Hikikomori kirjoitti:
Faileo kirjoitti:
Jep, en kiistä painonhallinnan tuomia etuja. Sivuvaikutuksena sitten keho on stressitilassa ja CRP on koholla, onko tämä mielestäsi hyvä juttu
Tässä viime vuonna julkaistussa isossa metatutkimuksessa, joka kattoi kaikki vhh-ruokavaliosta tehdyistä yhteensä 17 kokeellisesta tutkimuksesta kirjoitetut 23 tutkimusraporttia (yhteensä 1 141 potilasta) todetiin kyllä päinvastoin, että vhh-ruokavalio LASKEE TUNTUVASTI CRP:tä.
F.L.Santos et.al. kirjoitti:
A systematic review and meta-analysis were carried out to study the effects of low-carbohydrate diet (LCD) on weight loss and cardiovascular risk factors (search performed on PubMed, Cochrane Central Register of Controlled Trials and Scopus databases). A total of 23 reports, corresponding to 17 clinical investigations, were identified as meeting the pre-specified criteria. Meta-analysis carried out on data obtained in 1,141 obese patients, showed the LCD to be associated with significant decreases in body weight (−7.04 kg [95% CI −7.20/−6.88]), body mass index (−2.09 kg m−2[95% CI −2.15/−2.04]), abdominal circumference (−5.74 cm [95% CI −6.07/−5.41]), systolic blood pressure (−4.81 mm Hg [95% CI −5.33/−4.29]), diastolic blood pressure (−3.10 mm Hg [95% CI −3.45/−2.74]), plasma triglycerides (−29.71 mg dL−1[95% CI −31.99/−27.44]), fasting plasma glucose (−1.05 mg dL−1[95% CI −1.67/−0.44]), glycated haemoglobin (−0.21% [95% CI −0.24/−0.18]), plasma insulin (−2.24 micro IU mL−1[95% CI −2.65/−1.82]) and plasma C-reactive protein, as well as an increase in high-density lipoprotein cholesterol (1.73 mg dL−1[95%CI 1.44/2.01]). Low-density lipoprotein cholesterol and creatinine did not change significantly, whereas limited data exist concerning plasma uric acid.
LCD was shown to have favourable effects on body weight and major cardiovascular risk factors; however the effects on long-term health are unknown.
Arvoisa nimimerkki jättää huomiotta 17 tutkimukseen tuloksen, jonka mukaan vhh-ruokavalio LASKEE TUNTUVASTI CRP:tä ja tekee suuren numeron yhdessä tutkimuksessa mitatusta pienestä noususta. Onko tämä pyrkimystä objektiiviseen totuuteen?
Niin, tai sitten tämä meta-analyysi ei vain ollut vielä tuttu.
En saanut kokotekstiä auki, joten en voi tarkemmin tutkia.
Oliko näissä tutkittu vain ylipainoisia, jotka söivät vhh:ta? Muista dieeteistä ei ainakaan tuossa mainittu.
Tällöin on niin, että kun lihavat ihmiset laihtuu ja markkerit parantuu, niin CRP laskee myös. Kun taas verrataan VHH:ta vähärasvaiseen tai alhaisen GI:n dietteihin, on VHH:ta noudattaneilla kohonneet kortisolit ja CRP:t.
Voidaan siis päätellä, että kun laihduttaa vähärasvaisella tai alhaisella GI-dieetillä, kortisoli ja crp-tasot pysyvät parempina kuin karppauksessa.
VHH:lla on tehokkainta laihduttaa, mutta sivuvaikutuksena tulee kohonneet kortisolit ja CRP:t.
Hikikomori kirjoitti:
P.S.
Näyttöä on alkanut tulla myös vhh-ruokavalion myönteisistä pitkäaikaisvaikutuksista. Sitä ei ole enempää vain siksi, ettei ole tutkittu.
Todettakoon kuitenkin, että virallisterveellinen tahokin on myöntänyt, ettei virallisten suositusten mukaisen ruokavalion pitkäaikaisista terveysvaikutuksista ole tutkimusnäyttöä. Muunlaista näyttöä saa kun vilkaisee vähän kadulla ympärilleen tai menee mihin tahansa sairaalaan niille osastoille, joilla hoidetaan diabetes-, sydäntauti- ja syöpäpotilaita.
Et voi olettaa, että ihmiset söisivät VT-ruokavalion mukaan. Näitä erittäin harva noudattaa.
Linkkinä Laatikaisen yhteenveto:
http://www.pronutritionist.net/nain-suo ... rin-hyvin/Reijo Laatikainen kirjoitti:
Surullista kyllä suomalaisista 400 gramman suosituksen kykenee täyttämään vain n. 10 %. Keskimäärin suomalainen aikuinen syö yhden kasvis- ja yhden hedelmä-annoksen päivässä eli n. 160 g.
Reijo Laatikainen kirjoitti:
Suosituksemme nykyisellään on vielä vähintään kaksi kala-ateriaa viikossa. Kuten kuva alla näyttää se toteutuu noin kolmaosalla väestöstämme. Keskimäärin suomalainen aikuinen ja lapsi syö kalaa kerran viikossa.
Reijo Laatikainen kirjoitti:
Lähes puolet suomalaisista käyttää leivän päällä margariinia, noin kolmannes käyttää voi-kasvi-öljyseosta ja voita levittää vajaa 10 % kansalaisista.
Näyttää siltä, että ravitsemussuositusten mukaiset ehdotetut toimenpiteet eivät toteudu. Asian todistaa nyt myös laaja yhteispohjoismainen kyselytutkimus. Finravinto-tutkimuksen keskiarvotiedot tuppaavat ehkä antamaan liian myönteisen kuvan suomalaisten ravitsemuksesta. Ravintoaineiden saanti ja osuus muihin ravintoaineisiin nähden ei ole niin kiinteässä yhteydessä terveyteen kuin tiettyjen ruoka-aineiden käyttö. Siksi tämä ruoka-aineiden käyttöön perustuva selvitys tuo merkittävää lisätietoa erityisesti kasviksien käytön vähäisyydestä.
Eli käytännössä VT-ruokavalio ei Suomessa toteudu, joten ei voi syytää VT:tä lihavista, diabeetikoista tai sydänsairaista.