Ylen uutisista
Mistä on kyse?
Sotkamon ympäristö- ja tekninen lautakunta päätti syyskuussa kiireellisesti ylimääräisenä asiana tuoda päiväkoteihin ja peruskouluihin rasvaa sisältäviä maitotuotteita.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta jyrähti asiasta.
Kuntapäättäjät kertovat, että päätöksen taustalla oli huoli nälkäisinä koulusta palaavista lapsista.
Sotkamossa päätös on valtuutetun mukaan saanut pääasiassa positiivista palautetta.
Hallinto-oikeuden valitusaika umpeutuu huomenna.
SOTKAMO
Leikkiikö Sotkamon kunta lastensa terveydellä vai tuliko kärpäsestä härkänen? Katsoipa asiaa sitten kummalta kantilta tahansa, Sotkamo onnistui saamaan päätöksellään tarjota päiväkotilapsille ja koululaisille rasvaisempaa maitoa sekä voita aikaan moniäänisen terveyskeskustelun, jonka avasi valtion ravitsemusneuvottelukunta (siirryt toiseen palveluun).
Ravitsemussuositusten vastaisesta päätöksen (siirryt toiseen palveluun) (Sotkamon kunta) taustalla oli huoli: ajatus lähti nälkäisenä koulusta palaavien lasten huolestuneilta vanhemmilta.
Asian toi ympäristö- ja teknisen lautakunnan pöydälle itsekin koulun ravintotyöntekijänä toimiva kunnanvaltuutettu Tuula Rossi-Määttä (sd.). Asia käsiteltiin kiireellisenä ja ylimääräisenä.
– Päätöksen taustalla olivat lasten vanhemmat, jotka ottivat yhteyttä minuun. Heidän mielestään lapsille pitäisi saada ravitsevampaa ravintoa päivän aikana. Koulupäivä venyy pitkäksi varsinkin perukan lapsilla, jotka lähtevät aamulla kahdeksan aikaan ja ovat vasta neljältä iltapäivällä kotona, Rossi-Määttä toteaa.
Roiskahduksia maitolasissa.
Jyrki Lyytikkä / Yle
Vanhempien konkreettiset esimerkit herättivät naisen toimimaan.
– Vanhemmilta ja isovanhemmilta on tullut viestejä, että lapsi huutaa jo ulko-ovelta, että on kauhea nälkä.
– Itse pienen koulun ravintotyöntekijänä huolestuin tästä. Eivätkö lapset saa tänä päivänä kouluissa ja päiväkodeissa riittävästi ravintoa?
Ympäristö- ja teknisen lautakunnan päätöksestä tehtiin oikaisupyyntö, jonka allekirjoittajina on lääkäreitä, ravitsemusterapeutteja ja lasten hyvinvoinnista vastaavia. Tällä viikolla selviää, onko lautakunnan päätöksestä valitettu hallinto-oikeuteen.
Yksi asia on selkeä.
Vaikka ravitsemusneuvottelukunta tyrmää Sotkamon päätöksen täysin, valtuutetut pysyvät kannassaan ja kokevat päätöksensä tärkeäksi.
Suurin väärinymmärrys
Sotkamossa ravitsemusneuvottelukunnan päätöstä pidettiin näpäytyksenä. Myöhemmin neuvottelukunnasta myönnettiin, että sitä se onkin. Asialle haluttiin julkisuutta, ja sitä saatiin.
– Vastaavanlaisia maitotarjoiluja on kehitteillä muuallakin. Ilmeisesti keskustelua pitää jatkaa, sanoo ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm.
Sotkamossa näpäytystä pidettiin kohtuuttomana, koska se ei tuonut esille selkeästi asian todellista laitaa.
Valtuutetut kokevat, että suurin päätökseen liittyvä väärinymmärrys on se, että kevytmaito korvaisi kokonaan nykyisin kouluissa tarjottavan rasvattoman maidon.
Näin ei kuitenkaan ole. Jos päätös saa lainvoiman, ruokalan linjastoon ilmestyy myös kevytmaitoa. Sen lisäksi margariinin rinnalle tulisi tarjolle voita.
