karppaus.info

”kainuulaisilla lapsilla ja nuorilla lihavuus on maan keskitasoa yleisempää.”

Mielipide
Päivähoidon ateriat kattavat kaksi kolmasosaa ravintoaineiden tarpeesta

Ruokalistasuunnittelussa huomioidaan aterioiden monipuolisuus ja vaihtelevuus.

Julkaistu: 21.11. 2:00
TUUKKA MÄKELÄ ( HS Mielipide 12.11.) oli huolissaan päiväkotiruoan ravintosuositusten toteutumisesta.

Varhaiskasvatuksessa ja kotona tarjottavat ateriat tukevat ­toisiaan ja muodostavat yhdessä terveellisen ja täysipainoisen kokonaisuuden. Ruokalistasuunnittelussa huomioidaan aterioiden monipuolisuus ja vaihtelevuus, jolloin päivän ateriat muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Tärkeää on myös, että ruokaa on riittävästi ja se maittaa.

Kaikissa Helsingin päiväkodeissa noudatetaan samaa ruokalistaa, ja siitä voidaan poiketa vain päiväkodissa erikseen sopimalla. Julkaisemme päiväkodin ruokalistat verkkosivuilla kuuden viikon jaksoissa, ja lisäksi ruokalista on nähtävillä päiväkodissa.

Tyydyttyneen rasvan määrä on suosituksen mukainen eli ­alle kymmenen prosenttia energiasta. Ruoanvalmistukseen käytetään rypsiöljyä sekä kasvirasvasekoitteita. Leikkeleitä ei ole tarjolla päivittäin, ja tarjotut juustot ovat vähärasvaisia. Jogurtti ja maito ovat rasvattomia, ja levitteenä on rypsiöljypohjainen margariini.

Aamupalalla on tarjolla pääsääntöisesti kuitupitoisia puu­roja ja vellejä. Aamupalalistalla on kerran viikossa esimerkiksi kokojyväleipään perustuva aamupalakokonaisuus. Pienille lapsille on päivittäin tarjolla myös puuroa.

Lisätyn sokerin määrä on vähäinen, alle kymmenen prosenttia energiasta. Perusruokalistalla lounaalla on kaksi kertaa kuuden viikon aikana leivon­nainen, esimerkiksi pannukakku tai marjapiirakka. Muuta makeaa kahvileipää, kuten pullaa, voi olla tarjolla erityistilanteissa, esimerkiksi laskiaisena tai päiväkodin omissa juhlatilaisuuksissa. Juhlatarjoilun rinnalle suunnitellaan myös vaihto­ehto, joka ei sisällä sokeria.

Välipalalla on enintään kaksi kertaa viikossa marjapohjainen puuro tai marjakiisseli. Kiisselin lisäksi tarjolla on kokojyväleipää ja leikkelettä. Tarjolla oleva jogurtti on makeuttamaton luomujogurtti. Kaikilla aterioilla tarjotaan lisäksi vaihdellen esimerkiksi marjaa, hedelmää, ­vihanneksia tai juuresta.

Toimintamallina on, että ruokaa on tarjolla niin paljon, että lapsi tulee kylläiseksi. Koska ­lasten nauttima ruokamäärä vaihtelee esimerkiksi liikkumisen ja kasvupyrähdysten mukaan, ruoan määrää seurataan jatkuvasti ruokapalvelu- ja kasvatushenkilökunnan välisessä vuorovaikutuksessa.

Varhaiskasvatuksessa arvostetaan perheiden valintoja ja pyritään ottamaan perheiden toiveet mahdollisuuksien mukaan huomioon. Voitte oman lapsenne päiväkodissa kääntyä varhaiskasvatushenkilökunnan puoleen myös ruokapalveluun liittyvissä asioissa. Terveellisyys, maistuvuus ja ravitsemus ovat tärkeä osa lapsen päivää.

