|
Forskningsfusket! on joulupukin kontissa odottamassa aattoa. En malttanut olla käymättä salaa vilkaisemassa sitä.
Hätäisen vilkaisun perusteella näyttäisi siltä, että kirjassa on meikäläisistä tutkimuksista ruodittu perusteellisimmin Suomalaista mielisairaalatutkimusta.
Mielisairaalatutkimuksen tekijä, Pekka Puskan oppi-isä Martti Karvonen, on kirjassa hyvin esillä Ancel Keysin kaverina. Karvosella näyttää olleen yllättävän suuri osuus koko kolesterolimyytin synnyssä. Hän oli tärkeä taustavaikuttaja myös Pohjois-Karjala-projektin käynnistymisessä. Monet suomalaiset muistavat Karvosen Urho Kekkosen henkilääkärinä. Puskan nimeä kirjassa ei ole mainittu kuin kirjallisuusluettelossa.
Professori Matti Uusituvalla on ollut oma osuutensa kirjan synnyssä. Sundberg nimittäin kiinnostui tutkimusvedätyksistä lukiessaan kesällä 2007 mm. tutkimusraporttia, jonka yhtenä kirjoittajana Uusitupa oli. Kiinnostus johti vuosien tutkimustyöhön, jonka tuloksena oli tänä syksynä valmistunut kirja.
Kyseinen tutkimusraportti on: Diabetes and Nutrition Study Group (DNSG) of the European Association for the Study of Diabetes (EASD): Evidence-based nutritional approaches to the treatment and prevention of diabetes mellitus. Nutr.Met Cardiocasc Dis. dec 2004, ss.373-94.
Tähän tutkimusraporttiin, jonka kirjoittaneen työryhmän vetäjänä toimi uusiseelantilainen Jim Mann, perustuvat eurooppalaiset ruokavalio-ohjeet diabeetikoille. Niissä diabeetikoille suositellaan ruokaa, joka nostaa nopeasti verensokeria.
Sundbergin mukaan oli suhteellisen helppoa todeta, että tieteellisiä perusteluja näiden suositusten takaa oli vaikea löytää. Dokumentin muutaman kerran luettuaan hän päätyi käsitykseen, että suositusten lähtökohtana olivat monikansallisten elintarvikeyhtiöiden toivomukset ja että asiantuntijaryhmä oli valikoinut sopivia lähdeviittauksia näitä tukemaan.
Tutkimuksessa oli yli 300 viitettä, mikä tietysti näytti vakuuttavalta, mutta Sundbergin tekemät pistokokeet osoittivat, että monet viitteet eivät tukeneet kirjoittajien johtopäätöksiä. Tämä vaivasi häntä suunnattomasti.
-En olisi ikinä voinut kuvitella, että salassa pidetyt kaupalliset intressit voisivat ohjata lääkäreiden työtä näin suuressa määrin, Sundberg kirjoittaa.
Kun hän kävi PubMedissa läpi kirjoittajaryhmän vetäjän, Jim Mannin tuotantoa, hän sai vaikutelman, että Mannin koko uran oli rahoittanut sokeriteollisuus. Koska sokeri aiheuttaa lihomista ja lisää diabeteksen riskiä, Sundbergista oli outoa, että Euroopan diabeetikoiden ruokavalio-ohjeiden kirjoittamista johti tällainen mies.
Hän ihmetteli kuinka sellainen dokumentti, jonka viitteet eivät tukeneet johtopäätöksiä, oli voitu julkaista. Ja teki uusia löytöjä.
Kirjoittajaryhmään kuulunut professori Bengt Vessby oli jättänyt mainitsematta joukon oman tutkijaryhmänsä tukimuksia, jotka osoittivat, että tyydytetty maitorasva alentaa sydäninfarktin riskiä, vähentää keskivartalolihavuutta ja parantaa veren lipidiarvoja. Nämä tutkimusraportit oli kaiken lisäksi julkaistu tieteellisesä julkaisussa, jonka päätoimittajana toimi yksi kirjoittajaryhmän jäsenistä, professori Gabrielle Riccardi Napolista.
Kaikki viittasi siihen, ettei artikkeli ollut käynyt läpi normaalia tieteellistä arviointimenettelyä. Sitä vastoin koko kirjoittajaryhmä oli jättänyt ilmoittamatta sidonnaisuutensa, mikä oli merkillistä, sillä EU:n periaatteiden mukaan ne olisi pitänyt ilmoittaa. Esimerkiksi Vessby jätti kertomatta, että hänen professuurinsa rahoittavat sokeri- ja margariiniteollisuus.
Matti Uusituvan kytkennöistä sokeri- ja muuhun elintarvikeollisuuteen Sundberg ei ilmeisesti kielimuuurin takia päässyt selville. (Nyt se olisi helppoa, sillä JariJ:n blogikirjoitukseensa keräämät tiedot on käännetty erääseen ruotsinkieliseen blogiin.)
Kun Sundberg tutki Gabriele Riccardin tuotantoa, kävi ilmi että hän, kuten moni muukin kirjoittajaryhmän jäsen, oli saanut toimeksiantoja suurten elintarvikeyhtiöiden lobbausjärjestöltä ILSI:ltä, joka muistetaan mm. tupakkateollisuuden puolesta teetetyistä tutkimuksista, jotka vähättelivät tupakoinnin haitallisuutta. Samoin siitä, että se vuonna 2002, kyseenalaisti WHO:n suosituksen alentaa sokerin kulutus alle kymmeneen prosenttiin päivittäisestä kalorimäärästä. (ILSIin kuuluvat mm. Coca-Cola, Danisco Sweeteners, Friesland Foods, GlaxoSmithKline, Danone, Heinz, Kellogg Company, Kraft Foods, Masterfoods, McDonalds, Monsanto, Nestle, Pepsi, Raisio, Red Bull ja Unilever.)
Tässä vaiheessa Sundberg alkoi ensimmäistä kertaa epäillä, että huomattava osa nykyaikaista lääketiedettä lepää hyvin kyseenalaisella pohjalla. Hän soitti professori Lars Werkölle ja kertoi mitä poikkeamia hyväksyttävästä tieteellisestä käytännöstä oli havainnut diabeetikkojen ruokavalio-ohjeiden sekä kolesteroli- ja rasvakysymyksen tiimoilta.
Werkö kuunteli ja sanoi: "Sinun täytyy kirjoittaa tästä." Loppu on sitten historiaa.
Tohtori Matti Tolonen valmistelee tästä kirjasta kirjoitussarjaa naapuripalstalle. Odotamme mielenkiinnolla. Mutta kyllä Forskningsfusket kannattaa omaksikin hankkia.
|
Rekisteröidy
Kirjaudu sisään
UKK
Etsi
Niin monta hyvää ruotsinkielistä kirjaa on tyrkyllä taas. Eikä muuten ole enää pakkoruotsia, kun oma motivaatio on kohillaan parantaa toisen kotimaisen kielen osaamista asiasisältöjen vuoksi. 
