karppaus.info

Huomasin tänään uuden muutossuunnan syömisessäni. Olen alkanut saada kiinni säännöllisestä ateriarytmistä. Juuri siinä minulla on myös ollut korjattavaa. Ruokailukertoja pyrki kertymään useita päivää kohti. En ollut tyytyväinen, mutta lähes jatkuva hiuka pakotti syömään jotain. Luultavasti nälkäsignaalini tulkinta ei ole ollut kohdallaan. Kylläisyyden tunteen puuttuminen on minulla ollut yhtä kuin nälkä. Liekö niin, että kasvisten kuidut lisäävät kylläisyyden tunnettani tai sitten jotkut muut aineenvaihduntaa sotkevat tekijät ovat poissa, nyt kuitenkin nälänhallinta onnistuu entistäkin paremmin ja ruokailukerrat jäävät normaalisti neljään vuorokautta kohti. Tämä vielä niin, etten syö itseäni ähkyyn. Minulle ihan merkittävä muutos!

Pyrin siis syömään ravitsemuksellisesti niin täysipainoista ruokaa kuin osaan. Vältän kuitenkin isoja hiilihydraattien lähteitä eli valitsen mieluummin perunan kuin pastan. Hedelmiä syön, mutta vähän. Proteiinimäärä on pienentynyt jonkin verran, rasvaa käytän entiseen tapaan eli pääasiassa voita ja oliiviöljyä. Kasvikset ovat uudessa ja tärkeässä roolissa. Niiden avulla saan syömisiini kaipaamaani vaihtelua. Ja painoni on vihdoin tasaisessa laskusuunnassa.

On taas se vuodenaika, jolloin luonto tarjoaa runsaasti tuoretta syötävää. Innostuin talvella kasviksista niin paljon, että kokeilin vegetarismiakin, eräänlaista kasviskarppausta. No, minun kohdallani se ei toiminut, vaan luultavasti sotki hiukan aineenvaihduntaani. Olen tällainen, että aina tekee mieli kokeilla jotain uutta ja menen helposti välillä äärimmäisyyksiinkin. Nyt olen palailemassa taas alkuperäiseen karppaukseen ja kohtuullisuuteen kaikessa syömisessäni. Ja on todella ihanaa, kun herkullista ruokaa on nyt niin paljon saatavilla. Erityisesti minua ilahduttavat puutarhamarjat ja kotimaiset omenat, sillä en juuri välitä ulkomaisista hedelmistä. Porkkanoista pidän, samoin tomaateista ja jääsalaatista. Niitä meillä on aina kotona. Ja ostan tosi mielelläni kaiken kotimaisena. Joka päivä voi viettää sadonkorjuujuhlaa. Eilen ja tänään söin runsaassa voissa paistettua haukea. Kyllä oli herkullista. Puhtaat ja selkeät maut ovat alkaneet kiinnostaa yhä enemmän. Syön aika paljon voita, sillä pidän voin mausta. Kahviin laitan aina kermaa. Jugurttiin olen hiukan kyllästynyt, juustoa syön jonkin verran. Maitotuotteet ovat jääneet aika pieniin määriin. Sen sijaan syön pähkinöitä ja manteleita. Yksi herkkuni on luomuhapankaali. Perunaakin syön, mutta mieluiten voissa paistettuna pienen määrän. Syön myös paljon kananmunia ja kalaa sekä jonkin verran kanaa ja nautaa. Porsaanlihan makuun en ole oikein tykästynyt, joten olen jättänyt sen lähes kokonaan pois ruokalistaltani. Joskus harvoin teen pekonista ja hapankermasta kastikkeen keitetylle parsakaalille tai muulle vastaavalle. Muulle perheelle keitän spagettia, jota itsekin kyllä joskus syön, ellen löydä tekemälleni kastikkeelle sopivaa kumppania. Kesäkurpitsasuikaleet kyllä sopivat aika monen kaveriksi. Makaronista en tykkää enää ollenkaan. Kesän aikana olen makeista herkuista syönyt lähinnä jäätelöä, mutta nyt sekin on jäänyt eikä kokonaismäärä ole ollut kovin iso. Välillä söin aika paljon leipääkin, kun aineenvaihduntani heittelehti. Tällä hetkellä leipä kyllästyttää aika tavalla. On kiva lähteä syksyä kohti taas uusin voimin virkistävän kesän jälkeen. Olen ajatellut käydä läpi reseptiosiota ja kokeilla kaikkea, mikä vaikuttaa mielenkiintoiselta. Syömisestä on lupa nauttia ja aina oppii uutta. Orjuuttava makeannälkäni on ainakin taakse jäänyttä elämää.