Erja Suokas

ruokapalveluvastaava

Helsingin kaupunki, kasvatuksen

ja koulutuksen toimiala

Tyydyttyneen rasvan määrä on suosituksen mukainen eli ­alle kymmenen prosenttia energiasta.
---
Lisätyn sokerin määrä on vähäinen, alle kymmenen prosenttia energiasta.

Dragsvik-diettiä, siihenkin kuului ruohoa, puunkuoria ja sitten huonosti liotettua lipeäkalaa ja akanoineen jauhetusta kaurasta tehtyä leipää. Vaarini nautti ko. ruokavalioa vuonna 1918, onneksi ei sentään Dragsvikissä vaan toisella keskitysleirillä, ja ruuansulatuselimistö ei koskaan toipunut ennalleen.

Refeeding syndrome is a syndrome consisting of metabolic disturbances that occur as a result of reinstitution of nutrition to patients who are starved, severely malnourished or metabolically stressed due to severe illness. When too much food and/or liquid nutrition supplement is consumed during the initial four to seven days of refeeding this triggers synthesis of glycogen, fat and protein in cells, to the detriment of serum concentrations of potassium, magnesium and phosphorus.[1][2] Cardiac, pulmonary and neurological symptoms can be signs of refeeding syndrome. The low serum minerals, if severe enough, can be fatal.

Kapina koulumaidon rasvattomuutta vastaan yllätti valtion – "Ei ole vanhempien tai lautakunnan asia päättää, mitä lapset koulussa syövät"

Ravitsemusneuvottelukunta ei aio lähettää paimenkirjeitä kaikkiin kuntiin, jotka tarjoavat lapsille yhä kouluissa rasvaista maitoa. Asiaa seurataan silti tarkasti, sillä neuvottelukunnan mielestä lapsille pitää tarjota heidän terveydelleen parasta, vaikka omat mieltymykset olisivat toisenlaiset.

Maito24.11.2017 klo 10:40
Kouluruokailua.
Hanna Othman / Yle

Sari Vähäsarja

Valtio ärähti pari viikkoa sitten Sotkamolle, joka päätti tarjota kouluissa ja päiväkodeissa sinistä maitoa ja voita. Päätös oli ravitsemusneuvottelukunnan (siirryt toiseen palveluun)mukaan vastoin ravitsemussuosituksia. Koulumaitotuki on niitä noudattaen rajattu koskemaan vain rasvatonta maitoa ja piimää.

Sotkamo ei suinkaan ole ainoa laatuaan, vaan kevytmaitoa annetaan lapsille monissa kunnissa – kuten on tehty ennen uudistustakin. Kaikkia kuntia ei silti olla kampaamassa ja ohjeistamassa. Sotkamon riitautettu tapaus vain tarjosi valtiolle oivan tilaisuuden saada näkyvyyttä sanomalleen.

– Ehkä ulostulo tuntui yksittäisestä kunnasta kohtuuttomalta. Mutta halusimme muistuttaa, että tuemme vain ravitsemuksellisesti parasta maitoa, sanoo valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm.

Ministeriö myös oletti, ettei uusi tukilinjaus aiheuttaisi suurta muutosta, koska ykkösmaidon rooli koulussa on ollut valtakunnallisesti aiemminkin melko pieni. Viime vuonna tukea maksettiin 500 000 litralle ykkösmaitoa ja 2,8 miljoonalle litralle rasvatonta. Toissa lukuvuonna koulumaidosta 68 prosenttia oli rasvatonta.

Jos vuoden, parin päästä kevytmaidon kulutus vielä lisääntyy, pitää miettiä, mitä on tehty väärin. Miksi kansa ja kuntalaiset eivät usko?
VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNNAN PUHEENJOHTAJA SEBASTIAN HIELM

Hielm näkee kuntien ravitsemussuositusten vastaisissa päätöksissä halua ilmoittaa, että valtio on mennyt liian pitkälle ja kuntien on saatava itse päättää asioistaan.

