Astuin vaakaan ja kauhukseni huomasin painavani 89 kg. Ajattelin että nyt kyllä yritän syödä kevyemmin mutta eihän siitä mitään tullut. Muutaman kuukauden päästä mahaan tuli kaksi uutta raskausarpea. Enkä ikinä uskaltanut mennä vaakaan uudestaan. 90 kg saattoi hyvinkin mennä rikki, kuka tietää.
Näin yläasteaikaisen kaverin, jolla oli varmaan puolet elopainosta lähtenyt viimenäkemästä. Se on koko ikänsä yrittänyt kaikkea mahdollista laihtuakseen, aina tuloksetta. Käytiin sen luona kahvilla ja siinä juustoilla herkuttelun lomassa se totesi syövänsä vähähiilihydraattisesti. Aloitin uuden koulun ja luokkakaverikin paljastui karppaajaksi ja jutteli paljon syömisistään. Isäni laihtui aikanaan karppaamalla yli 30kg. Ja siitä se ajatus sitten lähti. Mun suvussa on paljon ylipainoisia ihmisiä joilla on kaiken maailman diabetekset ja sydänviat. En halua paisua pikkuhiljaa vuosi vuodelta isommaksi ja huomata että olen itsekin sairastunut.
Aloitin 10.11.2015. Olen karpannut siis melkein 12 viikkoa. Ja vasta tällä viikolla uskaltauduin vaa'alle. Se näytti 82kg! Mulle mahtuu nyt housut jotka olivat ostaessa liian pienet ja mun vyöhön täytyy tehdä uusi reikä.
Olen 180cm pitkä. Mulla ei oikeastaan ole mitään tavoitepainoa ja peilikuvaan oon nyt jo aika tyytyväinen, mutta saa nähdä mihin tää vielä kehittyy! Painoindeksi on tällä hetkellä 25,3 joka on vielä lievän lihavuuden puolella kun 24,99 on normaalipainon yläraja. En muista koska viimeksi olisin ollut näin lähellä tuota maagista rajaa.
Mulla on kyllä alusta asti ollut vähän sellainen ajatus, että en mä aio olla liian ankara ja tuijotella numeroita ja makroja päivät pitkät. En jaksa.
Pääasia että voin hyvin! Maalaisjärjellä ja kohtuudella mennään.
Hormonitasapainon tää uusi ruokavalio on kyllä sotkenut ihan täysin. Mulla on menkat ihan miten sattuu ja jotain randomia tiputteluvuotoa ollut melkein kaksi viikkoa. Varmaan ehkäisymenetelmän vaihto edessä.
Rekisteröidy
Kirjaudu sisään
UKK
Etsi