– Jokaisella on edelleen vaihtoehto, eli kenenkään ei ole pakko ohjata lapsiaan sitä käyttämään. Edelleen koulussa voi valita margariinin ja rasvattoman maidon, kunnanvaltuutettu Heidi Kotilainen huomauttaa.
– Ketään ei pakoteta juomaan rasvaisempaa maitoa, Rossi-Määttä lisää.
Ketään ei pakoteta juomaan rasvaisempaa maitoa.
TUULA ROSSI-MÄÄTTÄ
Tuula Rossi-Määtän kanssa samoilla linjoilla ovat sotkamolaiset kunnanvaltuutetut ja pienten lasten äidit, Ella Mustakangas sekä Heidi Kotilainen.
– Meidän täytyy kuunnella. Se on myös uuden kuntalain mukaista, että kuntalaisia asiakkaina ja palvelujen käyttäjinä kuunnellaan, Mustakangas sanoo.
Päätös on tehty ympäristöteknisessä lautakunnassa hyvin yksimielisesti.
– Olemme toimineet kuntalaisina ja kuntalaisten ääntenpainoja kuunnellen, emmekä sitä kautta, onko tämä jonkun puolueen ajama asia. Siihen ovat tarttuneet ne valtuutetut, jotka ovat kokeneet asian tärkeänä, riippumatta siitä mitä puoluetta edustaa, Mustakangas kertoo.
Maidontuottajanakin toimiva Mustakangas ei ole yllättynyt maidon herättämästä keskustelusta.
– Maito, jos mikä, on ihmisille tuttu asia. Totta kai se silloin myös herättää tunteita.
– Minusta se on hyvä, että kunnan päätökset herättävät keskustelua. Teemme kuntapolitiikkaa kuntalaisten takia. Siksi se on hyvä, että se herättää tunteita ja kiinnostusta.
Vaihtoehtoisia totuuksia tarjolla
Valtion ravitsemusneuvottelukunta totesi tiedotteessaan, että ravitsemussuositusten mukaisella ruokavaliolla turvataan lapsen kasvun ja kehityksen kannalta välttämättömien rasvahappojen saanti. Lapsi ei tarvitse maidon ja voin kovaa, tyydyttynyttä rasvaa.
Puheenjohtaja Sebastian Hielm pysyy tiukasti tiedotteen takana.
– Jotkut väittävät, että maitorasvassa on jotain hyödyllistä. Me emme ole sellaista tutkimusta nähneet. Mielestämme kova rasva on vain haitallista, Hielm sanoo.
Ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtaja puhuu ravitsemuskeskustelussa vallalla olevista "vaihtoehtoisista totuuksista", jotka leviävät tänä päivänä helposti sosiaalisen median kautta.
– On hopeavettä, on kovan rasvan terveellisyyttä ja niin poispäin, Hielm sanoo.
Maito valuu lasiin
Kimmo Hiltunen / Yle
Sinänsä maitokeskustelussa ei ole kuitenkaan hänen mukaansa mitään uutta ja yllättävää. Se on ollut aina olemassa. Hielm sanoo, että Pohjois-Karjala -projektin (siirryt toiseen palveluun) (Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus) myötä ihmiset hyväksyivät vähitellen kovien rasvojen haitallisuuden.
– Tämä, että nyt vanhemmat rupeavat kyseenalaistamaan ravitsemussuosituksia ja tarjoamaan lapsille selkeästi epäterveellisempiä vaihtoehtoja, on mielestäni täysin uusi asia, Hielm sanoo.
Hielmin mukaan kulutustrendiä tarkkaillessa näkyy, että suolan (siirryt toiseen palveluun) (Iltalehti) ja voin (siirryt toiseen palveluun) (Keskisuomalainen) kulutus lähtivät nousuun jälleen 2000-luvun lopulla, kun suhdanne oli ollut laskusuunnassa ennen sitä lähes 30 vuotta.