Monta kuukautta on mennyt viime päivityksestä ja voisinpa sanoa, että menestyksekkäästi, vaan näin ei ole asian laita. Syöminen riistäytyi käsistäni ja lähti väärille urille kaamosmasennuksen myötä. Rupesin lohduttamaan itseäni jopa makeilla jälkiruuilla enkä vieläkään täysin ymmärrä, miksi makeanhimo iski. Viime aikoina olen voinut todella huonosti eikä ruotuun palaaminen ota onnistuakseen. Onneksi valon lisääntyminen on hiukan nostanut energiatasoani. Ehkäpä saan syömiset taas oikeaan kurssiin. Harmittaa, kun hyvin alkanut kausi lässähti ja lopahti mielialasyömiseen. Nyt kuitenkin jatkan ruokavalioni ylöskirjaamista täällä tutussa paikassa. Luulen, että sekin osaltaan kannustaa yrittämään enemmän ja lujemmin hyväksi havaittua dieettiä.

Hyvä että olet taas pääsemässä selville vesille Elämä on sen verran pitkä maratoni, että kompuroinnin jälkeen ehtii hyvin nousta jaloilleen ja vaikka hetken verrytelläkin, ennen jatkoa.

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Kiitos rohkaisusta, els! Aloitin siis jälleen vhh-ruokavalion jättämällä kokonaan pois sokerin ja valkoiset jauhot. Tosin en ole niitä päivittäin syönytkään, vaan leipä on enimmäkseen ollut näkkäriä tai hapankorppua. Jälkimmäistä on tullut kyllä popsittua useampi viipale kerralla. Nyt rajoitun yhteen palaan päivässä, eikä aina tarvitse sitäkään syödä. Viikonlopun makealla herkuttelun lopetan myös, sillä se varmaankin sotkee aika lailla verensokeriani. Eilen söin grillibroileria ja vihanneksia sekä keitettyä perunaa voissa paistettuna. Nälkä pysyi hyvin poissa eikä syömiseen liittyviä mielitekojakaan ollut. Aamiainen oli tuota iänikuista turkkilaista jugurttia, jota taas ostin pitkästä aikaa. Pakko myöntää, että en ole jugurtin ystävä. On keksittävä jotain muuta. Vuosikaudet söin juustovoileipiä aamiaiseksi. Nälkä ei pysy niillä poissa puoltatoista tuntia kauempaa. Ehkä vaihdan kaurapuuroon ja marjoihin tai pekoniin. Munat ovat minulla usein lounasruokaa ja välillä sappi valittaa niistä. Iloinen asia eiliseltä oli, että vatsa oli vähemmän turvoksissa ja olo virkeämpi. Olen syönyt tosi paljon riisiä melkein päivittäin, koska tykkään aasialaisesta ruuasta. Nyt päätin pitää siitä taukoa.

Niin kaurapuuro ei kyllä tuo kylläisyyttä, suosittelen ennemmin kananmunia ja pekonia. Niillä pärjää 5-7 h.
Kasviksia ja proteiineja riisin tilalle, unohtamatta oikeeta voita!
Zemppiä!

_________________
Paluu Luontoon!

Pekonia voisin kyllä taas kokeilla aamiaiseksi, vaikka en muuten sianlihasta kauheasti tykkääkään. Haluan löytää ruuat, jotka pitävät nälän poissa pitkään. Tänään, kun söin voissa paistamaani lohta ja parsakaalia sekä herneitä, nälkä ei tullut moneen tuntiin. En haluaisi jatkuvasti ajatella ruokaa tai seuraavaa syömistä. Siitä olen taas tänään nauttinut, että vatsa ei ole ollut turvoksissa. En myöskään ole syönyt itseäni ähkyyn, mitä usein tein korkeilla hiilihydraattimäärillä. Leipä kun ei vie nälkää, ei edes tuo paljon kehuttu ruisleipä.

