievittänyt oireitani.
Mutta kaipaamaani pitkäkestoista kylläisyyden tunnetta en ole valitettavasti vielä onnistunut saavuttamaan. Paitsi yhden ainoan kerran, kun söin puolikkaan paketin rasvaista sika-nautajauhelihaa! Kai mun on sitten vähän niinkuin pakko kokeilla seuraavaksi sitä. Joku vaan siinä läskissä pelottaa edelleen.