karppaus.info

Helsinkiläisissä päiväkodeissa alkoi viime vuoden lopulla vegaaniruokakokeilu.

Helsingin Sanomatkin kertoi koko tammikuun ajan ainoastaan myönteisiä asioita kasvissyönnistä.

Tarkoittaako tuo siis, että kaikille ko. päiväkodeissa syötetään vegaaniruokaa..

Kouluruoka on mainettaan parempaa - väite testataan Turussa

Keskiviikko 15.11.2017 klo 19.23

Tavoitteena on, että jokainen koululainen söisi kouluruokansa.

Koululaisista lähes joka toinen jättää kouluruoan syömättä. Lisäksi moni koululaisista ja aikuisista väittää, että kouluruoka ei ole hyvää.

Perjantaina 17.11. avautuu Turun Hansakortteliin pop up -kouluruokaravintola.

- Tulemme reilun viikon ajan tarjoamaan hyvää ja terveellistä kouluruokaa kaikille kiinnostuneille 2,80 eurolla. Haluamme osoittaa käytännössä, että kouluruoka on mainettaan parempaa maun ja terveellisyyden osalta. Julkisella mielipiteellä on merkitystä. Mitä useampi aikuinen kouluruoan tason testaa, sillä on vaikutusta myös lapsiin, kertoo toimitusjohtaja Tuija Rompasaari-Salmi Arkeasta.

Rompasaari-Salmi vakuuttaa, että kouluruoka on prikulleen samaa, mitä he toimialueensa kouluissa tarjoavat. Hinta on kouluruoka-annoksen valtakunnallinen keskiarvohinta.

Lisäksi moni koululaisista ja aikuisista väittää, että kouluruoka ei ole hyvää

Lukiot ja ammatilliset oppilaitokset ovat saaneet oman ruokailusuosituksen. Suositus kehottaa oppilaitoksia tarjoamaan kasvisruokaa päivittäin ja kiinnittämään huomiota myös ruokahävikkiin.

Uusi ruokailusuositus on ensimmäinen vain toiselle asteelle suunnattu suositus. Sen periaatteena on edistää kestävää elämäntapaa, osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja terveyden tasa-arvoa. Kestävän kehityksen teemat on huomioitu suosituksessa muun muassa niin, että toisena ateriana tulee aina tarjota kasvisruokaa, ja raaka-ainevalinnoissa tulee huomioida ruoan terveys-, ilmasto- ja ympäristövaikutukset. Suositus kehottaa myös kiinnittämään huomiota ruokahävikkiin.

– Nyt tehdyillä ratkaisuilla on vaikutusta tulevaisuuteen. Syömiseen liittyvät valinnat ovat keskeisiä kestävän elämäntavan ja ympäristön hyvinvoinnin kannalta. Yhteiskuntavastuuta on tehdä kestävät valinnat yksilölle helpoiksi ja mahdollisiksi, sanoo opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta.

Suomessa on oikeus maksuttomaan ateriaan kaikilla, jotka opiskelevat lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa päätoimisessa perustutkintokoulutuksessa sekä valmentavassa koulutuksessa.

Toisen asteen koulutusta järjestetään hyvin moninaisissa ympäristöissä, mutta ruokailu on yhtä lailla järjestettävä kaikkialla. Ruokailusuosituksessa annetaankin vinkkejä ruokailun järjestämiseen esimerkiksi maastossa. Oppimisympäristöjen monipuolisuus tuo erityisiä vaatimuksia myös itse ruoalle: jos opinnot vaativat esimerkiksi sitä, että opiskelija viettää koko päivän ulkona, tämä pitää huomioida.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan, Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisema ruokailusuositus kuvaa opiskelijaruokailun hyviä käytäntöjä ja antaa vinkkejä ruokailun toteuttamiseen, toimintojen kehittämiseen ja yhteistyöhön.

Suositus on suunnattu koulutuksen ja sitä tukevan toiminnan järjestäjille, oppilaitoksille, opettajille, opiskeluhuollolle, ruokapalveluista vastaaville sekä opiskelijoille ja heidän huoltajilleen. Opiskelijaruokailun suositukset perustuvat suomalaisiin ravitsemussuosituksiin.