Moi. Mä vedän tyytyväisenä aamiaiseksi seuraavan setin: muna-ateria (se vaihtelee; munakas, munakokkeli, paistettu muna. Aina juustoa, smetanaa, kermaa tms mukana.), makkaraa (saattaa olla esmes Zimbo bratwurstia, Snellman Kunnon nakkia tms) sekä Atrian suomalaista pekonia. Puoli pkt. Ja leikkaan kurkkua tai tomaattia siihen kylkeen. Tämä joskus 6n aikaan. Sillä potkii kummasti tuonne 16-17 huitteille jolloin sitten on ilta-aterian aika. 2 ateriaa pvssä. Vissyä ja teetä pitkin pv. Teetä ja voinokare aika-ajoin iltasella. Jos rankka pv töissä, juon myös (omaa kehittelemän) rasvadrinksun. Pelaa mulla ku sinisen junan vessa.

Leipää missään muodossa en oo syöny aikaan.

Tuollaisesta olen haaveillut, Jorma Eräjorma, koko karppausaikani. Ehkä se vielä joskus onnistuu. Tähän asti en ole pystynyt sietämään niitä sydänoireita, jotka tulevat kuin taikaiskusta matalilla hiilareilla. Olo on niin tukala. Onneksi makeannälkä ei enää ole erityinen ongelmani niin kuin karppauksen alussa. Ongelmaksi on paljastunut LEIPÄ. No, sekin voi tietysti olla makeannälkää valepuvussa. Sokeriherkkuja en kuitenkaan enää kaipaa mitenkään säännöllisesti. Sen sijaan olen kaivannut leipää ja välillä langennut leivän ylensyöntiin. Jos pystyisinkin pitäytymään vain yhdessä viipaleessa, leivästä tuskin tulisi ongelmaa, mutta yksi ei koskaan tunnu riittävän. Nyt olen kokeillut 100% kauraa ja se on tuonut vähän valoa tilanteeseeni. Vatsa ei turvonnut eikä tullut kipeäksi ja kylläisyys tuli yhdestä viipaleesta ja kesti pitkään. Tietysti mukana oli voita, juustoa ja vihanneksia. Leivänkorvikkeet voisivat olla ratkaisu, mutta niistä en oikein pidä. Siis sekin on ongelma. Jos en jostakin mausta tykkää, niin en saa itseäni syömään sitä, vaikka se olisi kuinka terveellistä. Korkeintaan satunnaisesti itseäni patistamalla. Pitemmällä aikavälillä sellainen ei toimi. Turkkilainen jugurtti kuuluu näihin ruokiin, joita olen yrittänyt väkisin syödä. Tässä siis etsin vähähiilarista ruokavaliota, joka oikeasti toimisi minulla viikosta toiseen arkielämässä. Tuleekohan kaurasta nyt pelastus, se jää nähtäväksi.

Mitä leivänkorvikkeita olet kokeillut?

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

- ja käy katsomassa reseptihakemistosta. Löytyy todella hyviä leivän karppiversioita.

Karppauksen alussa kokeilin erilaisia leiväkkeitä. Ne rakentuivat munien, juuston ja rahkan ympärille. Lisänä mantelijauhoa tai kookosjauhoa sekä erilaisia siemeniä ja psylliumia, joskus leseitäkin. Jäin pohtimaan, olisiko syytä palata näihin kokeiluihin. Alussa leivänkaipuuni oli vielä niin kova, että kaikki korvikkeet olivat hieman pettymys. Nyt, kun olen syönyt kaiken kaikkiaan melko vähän leipää, voisin tykätäkin leiväkkeiden mausta. Täytyy oikeasti uusia noita varhaisia kokeiluja. Muistan, että söin ainakin vyötärönmetsästäjän pizzaa hyvällä halulla. Siinä tosin oli hiukan ruisjauhojakin mukana. Kaipuu hiukan kuivahtaneeseen ruisleipään nostaa aina välillä päätään. Mutta nyt aion etsiä ja löytää tien takaisin aikaan, jota ei hallinnut jatkuva tarve syödä.