Hän sanoo, ettei valtio ole puuttumassa kuntien itsemääräämisoikeuteen. Perälauta näkemyksille löytyy silti laista, jossa edellytetään, että kuntien ruokapalvelu edistää terveyttä.

– Ei ole vanhempien tai jonkin lautakunnan asia päättää, mitä lapset koulussa syövät. Jos tiede kertoo, mikä on terveellistä, kunta ottaa melkoisen roolin sanoessaan toisin. Aikamoinen itsevarmuus pitää kunnan päätöksentekijällä olla, sanoo Hielm.

Kevytmaitoa menee enemmän kuin rasvatonta luomua

Valion mukaan syksyn aikana ykkösmaidon menekki kouluissa ja päiväkodeissa on odotetusti pienentynyt, kun tukea saavat enää rasvattomat tuotteet.

Kaikki kunnat eivät kuitenkaan ole siirtyneet tänä syksynä rasvattomaan. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan Lestijärvi, Toholampi, Veteli ja Halsua tarjoavat vaihtoehdoksi myös kevytmaidon, Halsualla päiväkodissa on tarjolla perheiden toiveesta jopa punaista maitoa.

Kunnissa on kannettu huolta siitä, että lapset lakkaavat juomasta maitoa kokonaan, jos vaihtoehdot puuttuvat. Myös teollisuus oli alkusyksystä huolissaan siitä, vähentääkö uudistus lasten maidonjuontia.

Itse asiassa kevytmaitoa menee Valiolta uudistuksen jälkeen kouluihin enemmän kuin rasvatonta luomumaitoa. Näin siitä huolimatta, että luomumaidon juontia yritetään lisätä tarjoamalla sille yli kaksinkertainen tuki tavalliseen verrattuna.

Hielm pitää kehitystä yllättävänä, muttei järkyty.

– Jos vuoden, parin päästä kevytmaidon kulutus vielä lisääntyy, pitää miettiä, mitä on tehty väärin. Miksi kansa ja kuntalaiset eivät usko?

Neuvottelukunnalle kyse on periaatteellisesta kysymyksestä ja vahvasta kannanotosta: ei pidä tukea terveydelle haitallista, jos tarjolla on terveellisempää. Se tarkoittaa muun muassa suuntaa kohti rasvattomuutta.

– Kaikki ymmärtävät, että suurin osa ylipainosta tulee liikkumattomuuden lisääntymisestä, limsasta ja karkista. Mutta niihin emme voi vaikuttaa: emme voi säätää lakia, joka pakottaa liikkumaan, sanoo Hielm.

"Kansanterveydelle rasvagrammoilla on merkitystä"

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtaja Sebastian Hielm myöntää, että erot ovat pieniä kevytmaidon (rasvaa 1,5 prosenttia) ja aiemmin tuetun ykkösmaidon (rasvaa 1 prosentti) välillä. Maidon rooli ihmisen kokonaisenergiansaannissa on sekin pieni. Jälleen kyse on periaatteesta ja kannanotosta:

– Absoluuttisesti ajateltuna rasvamaitoa juottavissa kunnissa kaadetaan asukkaisiin turhaa energiaa, mutta tuskin siitä paljon näkyviä liikakiloja aiheutuu. Mutta kun lapset saadaan totutettua rasvattomaan, he todennäköisemmin juovat rasvatonta aikuisinakin. Kansanterveydelle sillä on merkitystä, montako grammaa rasvaa ihmisille juotetaan, tiivistää Sebastian Hielm.

Hän näkee rasvaisempien maitojen puolustuksen kertovan siitä, että ihminen kokee usein oman valintansa olevan paras myös lapselleen. Väitteet rasvattoman maidon epäterveellisyydestä ovat nekin Hielmille tuttuja, mutta vailla painoarvoa.

– Huudot metsästä eivät riitä.

