Timo Strandberg lukee tutkimuksia kuin piru raamattua. Häneltä jäävät näkemättä kaikki tutkimusten esille tuomat vähähiilihydraattisen ruokavalion edut, olivatpa ne kuinka isoja ja kiistattomia hyvänsä. Hän etsii tikulla vain ja ainoastaan haittoja ja löydettyään pienenkin mahdollisen haitan, paisuttelee sitä ja yrittää pelotella ihmisiä kaikenlaisilla amfetamiinivertauksilla.
Tämänkin Harvardissa tehdyn laadukkaan tutkimuksen mittaukset vahvistivat sen, mikä on tullut esille tutkimuksessa toisensa jälkeen: vähähiilihydraatinen ruokavalio parantaa lähes KAIKKIA metabolisen oireyhtymän tekijöitä. Siksi vähähiilihydraattinen ruokavalio on niin helkkarin suureksi eduksi diabeteksen, sydäntaudin, syövän ym. ym. kannalta. Melko vahva argumentti vhh-ruokavalion puolesta, vai mitä?
Mutta eihän tälläinen kolesteroliprofessoria kiinnosta. Pääasiahan ei ole ihmisten terveys, vaan statiinien lääkeyhtiöille tuoma kassavirta. Sille vähähiilihydraattinen ruokavalio on uhka. Siksi sitä pitää lyödä kuin vierasta sikaa.
Tutkimuksen varsinaisena aiheena oli kuitenkin eri laihdutusruokavalioiden vaikutus laihdutuksen jälkeiseen energiankulutukseen. Tulos:
Lainaa:
Conclusion
Among overweight and obese young adults compared with pre–weight-loss energy expenditure, isocaloric feeding following 10% to 15% weight loss resulted in decreases in REE and TEE that were greatest with the low-fat diet, intermediate with the low–glycemic index diet, and least with the very low-carbohydrate diet.
Tutkimuksessa siis mitattiin ylipainoisten nuorten aikuisten lepoenergiankulutusta (REE) ja kokonaisenergiankulutusta (TEE) sen jälkeen kun he olivat pudottaneet painostaan 10-15 prosenttia. Havaittiin, että molemmat vähenivät eniten vähärasvaista, toiseksi eniten matalaglykeemistä ja vähiten vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaneiden ryhmässä.
Laihdutustulosten pysyvyyden kannalta parhaiksi osoittautuivat siis ne ruokavaliot, joihin ei liity verensokerin pompsahdusta pilviin aterian jälkeen, eli matalaglykeeminen ja varsinkin vähähiilihydraattinen ruokavalio. Vähähiilihydraattisella laihduttaneiden lepoenergiankulutus oli peräti 300 kilokaloria per päivä suurempi kuin vähärasvaisella laihduttaneiden.
Tutkimuksen tekijöihin kuulunut professori David S. Ludwig havainnollisti tätä vähähiilidraattisen ruokavalion tuomaa metabolista etua toteamalla, että se vastaa tunnin kevyehköä treenausta päivässä. Aika mukava bonus vähähiilihydraattisella ruokavaliolla!
Mittaustuloksiiin sisältyi vähähiilihydraattisen kohdalla kuitenkin myös pientä nousua kortisolin ja crp:n kohdalla. Nämä mainittiin vähähiilihydraattisen mahdollisina haittoina.
Se, ettei Timo Strandberg löytänyt vähähiilihydraattsta ruokavaliota vastaan painavampaa todistusaineistoa kuin tämän (ja ne aikaisemmin mainitut 3-4 epidemiologista huijaustutkimusta) on todella kova näyttö vähähiilihydraattisen ruokavalion puolesta.
Sopii panna toiseen vaakakuppiin nämä ja toiseen vähähiilihydrattisen ruokavalion
tutkitusti valtavat myönteiset terveysvaikutukset.