^^ Jos jossain, niin noissa leipää korvaavissa siemennäkkäreissä ja pitsanpohjissa on kehitytty reilusti karppauksen alkuaikoijen yritelmistä; näin siis minun mielestäni. Kannattaa katsoa tuoreempiakin reseptejä; sellaisia joissa on enemmän makurasvaa eikä enää tippaakaan leseitä, viljaviljoja tai rasvattomia prodelähteitä (malliin herajauheet ja rahkat). Selviätkö ruotsin tai englannin kielellä; osa parhaista LCHF-leivistä löytyy netistä aika helposti

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Kiitos vihjeestä, Els! Lähdin heti tutkimaan, mitä netistä löytyy. Ja löytyihän sieltä vaikka mitä. Otan heti jotain kokeiluun. Luulen, että kaikki leipä, oli se sitten kauraa tai mitä hyvänsä tavallista, laukaisee minussa halun syödä. Siksi päätin jättää leivän kokonaan pois lukuunottamatta tuota itse leivottua. Nyt on aivan pakko tehdä valintoja terveyden ehdoilla. Olo on niin kurja, jos ihan rehellisesti sanon.

Tämmösen sain omaan pvkirjaan. Kiitos MLV

Sämpylä - Karppiforum - MLV

Tämmöinen ohje kirjasta LCHF naisille, mutta voisit kokeilla, minä olen laiska leipomaan, mutta nämä maistuu jos viitsii

Aamiaissämpylöitä
Uuni 200 astetta
2 dl mantelijauhoa
2 rkl sesaminsiemeniä
2 rkl fiberhusk
1 tl leivinjauhetta
0,5 tl suolaa
2 munaa
1 dl creme fraiche
2 rkl sulatettua kookosöljyä


sekoita ensin kuivat aineet,lisää munat, creme fraiche ja kookosöljy, sekoita, anna taikinan seistä 5 minuuttia,
muotoile sitten taikinasta pyöreitä pullia ja paista leivinpaperin päällä, jäähdytä ritilällä.
Minä teen kaksinkertaisen satsin ja saan jonkun 10 sämpylää jotka pysyvät mehevinä kookosrasvan ansiosta.
Pitäisikin taas tekaista satsi jos innostuisi.

Lisäsitkö suolaa, kun vähensit hiilareita? Suolapula voi aiheuttaa kuvailemaasi tilaa (ei oma huomio). Keho poistaa alhaisilla hiilareilla tehokkaasti kivennäisiä, joten niitä tulee korvata suolalla.

Kun vaihdoin ateriarytmin kahteen päivässä, lisäsin samalla proteiinin osuutta, että kylläisyys paranisi. Käytännössä enemmän lihaa, kalaa, kanaa ja kanamunia. Niinä päivinä, jolloin olen palannut hieman rasvaisempaan versioon takaisin, huomaan tarvitsevani lisäksi yhden ilta- tai välipalan (juustoa, metukkaa, jogurttia).

_________________
Evoluutio ei ole väärässä. Minä voin olla.

Mä en ihan tajunnut sofian pulmia. Siis vaihtoehdot on minihiilarit sydämentykytyksillä tai jonninmoinen määrä leipää/leivänkorvikkeita? Jos leipä aiheuttaa minkäänmoista ongelmaa, en söisi sitä lainkaan. Normiviljat aiheuttaa riippuvuutta, niissähän on semmosta ainetta joka toimii opiaatin tavoin.

Minkäänlaisia sydänongelmia ei ole tarkoitus sietää. Mulla kroppa kertoo sydänoireilla hyvin nopeasti jos syön väärin. Liika hiilari, kasviöljyt, liiallinen määrä ruokaa, liikaa suolatonta ruokaa (esim. turkkijugu kermalla),soppalan ruoka aina, vaikka olisin tarkistanut ainesosat ja ne olisivat sopivia.