– Keskustelu liittyy enemmänkin siihen, että ollaan mukamas palaamassa johonkin luonnollisuuteen, missä ei haluta prosessoituja elintarvikkeita. Kuvitellaan, että täysmaito, homogenisoimaton ja täynnä rasvaa, on terveellisempää kuin sellainen maito, joka on käynyt meijeriprosessin läpi. On ilman muuta selvää, että näin ei ole, Hielm sanoo.
Hielm antaa maitokeskustelun lisäksi esimerkiksi rokotevastaisuuden.
– Nämä ovat vaihtoehtoisia totuuksia, jotka leviävät tehokkaammin. Ei tarvitse olla kovin montaa hullua sosiaalisessa mediassa, niin yhtäkkiä se sitten leviää. Ihmisillä jostain syystä halu uskoa jotakin muuta kuin virallista totuutta tänä päivänä.
"Emme toki leiki lasten terveydellä"
Sotkamossa ei nähdä päätöksessä mitään sellaista, että kuntapäättäjät asettaisivat lasten terveyden tieten tahtoen vaaraan. Tuula Rossi-Määttä pitää väitettä pöyristyttävänä.
– Emme toki leiki lasten terveydellä, hän toteaa tiukasti ja nostaa esille toisen näkökulman asiaan.
– Olen aina sanonut tämän, että Sotkamon kunta on liikunnan mallikunta. Meillä on panostettu hirveästi muun muassa välituntien liikuntapaikkoihin, hän jatkaa.
Ella Mustakangas (kesk.) pitää päätöstä ja sen herättämää keskustelua osoituksena siitä, että maitorasvojen hyödyistä ja haitoista ei ole olemassa yhtä totuutta.
– Se myös viestii ravitsemusasioista kiinnostuneiden kuntalaisten kokevan, että he haluavat itse kyseenalaistaa valtavirran mukaista ravitsemussuositusta ja -käsitystä, mikä tässä maassa on, Mustakangas sanoo.
Heidi Kotilainen (sit.) on kunnanvaltuutettuna saanut kuntalaisilta palautetta myös muista lasten ravitsemusta koskevista asioista.
– Maidon rasvan lisäksi on keskusteltu päiväkodeissa sokerisista välipaloista ja aromivahventeiden käytöstä ruuassa. Moni toivoo energiarikasta ruokaa, joka tuo kylläisyyden tunteen, Kotilainen sanoo.
Kotilaisen perheen ruokapöytään kuuluu täysmaito. Hän iloitsee siitä, että maitoasiaan tartuttiin myös kunnassa.
– Toivon, että kun ohjaamme lapsia käyttämään rasvaisempia maitotuotteita, niin se tuo lapsille terveyttä, hän sanoo.
"Ei se ole Sotkamon kunnassa iso summa"
Suomen osuus EU:n koulumaitotuesta on noin 3,8 miljoonaa euroa (siirryt toiseen palveluun) (Maaseudun tulevaisuus).
Elokuun alusta alkaen koulumaitotukea (siirryt toiseen palveluun) on myönnetty vain rasvattomalle maidolle ja piimälle, johon on lisätty D-vitamiinia, sekä niiden laktoosittomille ja luomuversioille. Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen arvioi aiemmin, että mikäli päätös toteutuu lautakunnan ensimmäisen päätöksen mukaisena, siitä aiheutuu kunnalle lisäkuluja muutamista tuhansista jopa 10 000 euroon vuodessa.
– Kunnat sanovat, että rahat löydetään kyllä jostakin, ettei tukirahoilla tehdä mitään. Se on mielestäni hyvin lyhytnäköistä ja pois muusta kouluruokailusta, ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtaja Sebastian Hielm sanoo.
Sotkamolaiset valtuutetut Tuula Rossi-Määttä, Ella Mustakangas ja Heidi Kotilainen pitävät kustannuksia pieninä, kun kyse on muutamista tuhansista euroista.
– Ei se ole Sotkamon kunnassa iso summa. Enemmän tämä on periaatteellinen keskustelu, Ella Mustakangas toteaa.
