Yhden miehen komitea kirjoitti:
HS: Miksi lihon, vaikka syön surkean vähänLainaa:
Lihavuustutkijoiden mukaan sääntö ”syö vähemmän kuin kulutat” pätee kuitenkin yhä.
”Se on fysiikan laki, jota ei pystytä kumoamaan”, sanoo Helsingin yliopiston professori, lihavuustutkija Kirsi Pietiläinen.
Monet karppaajat ja paleoruokavalion noudattajat väittävät kuitenkin vastaan. Kalorien pelkääminen ei ole estänyt lihavuusepidemiaa, ja kaiken lisäksi monista ylipainoisista tuntuu, että he syövät surkean vähän. Mistä on oikein kysymys?
Älä syytä hiilihydraatteja
Lihavuusepidemiaa on selitetty viime vuosina etenkin hiilihydraattien syömisellä. Niiden on väitetty lihottavan rasvaa ja proteiinia enemmän. Väitettä on perusteltu sillä, että hiilihydraatit saavat kehon erittämään insuliinia.
”Kun väitetään, että insuliini lihottaa, ei ymmärretä ihmisen fysiologiaa”, sanoo hormoni- ja aineenvaihduntasairauksien erikoislääkäri Pertti Mustajoki.
Kun ihminen syö hiilihydraatteja, ne pilkkoutuvat suolistossa sokereiksi ja imeytyvät sieltä verenkiertoon. Elimistö alkaa erittää insuliinia, jonka avulla energiaa varastoidaan myöhempää käyttöä varten maksaan, lihaksiin ja rasvakudokseen.
Insuliinin eritys kuitenkin vähenee aterioiden välillä ja yön aikana. Tällöin varastoitu energia vapautuu takaisin elimistön käyttöön. Jos energiaa on tullut kulutusta vastaava määrä, paino pysyy vakaana.
Edes Mustajoki ei voi olla noin typerä. Hänen täytyy johtaa tahallaan harhaan. Vai onko dementia iskenyt?
Tietenkin paino pysyy vakaana, jos energiaa tulee kulutusta vastaava määrä. Jopa Mustajoen täytyy tietää, että hiilarit lihottavat sen takia, että insuliinin pudotettetua verensokeria tulee äkkiä nälkä siksi hiilarimätöllä on vaikea pitää energian saanti kulutuksen tasolla.
Miten typerinä Helsingin Sanomat oikein pitää lukijoitaan? Miksi valtakunnan päälehti haluaa lihottaa ja sairastuttaa lukijoitaan? Helsingin Sanomat: Ei jatkoon.
Ensimmäisenä tuosta nyt tulee mieleen se, että millähån ihmeellä se insuliini ehtii tasaantua ja alkaa kuluttamaan varastoja jos syöt suositusten mukaisesti parin tunnin välein. Pitemmät ruokailuvälit sentään vihjaavat alkavista ongelmista kun verensokeri laskee liian alas.
Toisekseen itse juttu veti suoraksi tuossa hiilareiden ja insuliinin kohdalla; toimittaja itse teki väitteen hiilareista ja insuliinista, kun taas Mustajoen väittämä ei suoraan liittynyt siihen. Se varsinainen mekanismi jäi tuossa selittämättä. Insuliiniresistanssista johtuen haima tekee enemmän insuliinia kuin mitä kulloisenkin verensokeritason normalisoituminen vaatisi, jonka johdosta pidemmillä ruokailuväleillä verensokeri pääsee laskemaan liian alas, koska insuliini vaikuttaa kuitenkin, vaikka elimistö insuliiniresistanssista kärsisikin. Sen liian insuliinin neutralisoituminen kuitenkin tarvitsee tietyn määrän glukoosia, mikä on tietysti kompensoitava syömällä - pienempiin määriin toki riittää vielä glukoneogeneesissa syntyvä glukoosi ja glykogeenivarastojen vapauttaminen, mutta sekin taas vaatii niitä pitempiä ruokailuvälejä.
Rekisteröidy
Kirjaudu sisään
UKK
Etsi