Hiilareita saa riittävästi, jos on joka aterialla jotain hh-pitoista eli muutakin kuin lihaa, voita ja vihreitä rehuja. Kermassa on hiilareita. Tomaateissa on hiilareita. Jos ei muuta keksi ni syö pienen hedelmän ruuan jälkeen. 1/3 banaania, puolikas omppu tms. Ei kokonaista ulkomaista jalostettua hedelmää, se on helposti liikaa.

Muoks: luin vähän taaksepäin ja huomasin että tykkäät kotimaisista omenoista ja marjoista. Hyvä homma, niissä on kohtuullisia määriä hh. Nyt on omenat vähissä mutta marjoja saa pakasteena. Syö joka aterialla tai aterian päätteeksi hieman niin ei tule tykytyksiä hiilarinpuutteesta. Oletko yhtään yrittäny haarukoida mikä se hiilarintarpeesi on? Mulla meni aika kauan saada varmuus oikeasta määrästä mutta sehän asettu lopulta siihen 30-70 g päivässä, ja toi 70 on aika harvoin, juhlapäivinä ym. ja normi on 30-50. Usean niukkahiilarisen (30g) päivän jälkeen tekee luonnostaan mieli hiilarisempaa. Toisaalta katon ettei päivän kaikki ateriat ole hh-pitoisia.

_________________
C-pitoisuudet: keitetty ruusukaali 70,2; mandariini 41; kukkaakaali 51,8 keitetty 33,7; mansikka 45,6; keitetty kesäkurpitsa 16,2; paistettu kaali 24,8; haudutettu lanttu 31; kyssäkaali 52,1; maksa 31; pensasmustikka 15,6

Kiitos oikein paljon kommenteista! Kiitos leipäreseptistä myös. Se vaikutti hyvältä näin ensilukemalla. Ajattelin leipoa ja pakastaa. On jotain varastossa sitten leivänhimon yllättäessä. Tuota suolan lisäämistä jäin miettimään. En muistaakseni lisännyt suolan käyttöä, kun aloitin karppauksen. Voisin kokeilla sitä nyt. Aloitin aikoinaan Heikkilän ohjeilla ja 40g:lla hiilareita tulivat sydänoireet. Jossain vaiheessa nostin 50g:een ja silloin olo oli parempi, eikä leivänhimoakaan ollut, kun proteiinit olivat n.60 ja rasva 150g, jos oikein muistan. Jostain syystä lopetin laskemisen ja yritin syödä oikeassa suhteessa ihan sormituntumalla. Se ei mitä ilmeisimmin onnistunut, koska sydänoireet palasivat. Täytyy ruveta uudelleen laskemaan (vaikka se on tympeää hommaa) ja kiinnittää huomiota suolaan. Tänään söin muna-pekoniaamiaisen vihanneslisällä ja se piti hyvin nälkää. Leipä on nyt kokonaan poissa ruokalistalta.

Tutkin Catharsiksen erinomaista karppauskaaviota ja tajusin, että minulla karppaus on aina kaatunut laiskuuteen, mukavuudenhaluun ja yleiseen huolimattomuuteen sekä viitsimisen puutteeseen. Lisäksi olen ollut äärettömän kärsimätön. Tulosta olisi pitänyt tulla nyt eikä huomenna. Olen päättänyt ottaa itseäni niskasta kiinni ja opetella tämän karppauksen kunnolla alusta asti. Mutta sitä olen ihmetellyt, ettei sydänoireita mainita missään karppikirjoissa. Rytmihäiriöt ovat tosi inhottavia. Päivä lähti käyntiin munapekoniaamiaisella. Lisäksi söin kurkkua, tomaattia, paprikaa ja jääsalaattia. Kermakahvi päätti aterian. Lounas on jo mietittynä: kukkakaalia ja jauhelihakermakastiketta. Marjoja on sulamassa jääkaapissa. Täytyy muistaa sekä vesi että suola. Ja täytyy tosiaan antaa elimistölle aikaa sopeutua.