Martinille tämä on kolmas koti ja se on jossain välissä kasvattanut sellaisen itsepäisyyden että se panee kaikkiin pakotteisiin todella vastaan. Ja jos joku yritys menee pieleen niin se kyllä varoo pitkään ettei joudu pakkotilanteeseen. Silloin kun oli täällä kesälomakissana niin piiloutui useamman kerran hakijoilta eli aavisti aikomukset. Se rakastaa kuitenkin kaikkia kissakarkkeja ja tuo maku sai sen nielaisemaan tabun vauhdissa.
Nyt on pakkasta vain alle 10 astetta ja luvassa 30 senttiä lunta viikon loppupuolella. Vähän liikaa, mutta otetaan vastaan jos kerran niin paljon tulee, onneksi on naapuri naapurilla koneet ja vehkeet. Kurkku on edelleen vähän arka ja nenä vuotaa urakalla eli tänään sisälläolopäivä, happiarvot näyttävät vähän kärsivän joten en viitsi niitä stressata. Vähän olen ottanut happea, laskin yhteen litraan kun sillä näyttää pysyvän jossain 93 eli ei liikaa eikä kovin kauan. Yöllä vain oli aika hankalaa kun nenä vuosi todella ja uneksinkin että minulla oli joku sairaus josta pystyi parantamaan vain puolet.
Tänään lounas kolme keittomunaa, kylmäsavulohta, sitruunaa, majoa ja sitten ryskit, päivällinen lihapadan loput ja hapankaalisalaati ja hieman riisiä. Vettä, kahvia, teetä.
Päivät jatkuvat ja pian on sydäntalvi ohi ja kevät lähestyy. Toivottavasti yhtä pitkä ja kaunis kesä kuin viime vuonna!
Minä en ole isommin ottanut kantaa Suomen pakolaiskeskusteluun, meillä täällä Ruotsissahan pakolaiset eivät ole uutta, ja on opittu hoitamaan kotouttamistakin aika hyvin, tietysti meilläkin on oikeistoliike joka yrittää nostaa kaiken pienenkin ylös. Tottakai meilla on kulttuurieroja. Siksi onkin tärkeää että maahanmuuttajat mahdollisimman pian saavat yhteyksiä ja kanssakäymistä tavallisten ihmisten kanssa, silloin ne tavat ja jutut tulevat tutuiksi. Kielenopetuksessa meillä esimerkiksi lukiossa on alkeiden jälkeen ammattisanastokursseja jo aika vasta maahanmuuttaneille, täällä on pulaa tehdastyöläisistä, siellä palkat ja työolot ovat paljon paremmat kuin yleensä uskotaan ja työharjoittelu kielenopintojen ohella antaa töitä. Oppimista auttaa myös se että on toivoa tulevaisuudesta, uskoa että saa töitä eikä tule syrjityksi vaikkapa väärän värin vuoksi.
Sitten on tietysti pakolaisissakin erilaisia ihmisiä, monella on alkuun vaikeuksia vaikkapa siksi ettei sodan vuoksi ole pystynyt käymään koulussa ja silloin on opettajien kyky nähdä oppilaan taso tärkeä, onko opittu edes lukemaan. Ja kun päästään sinne oikealle reitille niin yleensä yllätytään myönteisesti.
Tytöille ovat ulkomaalaiset pojat kiinnostavia, silloin on hyvä puhua erilaisista suhtautumisista, samoin jo alkuun perehdyttämisjutuissa maahanmuuttajille tehdä selväksi että jos ruotsalainen tai suomalainen tyttö suostuu lähentelyihin tai pukeutuu kevyesti niin hän ei ole ns huora. Minut ehkä voi suomalaisen käsityksen mukaan leimata suvakiksi, mutta olen itsekkin tehnyt poliisi-ilmoituksen pakolaisesta joka ei uskonut ettei alaikäisiä lähennellä. Samoin myös ihan ruotsalaisesta kaverista jolla samoja ongelmia. Eli ratkotaan näitä ihan siellä käytännön tasolla. Ja tottakai jokaisella maalla on omat kiintiönsä, mutta nyt jopa Japani alkaa avata työmarkkinoita siirtotyöläisille. Ja jos katsotaan vähän historiaa niin olihan niitä kylien välisiä tappeluita, sitten Tornion/Haaparannan rajalla nakkikitskoilla ja nyt sitten on pakolaiset se yhteinen kohde. Kai se kuuluu ihmisen laumaviettiin se vastakkainasettelu ja usein niiden omien pimeiden puolien heijastaminen niihin ns vastustajiin. Eli ihmisiä ollaan kaikki, täydellisiä meistä aika harva.
lisäys.