Miula oli kute monella muullaki ongelmia mahan kanssa, millon toimi ja millon ei, millon koski (ja usei koskiki) ja millon ei. Mikää ruoka ei tuntunu sopivan, ain oli ongelmia.
Mutta palasin uudestaa lukee näitä juttuja ja tuolta facen karnisivulta yks nainen opasti kokeilee tätä, ku hää pääs näil opeil ibs ja refluksista eroo, ja vuosia hääki oli kärsiny samoista ongelmista. Ni ties, mistä puhuu.
Mietin, et uskallanko, mut koska kaikkee muuta oli taas kokeiltu, tuloksia saamatta, ni päätin, et prkl, kokeillaa sit, ja vanhana pessimistinä, epäilin kaikkea, no syyhän oli se, kun aina oli epäonnistunu, ja aattelin, et lopun ikääkö pitää noitte lääkkeiden kans pelleillä, et tätäkö miun loppuelämä oiski. Mut ei, yllätyin positiivisesti, se auttoki
Kivut on poissa, turvotus vähentyny, maha ei enää oireile, painoki lähteny taas laskusuuntaa. Jopa epämääräset nivelkivutki on poissa ja siitä kyl yllätyin eniten
Niihiki ku yritin hakee vaik millasta apua, ni eihä siihekää mikää auttanu.
Ja mitä tein, lisäsin suolaa, rasvaa ja lihan syöntiä. Enkä syö ku 2-3krt päiväs, aamul kahvin kermalla ja voilisällä, sit töistä tulles kunnollisen ruoan. Ja mie syön, niiku karppiaikoinki, päiväl ja illal, en enää 18 jälkee. Ja joo, iltavuorost tulles en mitää.
Kasviksista, en syö ku oman maan persiljaa ja ruohosipulia pihvin pääl, koristeena, joskus muutaman kirsikkatomaatin, mut siihe ne jää. Ei miust enää rehunsyöjää saa ku maha ei sitä kestä, ni syököö muut. Tykkäsin kyl, mut ku ei ni ei.
En rääkkää itteeni enää yhtää enempää, tälle jään, eikä tuo mieskää pistä pahaksee, tykkää seki, ja joo tykkäähä se, ku voin paremmi, eikä mihikää koske
Kävi naurattaa, ku muistin, et aikoinaaha miut opastettii tänne painonvartijoista ja nyt facesta takasin, no routa porsaan kotii ajaa, niihä se tais taas mennä