Itse oon nyt lukenut muutakin mut melkeinpä kaiken Heikkilän kirjoista ja tykkään tyylistä. Oon ketoosikarppaillut reilun kuukauden mut paino vaan jumii ja jumii joten meinasin että nyt kun oon saanut korjattua univajetta ja aion hyvästä unesta kiinnipitääkin niin:
Heikkilä sanoo et joillain voi 20g hh/pvä -tiukistelusta huolimatta jumittaa ja jopa 30-50 gramman päivähiilet voi sysätä monen painon laskuun. Mietein et vaikka oon siitä puolikiloa kasviksia -päivässä pitäny kii niin ehkä oon ne 18-25g hiiliä saanut kuitenkin täyteen myös energiarikkaammista tuotteista kuten kermasta vaikka
ei 50-100g kermavaahtoa päivässä pahalta kuulosta vai kuulostaako (vadelmien kanssa)?!! Että mahtaisko toimia jos vaan reilusti nostais 30-40+ grammaan hiirut ja kokonaan ne kasviksista/marjoista vois toimia vaikka rasvaa paljon saankin (200g). Ajatuksena siis että kasvikset kevyitä eli mulla on kuitenkin tainnut tulla kermoista ynnä muista liikaa kaloreita vaikkei niitä lasketakaan alkuun.
Olotilan vuoksi on toinen iso syy: 3 ateriaa päivässä tuntuu liian isolta mättämiseltä siinä et mua kyllä alkaa väsyttää nuo määrät et saa kolmella kerralla makrot täyteen. Ei jaksa tehdä mitään, koko ajan väsyttää ja sehän ei nimenomaan oo tarkotus! Ja koko ajan tekee mieli napostella ja makeanhimo senkun kasvaa! Voiko hyvät ihmiset olla niin et tiukanmatalat hh:t ja pitkät ateriavälit ei sovi mulle vaan hieno 3 ruoan ateriaväli saavutetaan hyvillä mielin kun hiiliäkin tulee se enempi määrä -->paino alkaa laskea? Alkuun ketohiilillä mentäessä olo oli energinen ja vaikka söin välipaloja paino laski ja fiilis mitä parhain. Nyt mulla on hormonit sekasin (joka ilmeisesti naisilla hyvä asia, alkaa keho toimii niinkun pitääkin) enkä tiedä onko vaan hetkellistä kropan asettumista vai eikö mulle vaan sovi tää, OON KOKOAJAN MIELIALAT IHAN SEKAISIN LAIDASTA LAITAAN JA ÄRSYYNNYN JA V****UNNUN HELPOSTI ja lasken kaikki ruokagrammamäärät pakonomaisesti talousvaa'alla eikä jää aikaa mihinkään muuhun ku ruoan tekoon ja laskemiseen ja hermoiluun. Eihän se näin kuulu mennä
Vai pitääkö sitten jatkaa ärsyttävää punnitsemista ja mennä tarkasti Atkins-hiilillä ja napostella välipalaa useammin,
pelkona kyllä et palaako se kehon rasva sitten kuitenkaan kun ei pitkiä ruokailuvälejä. Siksi lopetin Atkins-tyylin kun tajusin nää ruokailuvälit rasvanpolton kannalta hyviksi, mutta ovatko ne nyt sitten hyvät kun revin välillä hermoni totaalisesti enkä jaksa. Ketotyylissäkin alkoi 2viikon jälkeen jumitus, liekö sitten ollut huono nukkuminen tai liika kalorimäärä kuitenkin. Ateriarytmi + enemmän kasviksia + tehokas rasvanpoltto tavoitteena, tahtoisin helpostinoudatettavan elämäntavan jossa energinen olo säilyy eikä kiukuta jatkuvasti. Johtuisiko ärsyyntyneisyys ehkä jostain muusta? En nyt keksi muuta tällä hetkellä, ideoita?