Pyhäaamua marraskuun 4.päivänäJoskohan taas vähän kirjailisi, miettinyt, että pitäisikö pitää (pitäisipitäisi...)
vähän aikaa oikein ruokapäikkyä, kun nyt tuntuu, että alkaa vähän karata
lapasesta tuo syöminen. Ei niin, että söisin liikaa vaan mieluumminkin ihan
liian vähän. Erityistä näläntunnetta ei juurikaan ole - tai on hyvin harvoin.
Sitä se ketoosi tai likelle, saanee aikaiseksi.
Tunteellinen Siili, Weeruska!
Siili, kyllä Semmarit on, tykkään niistä miekii. Aika paljon!
Niitten meiningissä on kovasti semmoisia juttuja ja elementtejä,
jotka natsaa mulle.
Veera, kiitos toivotuksista! Kekri meni menojaan, iltapäivällä pyöräilin (!)
haudoilla, oli lämmintä (+7) ja kaikki lumet ja jäät jo aikaa sitten sulaneet.
Muutoin vaan kynttilöitä poltelin ja muistelin, soittelin musiikkia ja vähän
haikeilinkin. Semmoista elämä on.
Vaan ne syömiset:
Kun olin yksin, niin ei tehnyt mieli mitään ihmeempää viritellä.
Aamiaiseksi meni paistomuna, yksi vain.
Lidlin iso riisikakku, voita, juustoa ja kurkkua.
Munan kaa lautaselle pari Dumme-tomaattia, ovat tosi maukkaita he.
Kermakahvia.
Lounas tai mikä lie, lämmitetty pe:na tehty
ruohonautajauhispihvi, punajuurisalaattia ja hapankaalia. Vähän myöhemmin
ikkäänko jälkkäriksi kermakahvia ja Annas pipari, päällä sinihometta.
Iltaruoka voilla ja päällisillä kuormitettu iso riisari, kamomillateetä,
ja turkkijugu-mansikka-lesitiinsötkötys.Myöhemmin vielä palanen kermajuustoa. Aika iso.
Siinähän ne eiliset syömät, vähältä näyttää ainaki näin kirjoitettuna.
Pitänee petrata.
Ulkoilua tuli se hautausmaakeikka, sinne eioo kovinkaan
pitkästi, vähän yli kilometri suuntaansa. Pyöräillen se eioo kummoinenkaan lenkki.
Jospa tänään vähän enemmän.