Viime päivinä Hielm on tehnyt työtä Pohjanmaan ruotsinkielisten kuntien kanssa, jotka viimeksi ovat kapinoineet rasvatonta maitoa vastaan. Hielm muistuttaa, että rasvaisemman maidon ostaminen kunnan omista rahoista on toki mahdollista, mutta poissa muusta kohdasta tarjotinta:

– Mikään kunta ei ole tehnyt maitoa varten lisämääräraha-anomuksia eli se on sitten muista kouluruokahankinnoista pois.

– Ei ole vanhempien tai jonkin lautakunnan asia päättää, mitä lapset koulussa syövät. Jos tiede kertoo, mikä on terveellistä, kunta ottaa melkoisen roolin sanoessaan toisin. Aikamoinen itsevarmuus pitää kunnan päätöksentekijällä olla, sanoo Hielm.

Keräämiemme tutkimusten mukaan rasvainen maito esiintyy rasvattomaan verrattuna edukseen lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän suhteen. Tutkimusviitteet liitteenä.
Mikael Fogelholm ja Ursula Schwab – tutkimusnäyttöä kaivataan rasvattomasta maidosta
Pyydämme Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmia ja Itä-Suomen yliopiston ravitsemusterapian professori Ursula Schwabia esittämään sellaisen tutkimuksen tai tutkimuksia, joissa rasvaton maito esiintyy edukseen rasvaiseen verrattuna lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän suhteen.

Myös muut asiantuntijat voivat osallistua
Tutkimusviitteitä kysymykseen liittyen toivon myös lääkäri Vilho Aholalta, skeptikko Pauli Ohukaiselta ja liikuntatieteilijä Juha Hulmilta. Aktiivinen ravitsemusbloggaaja Reijo Laatikainen on myös tervetullut debattiin.

Kun on ollut viikon Keniassa Nairobissa ja maaseudulla, alkaa vähitellen pitää valitusta voin puuttumisesta päiväkodeista aika elitistisenä (ja myös tieteellisesti vääränä).

Viestiä No 1 eläinlääkäri Sebastian Hielmille, joka haluaa riistää lapset vanhemmilta. 2013 laaja eurooppalainen tutkimus osoittaa, ettei täysmaito aiheuta sydäntautia. Hielm voisi esittää edes yhdenkin tutkimuksen joka kiistattomasti osoittaa että rasvaton maito on ylitse kaiken ja estää sairauksia
https://link.springer.com/article/10.10 ... 012-0418-1

Viestiä No 2 eläinlääkäri Sebastian Hielmille joka haluaa riistää lapset vanhemmiltaan. Rasvaisten maitotuotteiden käyttö auttaa painonhallinnassa ja estää diabetesta. Eläinlääkäri voisi esittää jotain joka tekisii hänen väitteensä oikeutetuksi. Hänen julkisuudessa esittämänsä lausunnot kertovat mielivallasta. Eikö maasta löydy ketään jolla on munaa panna mies vastuuseen. Tai onko tämä Sipilän hallituksen linja? Miten on maatalousministeri Jari Seppä, oletteko tekin, sillä kannalla, että vain valtio tietää mikä on parasta lapselle? Hielm on teidän ministeriön alaisen nevottelukunnan puheenjohtaja. Hielm on svenska folkpartin jäsen ainakin ollut puolueen EU ehdokkaana. Eihän sitä muuten pääse suljettuun sisäpiiriin ylläpitämään Puskan ja Fogelin perintöä. Hielm on vastannut elintarviketurvallisuudesta mutta mitään kokemusta hänellä ei ole ihmisravinnosta.
http://ajcn.nutrition.org/content/103/4 ... l.pdf+html

Neuvottelukunnalle kyse on periaatteellisesta kysymyksestä ja vahvasta kannanotosta: ei pidä tukea terveydelle haitallista, jos tarjolla on terveellisempää. Se tarkoittaa muun muassa suuntaa kohti rasvattomuutta