Ruokailu on yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia

Opiskelijaruokailussa ei ole kyse pelkästä ravinnosta, vaan ruokailutilanteesta ja toimintakulttuurista. Sekä lukion opetussuunnitelma että ammatillisten tutkintojen perusteet nostavat esiin ruokailun merkityksen hyvinvoinnin edistäjänä ja osana oppilaitosten toimintakulttuuria.

– Kyse ei ole vain siitä, että opiskelijat syövät, vaan että he voivat hyvin ja saavat viettää aikaa yhdessä keskellä koulupäivää, kertoo opetusneuvos Jouni Järvinen Opetushallituksesta.

Suosituksessa kannustetaankin entistä enemmän yhteistyöhön opiskelijoiden kanssa, ja siitä löytyy vinkkejä opiskelijoiden osallistamiseen.

– Ruokapalvelun rooli on muutakin kuin ravitsevien ja maittavien aterioiden tuottamista. Se on terveyttä ja kestävyyttä edistävien valintojen helpoksi tekemistä ja säännöllisen syömisen merkityksestä viestimistä, muistuttaa pääsihteeri Arja Lyytikäinen Valtion ravitsemusneuvottelukunnasta.

Suosituksen luonnos oli avoimesti kommentoitavana kesäkuussa 2019. Kommentteja saatiin 55 eri organisaatiolta ja yksityishenkilöltä.

Ruokailusuositus toiselle asteelle julkistetaan torstaina 10.10.2019 klo 9 Opetushallituksessa. Julkistustilaisuuden avaa opetusministeri Li Andersson.

Ruokailu on yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia

Opiskelijaruokailussa ei ole kyse pelkästä ravinnosta, vaan ruokailutilanteesta ja toimintakulttuurista. Sekä lukion opetussuunnitelma että ammatillisten tutkintojen perusteet nostavat esiin ruokailun merkityksen hyvinvoinnin edistäjänä ja osana oppilaitosten toimintakulttuuria.

– Kyse ei ole vain siitä, että opiskelijat syövät, vaan että he voivat hyvin ja saavat viettää aikaa yhdessä keskellä koulupäivää, kertoo opetusneuvos Jouni Järvinen Opetushallituksesta.

Suosituksessa kannustetaankin entistä enemmän yhteistyöhön opiskelijoiden kanssa, ja siitä löytyy vinkkejä opiskelijoiden osallistamiseen.

– Ruokapalvelun rooli on muutakin kuin ravitsevien ja maittavien aterioiden tuottamista. Se on terveyttä ja kestävyyttä edistävien valintojen helpoksi tekemistä ja säännöllisen syömisen merkityksestä viestimistä, muistuttaa pääsihteeri Arja Lyytikäinen Valtion ravitsemusneuvottelukunnasta.

Suosituksen luonnos oli avoimesti kommentoitavana kesäkuussa 2019. Kommentteja saatiin 55 eri organisaatiolta ja yksityishenkilöltä.

Ruokailusuositus toiselle asteelle julkistetaan torstaina 10.10.2019 klo 9 Opetushallituksessa. Julkistustilaisuuden avaa opetusministeri Li Andersson.

Toisen asteen kouluja kehotetaan tarjoamaan päivittäin kasvisruokaa ja kiinnittämään huomioita ruokahävikkiin. Suosituksen mukaan toisena ateriana tulisi aina tarjota kasvisruokaa ja huomioida ruoan terveys-, ilmasto- ja ympäristövaikutukset.

THL:n mukaan suosituksen periaatteena on edistää kestävää elämäntapaa, osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja terveyden tasa-arvoa.

– Nyt tehdyillä ratkaisuilla on vaikutusta tulevaisuuteen. Syömiseen liittyvät valinnat ovat keskeisiä kestävän elämäntavan ja ympäristön hyvinvoinnin kannalta. Yhteiskuntavastuuta on tehdä kestävät valinnat yksilölle helpoiksi ja mahdollisiksi, sanoo Opetushallituksen opetusneuvos Marjaana Manninen THL:n tiedotteessa.

Petition to get whole milk back in schools. Currently, only 1-2% allowed--based on outdated idea that saturated fat is bad for health. Yet our Dietary Guidelines lagging behind the science. Fat is satiating, helps kids stay full longer.

https://www.change.org/p/president-of-t ... ef3867b0f7

– Tässä on tietämättään koko työuran toiminut kunnanvaltuuston päätöksen vastaisesti, Hytönen nauraa.