Heipä hei
Vihdoin taas aurinko tuli esiin eilisen harmaan, sateisen ja tuulisen päivän jälkeen
Eilen kävin vaihdattamassa kesärenkaat alle,
ja kyllä on nyt siloista kyytiä taas talven rapinan jälkeen
Sitte kotiin päiväunille, olin joteski kumman väsynyt.
Hivelin selkäfileitäni siinä nukkuessani piikkimatolla
PUol kuudeks salille, oli PT:n kanssa tunnin tapaaminen,
hän kyseli ja suunnitteli tulevaa mun kanssa.
Sanoin että meinaa välillä usko loppua, varsinkin kun työkaverit ihmettelee, että voiko muka laihtua ku syö noin paljon.
Se PT näytti siltä että sen olis tehny mieli huitasta mun työkavereita.
Noh.. suunnitelma on tää, hän nostaa mun ruokia kunnes oon noin 200kcal päässä todellisesta kulutuksestani,
sitä jatketaan jonkin aikaa.
Sit vähennetään 200kcal, ja silloin vasta voi edes odottaa laihtumista.
Treenejä lisätään viikkoon yks salitreeni, lisäksi hyötyliikunta.
Minusta tää kuitenkin kuulostaa siltä, että voisin jopa onnistua jossain vaiheessa.
Kun kuitenkin on kyseessä uuden elämäntavan opettelu, jota voin loppuelämäni noudattaa.
Tää ei siis oo vaikeeta ollu lainkaan, ainostaan ne kohdat kun piti vaan syödä, vaikkei yhtään tehnyt mieli.
Lopulta kuitenkin tuli sekin hetki, että ennen lounasta esim, mulla oli nälkä
Mulla on jossain sielussa hyvä olo tään kanssa.
Sit sen tapaamisen jälkeen poljin 10km kuntopyörällä ja kotiin
Ps mun vauva täyttää tänään 23v , aika rientää...