Perjantai 13. päivä (hui!) heinäkuuta 2018Moi Kristian!
Selvisin siitä alkuviikkoisesta uskon loppumisesta loppujen lopuksi aika hyvin.
Eikä pahaakaan lankeemusta tullut.
Keskiviikona kävin aamupäivällä pyörälenkillä, torille olin aatellut pyöräillä, mutta käännyinkin
suosiolla Minimanin kulmalta takaisin. Oisi tullut liian pitkä lenkki niin kuumalla. Torille pitää
lähteä aikaisemmin, viimeistään ysiltä, tai kasilta jo. No, ehkä ensi viikolla.
Näillä helteillä ei kannata ihan hirmesti rehkiä kun hikittää muutoinkin ihan tarpeeksi.
Eilinen päivä meni naapureitten kanssa pihagrillillä. Itekukin grillaili omiaan - jos grillaili - yksi
Madame oli tehnyt herkullisen suklaajuusto-päärynä-mansikkakakun, ja pitihän sitäkin
pieni kolmio maistaa. Hyvää oli. Kahvia oli useemmalla termarissa ja melkein kolme tuntia
vierähti rattoisasti mukavassa seurassa.
Tänään hyvä salitreeni, vaikka hiukan hikittäminen haittasi, salin ilmastointi ei oikein näillä
helteillä riitä.
Kotimatkalta Tokalta yksi hihaton kesätoppi, huikean upea Välimeren turkoosi väri.
Werneri valmisti mulle ruokaa - no, piti ihtekin vähän avittaa.
Kaksi pekoniherkkistä Kavlin
makoisaa kanttarelliisulatejuustoa täytteenä, kaksi luikeroa raakamakkaraa, salaatti oli lisänä.
Tykkään Werneristä.
Täällä pitäisi siivota, edellisestä kunnollisesta siivouskerrasta on jo aikaa usseempi viikko.
Saa nähä, jos nyt huomisaamuna heräisi virkeenä ja melko aikaisin, niin voisi ehkä...mutta vannomaan en mee.
Matamille vilkutukset, jokos te kohta alatte kotimaahan palata sieltä huiman upeitten Alppien sylistä.
(mä aion kokeilla seuraavan kerran sitä viettelystä sillistä tehtynä, kananmunaakin siihen voisi...vaan
sittenhän sillä taitaakin olla jo eri nimi, sillikaviaari, josnen ihan väärin muista).