– Luulisi, että meidän kokoisessa kunnassa on muitakin asioita kuin yksi 8 500 euron maitotuki, joka ensi vuoden alussa varmasti pienenee muutenkin. Meillä on paljon tärkeämpiäkin asioita talouden suhteen kuin tämä meidän tekemämme aloite, Rossi-Määttä kommentoi.
Valtion jyrinä oli kunnalle punainen vaate
Tuula Rossi-Määttä lisää, että kuntalaiset ja muut aiheesta yhteyttä ottaneet kansalaiset ovat pitäneet Sotkamon päätöstä hyvänä. Palaute on ollut positiivista ja hänen mukaansa päätöstä on kehuttu rohkeaksi.
– En ymmärrä, että minkä takia on näytetty härälle punaista vaatetta. Mielestäni olemme saaneet positiivista palautetta tällä maitojutulla koko kunnalle, hän sanoo.
Rossi-Määttä kertoo olleensa yhteyksissä kahteen pohjanmaalaiseen kuntaan, joissa on tehty vastaavanlainen päätös.
– Siellä on vähän hymyilty tälle Sotkamon saamalle huomiolle. Siellä olivat koko valtuusto ja kuntalaiset ovat tämän asian takana, hän toteaa.
Maito valuu hanasta lasiin
Koulujen ruokaloissa on usein käytössä maitoautomaatti, josta lapset annostelevat maitoa laseihinsa.Kimmo Hiltunen / Yle
Valtion ravitsemusneuvottelukunta on kädetön, mitä tulee päätösvaltaan. Sebastian Hielmin mukaan organisaation tehtävä on nimenomaan käydä keskustelua sekä tuoda suosituksia ja ohjeita kuntapäättäjille sekä muille suomalaisille.
– Voimme jyrähtää, kuten Sotkamon tapauksessa, tekemällä asiasta tiedotteen ja saattamalla asia julkisuuteen. Sillä saadaan julkisuutta ja keskustelua aikaiseksi. Viime kädessä on kuntapäättäjän päätettävä, että kuunteleeko hän meitä vai meneekö hän kuitenkin tiedettä vastaan.
Se, onko päätös lainvoimainen, ratkeaa tällä viikolla.
– Minut on jotenkin väsyttänyt koko tämä homma. Toivon ettei se kaadu, mutta kaikki on mahdollista Sotkamon kunnassa, Tuula Rossi-Määttä sanoo.
Maito maistuu lapsille, purkista huolimatta
Mutta mitä maidosta sanovat ne, joita aikuisten tekemät päätökset lopulta koskettavat? Halusimme kysyä lapsilta, kuinka tärkeä ruokajuoma maito on, ja onko sillä väliä, minkä värisestä purkista se tulee.
Tehtävä ei ollut helppo, sillä kuntapäättäjät olivat aluksi vahvasti sitä mieltä, että lapsia ei saa sekoittaa mukin reunojen yli kuohuvaan maitokeskusteluun.
Lopulta jututimme Leivolan koulun 4-luokkalaisia, 10-vuotiasta Unna Pehkosta ja 9-vuotiasta Niklas Granitia, jotka molemmat kertoivat juovansa maitoa päivän jokaisella aterialla vähintään lasillisen.
– Maito on maistuu hyvältä, Pehkonen sanoo.
– Maito on raikasta ja hyvänmakuista. Se on pääruokajuoma minulle, Granit lisää.
Mites on sen laita, että onko väliä, mistä purkista maitoa kaadetaan lasiin?
– Ei oikeastaan, Pehkonen sanoo hetken mietittyään.
– No ei, Granit lisää.
Lisää aiheesta (2)Ota yhteyttä
Yle.fi-etusivulla juuri nyt:
MAITOTALOUSTUOTTEET
Sotkamon maitopäätöksen taustalla oli lasten nälkä
"Vanhemmilta ja isovanhemmilta on tullut viestejä
Rekisteröidy
Kirjaudu sisään
UKK
Etsi
