Länsimainen lääketiede on kehittynyt huimaa vauhtia viimeisten sadan vuoden aikana, erityisesti lääketieteen teknologia ja farmasia. Jossakin vaiheessa useimmat lääkärit ovat kuitenkin hukanneet parantamistaidon viisauden ja kadottaneet kyvyn nähdä ihminen kokonaisuutena (tai he ovat kadottaneet mahdollisuuden siihen). Länsimainen lääketiede ja lääkärit ovat luovuttaneet lääketeollisuudelle vallan ohjata lääketieteen kehitystä.

Lääketeollisuuden etu tietysti on saada mahdollisimman paljon lisää sairauksia mukaan tautiluokitukseen sekä mahdollisimman alas painettuja viitearvoja, jotta saadaan lisää ihmisiä lääkitystä ”tarvitsevien” piiriin. Lääkärit ovat luovuttaneet myös jatkokoulutuksensa lääketeollisuuden hoidettavaksi. Samaan aikaan lukuisat potilasyhdistykset ovat luopuneet riippumattomuudestaan ja suostuneet yhden lääkeyrityksen rahoittamaksi – aivopestäviksi uskomaan, että juuri kyseisen yrityksen valmiste olisi kilpailijoita parempi.

Alleviivaan nyt painokkaasti, etten ole lääkevastainen. Olen sitä vastaan, että lääkettä saatetaan määrätä automaattisesti, ilman sen pohtimista, ajaisivatko elämäntapakorjaukset tai jokin täydentävä hoitomuoto saman asian.
---
Länsimainen lääketiede ja lääkärikunta on tullut vedenjakajalle: sen pitää kyetä siirtymään lääketeollisuuden marionetista tasaveroiseksi yhteistyökumppaniksi niin lääkefirmojen kuin lainsäätäjien ja valvovien viranomaisten kanssa. Lääketieteellinen tutkimustyö on palautettava puolueettomaksi ja tiukan tieteelliseksi. Kaikkien tutkimustulosten pitäisi olla saatavissa kokonaisuudessaan. Haitallisista sivuvaikutuksista pitää olla kattava tieto, ja negatiivisetkin tutkimustulokset rekisteröitävä.

Tässä olisi todellisille skeptikoille ja kriitikoille – ja riippumattomalle medialle – työsarkaa, sen sijaan että ollaan muka huolissaan väärin parantuvista, elintapa- ja täydentäviä hoitoja(kin) käyttävistä ihmisistä.

uuden ajan moraalikompassien eli kauppiaiden mielestä Antti Heikkilän kirja on vaarallinen lukematta

Nykyään on muotia suojella itseään juntimpia vääriltä ajatuksilta tai moraalittomilta perinteiltä kuten ilotulittamiselta. Trendi liittyy politiikkaan, ravintotieteeseen, lääketieteeseen ja moneen muuhun ja on pelottava. Kyse on usein huonosti huoleksi naamioidusta ärsyyntymisestä juntteja kohtaan.

Kaupat jättävät joka päivä tuotteita pois valikoimistaan. Syynä voi olla ennakoitu huono menekki, hyllytilan vähyys tai eettiset periaatteet. Uusi asia on moraalitoitotus, jolla osasta asiakkaista tehdään tyhmiä ja väärämielisiä, somesotureiden taputtaessa käsiään.

Mahtuisiko tänne vielä kirjan kohteenkin eli lukijan näkemys? Diabetekseni on nykyisin remissiossa, lääkkeetön ja oireeton, lihavuuteni keventynyt ylipainoksi ja kihtini on parantunut mm. Heikkilän kirjojen ohjeilla. Muita ajatteluuni vaikuttaneita ovat olleet esim. Eenfeldt, Phinney, Volek, Teicholtz, Cummings, jne. Viesti ketogeenisen ruokavalion eduista on hyvin selkeä.
Diabetesliiton suosittama käypähoito vain pahensi tilannetta. Virallinen näkemys on lihottanut ja sairastuttanut ihmiset. Puolet kansasta on ylipainoisia ja puolella heistä on diabetes tai esidiabetes joko diagnoosilla tai ilman. Kuitenkin virallinen puoli höpöttää edelleen, että lihominen on ihmisten syytä ja että siitä pääsee lisäämällä liikuntaa. Eikö tätä ole jo kokeiltu liki puoli vuosisataa? Tuloksia ei ole eikä tule virallisella systeemillä, jos sellaiseksi ei lasketa terveydenhuollon konkurssia.
Kun meille suositellaan ruokaa, joka ei kerta kaikkiaan sovi pohjoiselle ihmiselle, on tuloksena väistämättä sairauksia. Muinainen ruoka ei voi sairastuttaa, muuten meitä ei olisi. Moderni teollinen ruoka, siemenöljyt, liika sokeri, keinosiirapit ja jauhot ovat modernien sairauksien taustalla. Moderni teollinen ruoka on kuitenkin pakollinen kaikille koululaisille, opiskelijoille, hoitokodeissa asuville ja sairaalan potilaille, sitä ei voi välttää. Kansalaisena olen joutunut kropassani kokemaan teollisen hiilihydraattipitoisen ruuan aiheuttamia sairauksia, kuten diabetes ja kihti.
Lääkehoidolla pyritään vaikuttamaan vai yksittäisiin sairauksiin. Lääketiede ei ole halukas puuttumaan käytännössä kaikkien modernien tautien taistalla olevaan inflammaatioon ja insuliiniresistenssiin, koska siihen ei ainakaan vielä ole näkyvissä lääkettä. Ketoruokavalio sitä vastoin tehoaa erittäin tehokkaasti inflammaatioon ja insuliinitasoon alentavasti. Verensokeri asettuu, rasvamaksa paranee, aivotoiminta selkeytyy, masennus lientyy, jne.
Ketogeenisen ruokavalion avulla olen päässyt näistä eroon ja käytännössä lääkkeettömäksi ja niin terveeksi kuin tässä iässä on mahdollista. Minulle on Knuutin ja muiden kaltaistensa turha tulla selittämään, että Heikkilä on teoreettisesti väärässä. Viittausvirheillä ei ole merkitystä, kun konsepti käytännössä toimii. Miksiköhän maailmalla tuhannet lääkärit ja tutkijat ovat samaa mieltä ketogeenisen ruokavalion eduista Heikkilän kanssa? Heikkilän mollaamisen sijasta ”oikeassa” olijat voisivat tutustua vaikka VirtaHeathin diabetestutkimuksiin, Bikmanin insuliinitutkimuksiin tai Seyfriedin syöpätutkimuksiin.