Jutussa on esitelty Ketogeenista ruokavaliota:
Alkuperäinen artikkeliLainaa:
Lisää rasvaa, kevyempi olo? Ketogeenisen ruokavalion hyödyt ja haitat
Rasvapitoisen ketogeenisen ruokavalion luvataan laihduttavan ja piristävän. Onko se oikeasti hyväksi?
Onko karppaus tehnyt paluun? Nyt on taas muotia syödä paljon rasvaa ja erittäin vähän hiilihydraatteja. Karppauksen uusi muoto on ketogeeninen ruokavalio. Sen idea on muuttaa hiilihydraattipohjainen aineenvaihdunta rasvapohjaiseksi. Normaalisti elimistön tärkein energianlähde on glukoosi, jota muodostuu hiilihydraateista. Kun glukoosi viedään pois, keho alkaa polttaa rasvasta ketoaineita energiaksi aivoille ja lihaksille. Tilaa kutsutaan ketoosiksi.
Vaan mitä hyötyä siitä on?
– Ketoaineet vähentävät jonkin verran ruokahalua ja näläntunnetta. Kun pääsee ketoosiin, voi siis syödä vähemmän, sanoo lihavuus- ja raskauskomplikaatiotutkija Tiina Jääskeläinen Helsingin yliopistosta.
Ketoosi on paastotila. Ketogeenisessä ruokavaliossa noin 70 prosenttia energiasta saadaan rasvasta, 20 prosenttia proteiinista ja loput hiilihydraateista. Se on siis rasva-, ei proteiinidieetti.
Viljoja ei syödä lainkaan, ja myös juurekset, hedelmät ja jopa marjat ovat pannassa. Kasviksista käyvät vain vähän hiilihydraatteja sisältävät vaihtoehdot, kuten pinaatti ja parsakaali. Ruokavalio johtaa ketoosiin. Tilan voi mitata apteekin testillä, joka on tarkoitettu diabeetikoille, tai päätellä haisevasta hengityksestä.
Ketoosi on paastotila, johon pääsee myös syömällä yksinkertaisesti liian vähän tai ei lainkaan. Esi-isämmekin paastosivat ajoittain historian havinassa. Onko se siis hyväksi?
– Paasto ei ole luonnollinen tila, eikä siitä ole mitään hyötyä, Jääskeläinen sanoo.
Esi-isätkään eivät näännyttäneet itseään vapaaehtoisesti. Ruokaa ei vain ollut aina saatavilla. Paastoaminen onkin hengenvaarallista, jos se jatkuu pitkään.
Miten käy suolistomikrobien?
[b]Dieetin suurin pulma on kuidun puute. Vähähiilihydraattisia kasviksia, kuten vihreitä vihanneksia, saa syödä melkoisen määrän, jotta ruokavaliosta saisi kunnolla kuitua.
Jos kuitua tulee liian vähän, suoliston mikrobisto alkaa köyhtyä. Siitä seuraa vatsaongelmia, ja vastustuskyky voi heikentyä. On tutkittu, että suolistomikrobit vaikuttavat myös aivoihin ja mielialaan.
Kuitu pitää kylläisenä ja vatsan sisällön liikkeellä. Dieetti voi aiheuttaa ummetusta. Lisää ongelmia voi tulla runsaasta rasvan määrästä.
– Jos ruokavaliossa on paljon tyydyttynyttä rasvaa, se on vaarallista sydämen ja verisuonten terveydelle, Jääskeläinen muistuttaa.
Moni käyttää ketodieetillä paljon hyviä kasviöljyjä. Usein myös kirkastetun voin eli gheen ja kookosöljyn käyttö lisääntyy. Ne sisältävät runsaasti haitallista tyydyttynyttä rasvaa. Monen aamu alkaa rasvakahvilla eli kahvilla, johon lorautetaan kookosöljyä tai gheetä.
Ruokavalioon kuuluu yleensä myös punainen liha, jossa on siinäkin kovaa rasvaa. Tyydyttynyt rasva nostaa veren haitallisen LDL-kolesterolin pitoisuutta. Pahimmillaan seurauksena on sydäninfarkti.
Ketogeeninen dieetti saattaa lisätä kananmunien käyttöä. Munissa on LDL-kolesterolia, jota ihmiset imeyttävät eri tavoin. Jos on saanut geeniperintönä kyvyn imeyttää kolesterolia hyvin, kananmunien runsas syönti ei ole terveellistä.
Hyvää dieetissä on se, että ruokavaliosta jäävät pois luonnostaan monet sokeripitoiset herkut: pullat, jäätelöt ja suklaat.
Ketoosi vai nälkiintyminen?
Vähähiilihydraattisilla dieeteillä voi saada nopean alun painonpudotukselle. Moni haksahtaa tähän ja muihinkin muotidieetteihin juuri siksi. Ne tuntuvat helpommilta kuin tieteellisesti tutkitut ravintosuositukset. Eri dieeteillä saatavat laihdutustulokset alkavat kuitenkin tasoittua puolessa vuodessa.
– Se kertoo, että ketogeenistä dieettiä on vaikea ylläpitää kauan käytännön elämässä.
Jääskeläinen ei tyrmää ketodieettiä, jos sitä toteuttaa oikein ja on terve. Hän ei suosittele sitä raskaana oleville.
Hollannissa on seurattu lapsia, jotka syntyivät talven 1944–45 aikana nälkiintyneille äideille. Maassa oli tuolloin nälänhätä toisen maailmansodan tähden, ja lapset syntyivät alipainoisina. Aikuisina näillä lapsilla oli kohonnut riski lihoa ylipainoisiksi ja sairastua sydänsairauksiin ja diabetekseen.
– Ei tiedetä kunnolla, miten ketoosi vaikuttaa raskauden aikana. Se on kuitenkin elimistölle samankaltainen tila kuin nälkiintyminen.
Jääskeläinen haluaa muistuttaa myös ketodieetin ekologisista ja eettisistä seurauksista.
– Jos me kaikki ryhtyisimme dieetille, joka pohjautuu eläinkunnan tuotteille, maapallo ei kestäisi sitä.
Kokeile ketoosia terveellisesti
- Käytä pehmeitä rasvoja. Oliiviöljy, rypsiöljy, siemenet, pähkinät, avokado ja rasvainen kala sisältävät hyvää rasvaa. Vältä punaista lihaa, voita ja kookosöljyä.
- Suosi kalaa proteiininlähteenä. Se on terveellisempää ja ekologisempaa kuin liha. Valitse kalakantoja, jotka ovat pyydetty kestävästi. Katso lisää WWF:n Kalaoppaasta.
- Varmista, että saat C-vitamiinia. Jos kaikki hedelmät ja marjat on karsittu pois, C-vitamiinin puutos uhkaa. Mieti, tarvitseeko ruokavalion olla ehdoton.
Tää on tällainen vähän oikein ja loput väärin-teksti.
Mulla ei ainakaan oo ketogeenisellä ollut nälkä, enkä vertaisi omaa ketogeenistäni sota-ajan lapsiin, jotka oikeasti näkivät nälkää.